¿♥¿ HELMINAUHA vko 43 ¿♥¿

Ensiksikin suuri kiitos mukavista tervetulotoivotuksista! Kiva kun pääsee välillä tuulettamaan ajatuksiaan, kaikilla kavereilla on jo isommat lapset enkä kyllä sitä paitsi vielä tunne oikeastaan ketään täältä uudesta kotikaupungistakaan (vink vink :-) uusia mammakavereita olisi kiva löytää täältä Porvoosta..).

Joku tuossa jo totesikin, että tämä ikä tuntuu raskaimmalta vauvavaiheelta tähän asti - olen ihan samaa mieltä! Tosin jos tähän vielä lisättäisiinn se, että tyttö oppisi kävelemään sekä jatkaisi yöriekkumisia niin olisi sekin tästä hiukkasen rankempaa - ja siihen tää saattaa aika pian vielä mennä. Neiti tajusi juuri äsken, että kun nojaa käsillä lattialla olevaan lelulaatikkoon ja samalla liikuttaa jalkoja niin pääsee eteenpäin. Taitaa siis pian alkaa kävelytreenit :-) Josta tuleekin mieleen, että onko kellään kokemuksia Brion tai muiden " kävelyharjoittelukärryistä" , pakkauksessa lukee kai " toddler wobbler" . Mietittiin josko niistä olisi iloa, ja olivat niin symppiksen näköiset kun ovat yhä aivan samanlaiset kuin muistan ne lapsuudestani.



Mutta nyt pitänee lähteä koiria lenkittämään ja päästää pappa pikkuisen kanssa iltapuuhiin. Kun meillähän on näitä öitä keventämässä myös paitsi kaksi aikuista koiraa myös yksi vasta sisäsiistiksi opetteleva, joka silloin tällöin järjestää myös öisin " yllätyksiä" - sekä tietysti vaatii välillä yöulkoilutuksia...ettei vaan kävisi liian kevyeksi hommat :-) Saa muuten aika hyviä säälipisteitä ihmisiltä kun sadesäällä laittaa tytön kantoreppuun ja lähtee kolmen sekoilevan ja riehuvan koiran kanssa liikkeelle...;-)



Stellar1

Mammutille pitää vielä lähettää nopeat symppaukset - tuppaa makea maistumaan täälläkin jatkuvasti! Ja kahvia kuluu enemmän kuin tähän mennessä olen koko ikänäni yhteensä juonut... Ja nyt ulos :-)

kirjoittelin varmaan yli puoli vuotta sitten viimeksi!

eli poikamme on syntynyt 9.2.2007 ja tämä on toinen lapsemme,esikoinen on 2v4kk



Meilläkään ei nukuta yötä hyvin,herätään vähintään 5 kertaa ja mikään muu ei kelpaa kun tissi, ja jos ite mielii yöllä nukkua vähääkään on se tissi suuhun annettava :) päiväunet on kanssa tosi risoja nyt,aikaisemmin nukkui päikkäreitä 4h päivässä,nyt hyvä jos puoltoista tuntia.



Siskon leikit on pojan mielestä parhaimmat ja sisko tekee torneja jotka poika sitteen kaataa. todella paljon leikkivät keskenään ja myös " tappelevat" ;)



painoa oli 8kk neuvolassa 7800g ja pituutta 68cm,pienikokoinen oli syntyessäänkin 2560g ja 46cm. kontrollissa käyty yhden kerran kun on pienikokoinen. syö paljon mutta ei vaan kasva " tarpeeksi" käyrien mielestä!



Meillä on kontattu 6kk lähtien ja 7kk noustu seisomaan ja kävelemään tukea vasten. nyt seisoo välillä ilman tukea ja kaksi askelta ottanut ilman tukea. esikoinen oli myös nopea liikkeelle lähtijä ja veikalla taitaa olla kiire siskon perään.



EI sanan kyllä tietää mitä tarkoittaa ja käy yleensä kiellon jälkeen maahan makaamaan ja painaa kasvot lattiaan ja sieltä sitten sormien välistä kurkkii ;)



pyrin kirjoittelemaan useammin mutta nyt minua jo taas kutsutaan....

...tuossa nukkumisasiassa. Yötissi on meilläkin nyt siis välttämätön äänenvaimennin. Toisaalta haluaisin yöimetyksistä eroon mutta mutta... neidille ei kelpaa tissi ruuan päälle ja jos päivässä yrittää syödä aamu- ja iltapuurot sekä kaksi lämmintä ruokaa niin mihin väliin se imetys enää mahtuu??? Usein on saanut rintaa klo 6-7, syö aamiaisen n. klo 9, lounaan unien jälkeen 13-14, päivällisen 17 ja iltapalan 20 jälkeen. Joskus imetän ennen aamu-unia jos aamupalasta on jo yli tunti ja välipalaksi iltapäiväulkoilun jälkeen tarjoan myös, mutta välillä päivään mahtuu vaan yksi imetys joten lopun maidon neiti saa sitten yöllä. Ja niitä yöimetyksiähän riittää: 5-6 tais viime yönäkin olla... Ja tänään meni kolme varttia vauvalla kiipeillessä ennen unen tuloa.



Tervetuloa uudet ja vanhat kirjoittelijat. 05(07):n vauvelillahan on saman synttäri kuin meidän pirpanalla. Ja 8kk mitatkin aika samat kun meillä 7960g ja 68 cm. Eka th sai vain 67 cm ja sitten lääkäri kysyi että todellako, jolloin th meinas että jos on liian vähän niin koitetaanpa venyyttää vähän lisää, ja sitten tuli tuo 68 cm. Eikä puhettakaan että olis liian vähän. Syntymämitat kuitenkin ihan standardit 3400 g ja 49 cm. Eli niin ne vaan th:t tuntuu olevan erilaisia kun täällä jotkut yli 70 senttisetkin käy kasvukontrolleissa. Tietty oman käyrän mukainen tasainen kasvu on tavoite mutta notkahdukset ajoittain kuuluu asiaan. Hauska oli taas huomata omasta neuvolakortistani, että mua on saman ikäisenä käytetty kasvukontrolleissa kun oli kolme käyntiä kahden viikon välein.



Keitin riisipuuroa hiutaleista vauvalle iltapalaksi ja lisäsin valmiiseen puuron 2 palaa jääpalamuottiin pakastettua rintamaitoa. Puurosta tulikin niiden kanssa ihan velli! Siis tapahtui joku ihme reaktio, samalla määrällä vettä ei olisi löystynyt puuro noin paljoa. Ei pysynyt sitten enää lusikassakaan joten laitoin pulloon. Vaan eipä meillä tuttipullo enää kelpaa (tosi vähän on käytettykään, sormilla kerrat laskettavissa)! Toisaalta hyvä niin ei tarvita pullovieroitusta missään vaiheessa mutta toisaalta pullo on niin kätevä reissussa tai saunan/kylvyn jälkeen kun ei enää viitisisi alkaa solkkaamaan lusikkaruualla. Neiti on päätöksensä tehnyt, kunnioitettakoon sitä tässä asiassa.



Viikonloppuna haen matkasängyn ja testaan josko siinä kiipeily olisi riittävän hankalaa että malttaisi nukkua. Tänään jäi taas itsellä päikyt ottamatta joten nyt kipin kapin untenmaille!

Ekaks minunkin puolestani tervetuloa uusille ja " vanhoille" mammoille!!

(Esim. Stellar ja 05(07))



Huonosti nukuttu yö on takana..Peetu nukkui kyllä hyvin (kun loppujen lopuks tunnin huudon jälkeen nukahti), mutta mies tuli eilen ihan yllättäen kipeeksi -> kuume nousi ihan hetkessä melkein 4-kymppiin. Valitti kurkkuaan koko yön ja minä tietysti heräsin joka kerta...



Peetu jaksaa leikkiä ja naureskella jo ihan normaalisti. Räkä valuu ja yskittää vielä, mutta pahin taitaa kuitenkin olla ohi!



....voi vitsi, nyt unohin ihan täysin mitä piti kirjottaa...Pakko jättää tähän ja palata myöhemmin!



mammutti ja Peetu

Apua, nyt on jo torstai ja siitähän taitaa olla kohta viikko kun oon viimeksi kerennyt kirjoittaa. No ei meidän elämässä mikään kyllä ole muuttunut. Eilen käytiin lääkärineuvolassa ja " terveen" paperit saatiin. Mitat olivat muistaakseni 8.7 kg ja 71.5 cm pituutta. Tarkistan ne vielä ja laitan sitten tuonne kasvupinoon, mutta ihan kivasti kasvaa tyttö. Musta kyllä tuntuu että on oikeasti pidempi, mutta virallisesti nyt tällaiset mitat kuitenkin. Meillä oli jälleen eri neuvolantäti ja eri huoneessa mitattiin ja tuntuu että noissa mitoissa ja mittaajissa on vähän eroja.



Meillä ei ruoka meinaa oikien maistua, Ronja syö kyllä pilkottuja kasviksia, leipää, raejuustoa yms. ja hedelmäsoseita, mutta mitkään lihasoseet eivät nyt juuri maistu.



Yökukkumiset on tuttujuttu meilläkin ja meillä nukahdetaan vielä tissille ja siitä kannetaan omaan sänkyyn. Tällä hetkellä ei muuta vaihtoehtoa oikein ole kun Ronjalla on ihan megahirmuinen vierastus ja eroahdistuskausi menossa. Isinkään seura ei tällähetkellä kelpaa. Ronja ei osaa vielä nousta seisomaan ja voin vain todeta teille jotka tuskailette tuota seisovan lapsen nukuttamista...Tsemppiä! Meillä kakkonen oli just tuollainen sängyssä seisoja eikä häntä saanut uuvutettua millään, parhaimmillaan kolme tuntia kävin häntä laskemassa aina sängynpohjalla kunnes en jaksanut enää ja luovutin. Seisova lapsi ei minun " tutkimusten" mukaan nuhkahda! Niin ja meillä tyttö tosiaan nousi pystyyn myös matkasängyssä. Kaikki keinot kokeiltiin kyllä. Kai se vaihe jossakin välissä sitten menee ohi koska nyt tuo 3 ½ vuotias kyllä nukkuu yönsä jo ihan kiitettävästi eikä juurikaan seisoskele sängyssään =)



Nyt täytyy jälleen mennä!



Tervetuloa joukkoon tosiaan myös uudet ja vanhat ja mammutille tsemppiä laihikselle. Mulla oli maanantaina jälleen tippunut paino, mutta nyt on käynyt tällä viikolla vieraita ja herkkuja on tullut syötyä eli saas nähdä kuin ens maanantaina käy. Vinkiksi voisin antaa että napostele maissinaksuja taikka syö omenaa tms. kun tekee mieli jotakin hyvää. Mulla on suklaan himoon sellaista kevyttä suklaavaahtoa (55 kcal/annos) varalla ja salmiakin himoon syön kurkkupastilleja ja muuten nappasen purkan suuhun niin ei tule sitten vahingossakaan syötyä mitään ylimääräistä.



Nyt siis pois...



T. Kaisa ja Ronja 7½ kk

Ihan ekaksi tervetuloa uudet ja vanhat uudet,jotka ovat jälleen palstaamme tulleet kartuttamaan! :) Täällä on viikko mennyt nopeasti, kumma kyllä.. Toisaalta, joka päivälle on ollut jotain- esikoisen lääkäriä, koiran lääkäriä, hevosen lääkäriä.. tänään ratsastamaan ja huomenna kampaajalle :) Kiva että tekemistä riittää! Menee viikko paljon mukavammin ja nopsempaan ja sitten taas viikonloppu. Tosin mies on koulutuksessa pe-illan ja lauantaipäivän, mutta onhan sitä yhteistäkin aikaa kuitenkin.



Yökukkujien äiteille tsemppiä! Oon toisaalta ihan tyytyväinen ettei meillä vielä nousta pystyyn eikä muuta, lattialla liikutaan lyhyitä matkoja vaan omintakeisesti. Toivottavasti yökukkuminen ei ala, esikoisella sellaista ei ollut koskaan.



Tuosta lehmänmaidosta, esim. pottumuusia, joka tehty tavalliseen maitoon- millaisia määriä ootte antaneet alkuun? Esikoinen siirty tavalliseen maitoon kokonaan muistaakseni ollessaan 11kk ikäinen, kymmenkuisena aloiteltiin kovasti muttei koskaan tullut mitään oireita. En uskaltanut antaa pottumuusia joka tehtiin itselle, vaan erottelin potut ja tein Melinalle muusin niistä korvikkeeseen.



Nyt kuitenkin kahvin keittoon ennen ratsastamaan lähtöä. Ihan kiva ilma ainakin on, ei sada mitään- se on aina plussaa! :)



Laihduttajille isot TSEMPIT myös! Kyllä se siitä, kun ei herkuttele jatkuvasti ja liikkuu. Oma äitini on sellainen pullasuu, että popsii jatkuvasti jotain herkkuja ja valitettavasti myös lapset aina siellä ollessaan... meillä kun ei varsinaisesti mitään keksi/pulla/karkki-osastoa ole kuin harvoin- yritäppä siinä sitten opettaa kotona että RUOKA on RUOKAA ja pullat sitten erikseen :/



Mutta nyt siis menoksi ja ratsastustamineita ylle vetämään, mukavaa päivänjatkoa!



-Henna ja tytöt-

ruokaa jossa on maitoa, olen antanut ihan sen verran kuin vauva huolii. Rahkaa, kermaa tms. ylimääräistä sitten vaan tl tai pari. Neuvolassa mainitsin asiasta eivätkä oikeen mitään siihen kommentoineet. Th sanoi että suositushan on 10kk jälkeen vasta mutta jollei oireita tule niin ei siitä kai sitten haittaa ole. Allergiaoireita enemmän suosituksen syy on kuitenkin maidon (ja kananmunan ja lihan, mistä syystä näitäkin saa antaa vaan sen pari tl päivässä) korkeassa proteiinipitoisuudessa jolta lapsen munuaisia halutaan varjella :-) Fysiologina sanon, että munuaisilla on uskomaton suodatuskapasiteetti kunhan vauva saa riittävästi nestettä! Itse olen pitänyt kiinni siitä, että lehmänmaitoa toistaiseksi saa vain kerran päivässä, oli se sitten puurossa, muusissa ja jugurtissa. Ja vastaavasti voi tietty vähentää sitten liharuuan määrää siltä päivältä ja tarjota vaikka kasvissosetta (tosin joku hernekin on tosi proteiinipitoinen). Ihan raakaa kypsentämätöntä maitoa en ole vielä tarjonnut eikä sen kanssa ole kiirekään kun yösyötöillä uppoa kyllä rintamaitoa riittävästi.

Tervetuloa takaisin palstailemaan " uusvanhat" =0)



Ja tosiaan täällä samat yöhulina ongelmat kuin muillakin. Tosin meillä ne on oikeesti jatkunut jo pari kuukautta kun poitsu oppi konttaamaan ja seisomaan jo 6kk:n iässä. Nyt harjoitellaan sitä kävelyä. Tuen kanssa kävelee jo tosi hyvin eli työntää yleensä syöttötuolia/taaperokärryä tai mitä nyt löytää ja kävelee. Ja taluttaa saa paljon =0))



Taudeista oli taannoin juttua ja meillähän oli se RS-virus silloin 3kk:n iässä ja oltiin pari päivää osastollakin. Nyt on sitten viikon verran ollut tosi kova yskä/nuha/röhinä ja tiistaina käytiin lääkärissä ja vasemmassa korvassa oli tulehdus =0/ ensimmäinen laatuaan. Tai en tiedä sitten kun lääkäri putsasi noin 10 min. sitä korvaa vaikusta. Ensin imettiin koneella sitten tönkäs joillain pihdeilla ja ohuella pumpulipuikolla ja sen jälkeen laittoi nestetä ja imi vielä. Jäin vaan epäilemään et mahtoiko tärykalvo olla punainen kaikesta tuosta putsaamisesta...ja poika huusi hysteerisesti ja rimpuili koko ajan.

Yleensä en ko. lääkärillä lasten kanssa käy mut tällä kertaa ei ollut valinnanvaraa =0((



Nukkumispaikasta vielä sen verran et meillä parhaillaan matkasänky käytössä. Kyllä poitsu sielläkin seisomaan nousee mut ongelma oli enemmänkin pinnojen potkiminen ja tarraaminen. Nyt on ympärillä hieman pehmeämpää...Mulla sellainen tooosi vanha malli jota ei kyllä oikein matkalle viitsi ottaa kun niin iso mut tähän tarkoitukseen soveltuu.

Sitten meillä on tuon pikkuneidin kanssa uniongelmia. Esikoinen halusi omaan huoneeseen ja sen jälkeen kakkonen(3.5v) ei ole kunnolla nukkunut. Raukka kun ei ole ennen yksin nukkunut omassa huoneessa. Et jos jollain on hyviä vinkkejä miten isommat saa pysymään petissä niin otetaan kiitollisuudella vastaan ;0).



Mammutti...täällä kans kärvistellään tuon makean himon kanssa. Mulla kans ylimääräistä reisissä ja takapuolessa joista haluaisin eroon. Karkkia tulee mussutettua. Tällä vkolla päätin kans ottaa itseäni niskasta kiinni ja lopettaa tuon jatkuvan karkinsyönnin. Nyt on sitten kärvistelty tänne asti...no eilen illalla söin kyllä jätskiä mut karkkia en ole ostanut =0) Täytyy täällä yrittää toisiamme tsemppailla...



Nyt ruuanlaitolle. Mukavaa loppuviikkoa!!!



calmus & pikkumies 8kk+(kääks ensivkolla 9kk!!!)

Huoh, luin Hennan viestiä ratsastamaan lähdöstä melkein kateellisena :-) Oma hevonen on tallilla enkä ehdi itse ratsimaan ollenkaan niin paljoa kuin haluaisin. Onneksi on mukava " sijaisratsastaja" joka liikuttaa poikaa, kyllähän sitä kuitenkin pari kertaa viikossa ainakin ehtii omelle tallille käymään.



Täällä elellään vielä remontin jälkimainingeissa, nyt juuri paikalla on sähkömies laittamassa valaistusta kuntoon sekä remontin " pääjehu" tekemässä viimeistelyjä pensseli kourassa. Vaikka meillä oli kämppä kesken vain suht lyhyen aikaa, niin meinasi sekin vähä käydä kermoille kun ei ollut huonekalut paikoillaan missään eikä vaatteita löytynyt kuin muovien peitosta. Käytössä oli vain osa keittiön lattiaa ja vähän eteistä neidille ryömiä eikä nekään lattiat mitään ihan puhtaita...siihen vielä päälle kolme koiraa ja kissa ja lopputuloksen arvannette :-) Nyt on ihanaa kun on eri huoneita joissa voi tutkia uusia juttuja.

Tämän pikkuruisen oman remppa-asumiskokemuksen jälkeen kumarran syvään perheille, joissa eletään talonrakennuksen keskellä ja pysytään hyvällä tuulella!



Mutta sellaista mietin, että kuinka paljon te muut reissaatte pikkuisten kanssa arkisin. Meikäläinen kun ajelee täältä Porvoosta Espooseen usein pari kertaa viikossa mummille ja Helsingin keskustan kautta takaisin kun haetaan mies samalla töistä. Kaupungissa ajaminen tyttö takapenkillä istuimessa meinaa välillä olla hiukan stressaavaa, kun mimmillä menee hermo jokaisissa liikennevaloissa tai kun joutuu pysähtymään :-) Pitemmillä matkoilla taas on helpompaa kun auto kulkee tasaisesti ja takapenkiltä kuuluu tasainen tuhina yleensä alle viiden minuutin kuluttua lähdöstä. Mutta ei se ihan aina ole pelkästää hauskaa ajella yksikseen vauva kyydissä, kun ei tiedä mitä takapenkillä tapahtuu tai aina ei voi pysähtyä vaikka lapsi alkaa itkemään kuinka kovaa...



Nyt remppamiehille kahvia laittamaan. Tulee parempaa työnjälkeä kun on välillä kuumaa kahvia ja tuoretta pullaa tarjolla :-)

En tiedä tarkoitettiinko pelkkiä automatkoja, mutta seuraavasti olemme viikon mittaan liikenteessä lähempänä tai kauempana:



Ma uinti. Autolla mennään ja haetaan isoäitini mukaan ja heitetään taas uinnin jälkeen takaisin. Yhteensä matkoja 70 km.

Ke kuoro. Matkoja vaan vajaat 10 km, mutta reissussa viivytään pari tuntia.

To äiti-lapsikerho. Matkoja taas vaan 10 km, reissussa vajaat 3h

Lisäksi käydään noin kerran viikossa kaupungissa, jonne edestakaiset matkat 60 km. Silloin hoidan kauppa- ja kirppariasioita, vierailen työpaikallani, tapaan kavereita ym. Usein reissussa ollaan suunnilleen koko päivä, unet vauva nukkuu yleensä autossa (jätän itkuhälyyttimen kanssa kaupan pihalle), joskus myös kaupungilla rattaissa. Lisäksi käymme koko perheen voimin viikonloppuna ruokaostoksilla jossain isommassa marketissa, jolloin myös matkat noin 60 km. Rakentamisen myötä nämä reissut venyvät myös kun täytyy kiertää ne lukuisat rautakaupatkin...

Muut matkat tehdäänkin sitten jalan vaunujen kanssa.



nyt nukkumaan!

Jee, nyt on pakko kirjoittaa vaikka olenkin ollut jo tosi paljon " äänessä" .

Viime yönä tehtiin niin, että itse nukuin alakerrassa (kaikkien kolmen koiran kanssa, suunnittelin nukkuvani vain yhden seurana mutta muutkin tulivat mammaa vahtimaan...) ja mieheni nukkui tytön kanssa ylhäällä normaalisti. Pari kertaa neiti herätti itkulla yöllä, toisen kerran jälkeen mieheni otti neidin viereensä nukkumaan ja kas: tyttö nukkui kuin tukki koko loppuyön!!!

Moi kaikki taas pitkästä aikaa!

Tulin taas pienen tauon jälkeen hakemaan vertaistukea, ja hetihän sitä vähän tuli, kun luin että muillakin on yöhulinat menossa ..!



Meillä nyt siis reilu 8kk poika taistelee ensinnäkin illalla nukkumaanmenoa vastaan niin, että saisimme joka ilta tuntitolkulla häntä nukuttaa. Käytännössä menee sitten niin, että otamme pois sängystä (että meillä vanhemmillaki olisi vähän omaa aikaa) ja vauva istuu sylissä kunnes on todella tööt (ja kello jo todella paljon), jolloin saattaa sitten vihdoin nukahtaa omaan sänkyyn. Pari kertaa on ollut pakko nukuttaa tissille meidän sänkyyn. No, tämä on kuitenkin se helpoin osuus, koska sitten kun yöllä herää ekan kerran (ja joskus jo aika piankin nukahtamisen jälkeen) niin häntä ei saa enää millään irveellä nukahtamaan takaisin omaan sänkyynsä. Menee ihan hysteeriseksi huudoksi. Ja minä kun en henno häntä huudattaa, nii pakkohan se on lopulta aina ottaa viereen nukkumaan ja työntää tissi suuhun. Ei siis tunnu osaavan nukahtaa yöllä ilman tissitainnutusta, huoh! ja kyllä poika onkin todella onnellisen näköinen aina, kun pääsee viereen! Siihen nukahtaa hymyssä suin.



Minulla on nyt siis kauhean ristiriitainen olo. Kun yöllä herätään n 2-6 kertaa tissittelemään, niin kyllähän se tuntuu seuraavana päivänä, vaikka vaan sängyllä tissin suuhun työntäisikin. Niin että pitäisikö tässä nyt kuitenkin ruveta jotain tassuhoitoa tosissaan antamaan?? Mutta toisaalta kun tämä vauva vaikuttaa yhtä kovapäiseltä kuin esikoisensakin, ja mitä nämä yöt nyt ovat antaneet osviittaa, niin pelkäänpä pahoin, ettei meillä mikään tassuttelu toimi vaan jouduttaisiin pitämään rankkaa huudatushoitoa. Ja sitä en haluaisi. Toisaalta minusta on ihana katsella kun vauva nukahtaa onnellisena meidän väliin. MUTTA, olisihan kaikkien kannalta paras, että yöllä NUKUTTAISIIN eikä syötäis eikä meuhkattais kontillaan... Vaikuttaa nimittäin jo tuo yösyöpöttely aamupalaankin, mikä ei maistu.



Meillä harjoitellaan nyt kovasti liikkumista (ryömii ja nousee kontilleen ja alkaa vähän jo istuakin itse). Sanoo " äiti" , ja eroahdistusta ilmassa. Ajankohta sikäli siis ehkä huono unikoulutukselle.



Niin että millaisia suunnitelmia teillä muilla on öiden suhteen ? Annatteko vielä ajan kulua, että tää pahin (?) vaihe menee ohi? Vai aiotteko ylipäänsä pitää mitään unikoulua? Meillä unikoulu epäonnistui kovapäisen esikon kanssa, mutta kyllä hän lopulta oppi nukkumaan täydet unet omassa huoneessaan, että kaipa tämäkin joskus.... Mutta miten sitä vaan tunteekin itsensä niin avuttomaksi näiden öiden suhteen, vaikka toinen lapsi jo onkin. Alussa aattelin, että kyllä nyt onnistuu, mutta kun ei! ja kun yöllä sitä on niiiiiiin väsynyt taistelemaan.



No, kiitos jos joku jaksoi lukea väsyneen äidin sepustukset..

Muutenhan meillä kyllä menee ihan kivasti ja vauva on päivisn itse aurinko! Nukkuu kyllä päiväläkin pitkiä päikkäreitä, kun taitaa häntäkin yöheräilyt painaa.



Nyt pitää lähteä kiikuttamaan kotihoidontuki-hakemusta kelaan blääh.. Että kohta se sinnittely alkaa..



t. väsynyt äitee ja poika 8kk

Unikoulu meillä on jossain vaiheessa edessä mutta minä vaan sitä lykkään ja lykkään... mut kun palaan töihin niin on pakko saada nukkua että jaksaa, joten todennäköisesti siinä miehen ollessa kotona tuo koulu tehdään. Ja huudatukseksi menee takuuvarmasti, koska tassutteluun nytkin vaan raivostuu. Ehkä kuukaudenpäivät vielä katsellaan josko tuo liikkumisen oppimisen uutuudenviehätys menisi ohi ja osaltaan rauhoittaisi tilannetta. Varaudun myös siihen, että kun yöimetys loppuu ja olen töissäkin niin sitten loppuu imetys kokonaan, joten mielellään ikää sais olla edes 10kk niin siirrymme sitten kyllä suoraan lehmänmaitoon eikä oteta korvikkeita välissä käyttöön.



nyt ei muuta!

Heippa!



Mielenkiinnolla olen lukenut teidän muiden helmivauvojen äitien kokemuksia tästä ikävaiheesta... uniongelmia tuntuu olevan lähes meillä kaikilla.



Koska useampi teistä miettii unikoulun pitoa, ajattelin sen verran kertoa meidän kokemuksista, että unikouluun kannattaa varata aikaa kun sen aloittaa. Ts. ainakaan meillä yöt eivät parantuneet mitenkään hetkessä - tai siis ei niistä tullut pitkiä yhtenäisiä öitä, jolloin vauva ei heräilisi kertaakaan tai herätessään onnistuisi nukahtamaan taas itsekseen. Tämä oli itselleni vähän yllätys, koska jotenkin sain tietoa hakiessani kuvan, että muutos olisi jotenkin nopea ja mullistava (meillä on kyllä myös melko kovapäinen vauva, muilla voi onnistua nopeamminkin)! Toki pahimman rikkonaisuuden sai pois n. viikossa, mikä on positiivista sekin (jopa erittäin positiivista alkuun!), mutta eipä se työssäkäyvää äitiä ehkä kovin paljoa lohduta jos päivä alkaa klo 4 kun vauva on nukkunut 7-8 tuntia hyvin. Eli unikoulusta ja unien parantumisesta huolimatta ainakin tätä äitiä väsyttää ja paljon vieläkin...osin juuri sen takia, että aamuyöt ovat edelleen yhtä hulinaa.



Tsemppiä ja jaksamista & toivottavasti meillä kaikilla pian nukuttaisiin hyvin!

Minäpä käiväisin tänään sisustussuunnittelijan (tv:stä tutun Pirkko Välikosken) juttusilla paikallisessa remonttiliikkeessä!!

Sain kivoja vinkkejä olohuoneen sisustukseen liittyen, jos joskus saatais remontoitua se..!



YÖHULINOISTA:

Minä olen suosiolla antanut viimepäivinä pojan hillua sängyssään just tasan niin kauan kun jaksaa! Yritin aikani sitä, että jatkuvasti lasken pojan takaisin kun nousee, mutta nyt kokeillaan näin.

Sitten kun alkaa itkeen, lasken vaakatasoon.. Eilen illalla ainakin uni tuli paljon nopeammin niin.

Taitaa olla aika itsepäinen tämä kolmas.. Jos väkisin yrittää pitää petin pohjalla niin uni ei tule pariin tuntiin.

Meillä onneks Peetu nukkuu kyllä hyvin kunhan saa unen päästä kiinni. Herää vaan kerran maitopullolliselle jos herää!



MATKUSTELU VAUVAN KANSSA:

Möllötellään hyvinkin paljon kotosalla. Välillä tuntuu, että vuorokaudessa ei tunnit riitä kaikkeen, kun yrittää pitää lapset ruuassa, puhtaissa vaatteissa, kodin jotenkuten siistinä, ulkoilla koiran ja Peetun kanssa, auttaa läksyissä ym. ym.

Useimmiten ei riitä aika kyläillä, tai jos kyläillään jää seuraavalle päivälle tuplasti tekemistä!

Mummut onkin katkeria (mun mummoni siis) kun eivät kuulemma näe enää ollenkaan lapsen-lapsen-lapsia.. Jos jossain välissä olis lapset terveitä ja aikaa olis niin käytäis kyllä !

...tää nyt rönsyili taas kauas kysymyksestä.... Eli ei matkustella juurikaan, ainakaan Peetun kanssa kaksin.



Nyt tarttis lähteä Tiimariin etsimään pojille Halloween-asusteita, niillä on huomenna " bileet" !



moikkis ja hyvää viikonlopunalkua kaikille!



mammutti ja Peetu pian jo 8kk!



...ai niin, mun äippäloma vetelee viimeisiään -> huomenna oon jo työtön!

Kirjoitin edellistä viestiä ja ilm. joku koira sai yhteydet katomaan koneesta ja juttu jäi kesken.

Mutta siis nyt on pari kertaa käynyt niin, että mies on ottanut tytön viekkuun nukkumaan kun ei ole jaksanut jatkuvaa yöheräilyä. Molemmilla kerroilla tyttö on nukkunut kuin enkeli vieressä. Ei olla vielä kokeiltu kokonaista yötä viekussa kun kuitenkin toiveissa olisi taas joskus saada oma sänky omaan käyttöön edes välillä - ja olisihan se ihan kiva silloin tällöin nukkua yhdessä miehensäkin kanssa ihan vaan kahdestaan :-) Jäinpä vaan miettimään, että mitenköhän menisi kokonainen yö meidän keskellä...tuleeko joka tapauksesa niitä pystyyn nousuja pitkin yötä ja itkuheräilyjä. Vai siirrytäänkö me sittenkin vielä tässä vaiheessa perhepeti-systeemiin, luulin kyllä että se vaihe olisi jo ohi :-)



Meillä liikutaan kovasti - paraikaa tuossa vieressä tyttö taas pyrkii nousemaan olohuoneen sohvapöydälle. On noussut sille jo kolme päivää, tosin pöytä on hyvin matalaa mallia. Ei vaan vielä ole mitään tolkkua pöydällä konttaamisessa, kun pääsee hyvään vauhtiin niin menisi ihan täysillä pää edellä reunan yli jos ei ehtisi pysäyttämään. Tarkkana saa olla tätä nykyä siis.

Hankin sellaiset mokkasiinisukat, jotka näyttää olevan ihan hyvät kun eivät luista ja pysyvät jaloissa paremmin kuin muut tossut.



Muita ilonaiheita - kun muistaa millaista oli Helsingissä niin täällä Porvoossa ilahduttaa kun ihmiset hymyilevät lapselle vaunuissa! Pikku juttu mutta tekee iloiseksi :-)



Jaha, näyttääpä siltä että sinappitehdas jälleen toimii....pitänee lähteä vaipanvaihtoon.

Meillä kans tultas vauhdilla mm. sängyltä alas jos ei joku pitäis kiinni!

Ei minkäänläista itsesuojeluvaistoo vielä..



Laihduttamisesta kysymys:

Särkeekö muilla päätä laihdutuksen yhteydessä?



Mulla on kokopäivän ollut inhottava (koskas ne mukava oliskaan) päänsärky..Välillä hiukan helpottaa ja välillä taas pahenee. Oon huono syömään särkylääkkeitä ja yleensä vasta kun on niin kipee, ettei pysty oleen niin otan lääkkeen.

Voihan se tietty muustakin johtua, mutta jotenkin nyt yhdistin sen vähäiseen syömiseen.

Tänään oli pakko hiukan palkita itseeni -> ostin mustikkamuffinssin.. Eikä se loppujen lopuks maistunut edes niin hyvälle kun aikaisemmin ! =( ihan turhaan siis söin.



Tarkennus vielä tuohon syömiseen.... Syön kyllä kunnolla, mutta pienempiä määriä ja vähemmän rasvaista kuin ennen!



Nyt pois

m

Mammutille oma kokemus - mulla alkaa päätä särkemään jos en tankkaa nestettä eli siis yksinkertaisesti juo tarpeeksi. Ja vielä herkemmin jos en ole syönyt niin paljoa ja jättänyt siihen päälle vielä juomisen vähälle. Vesi auttaa parhaiten. Nykyisin huomaan, etten oikeastaan tule " juoneeksi" oikeasti juuri ollenkaan kun lipitän noita pussikahveja eli lattea yms pussista sekoitettuna. Pitänee siis skarpata..vesilasi aina ensin alas ennen kahvia tms. :-)



Kumma homma muuten, kun on takana hyvin nukuttu yö on kaikki kotijutut tuntuneet paljon mukavammille. Ei ole haitannut yhtään niin paljoa jos on koirat räksyneet tai riehuneet tai muuta.

Mä jos kuka tiedän ton tunteen, on vain pakko syödä! Mutta nyt kun oon ollut tuolla keventäjissä, niin ihme ja kumma on tapahtunut. En todellakaan ole muistanut joka päivä kirjoittaa mitä olen syönyt ja olen muutenkin päässyt herkuttelemaan. Jotenkin olen kuitenkin tietoisesti lopettanut herkuttelun ja päässyt painon pudotuksessa eteenpäin.



Nyt on pakko lopettaa, mutta tsemppiä kaikille laihduttaville!



T. Kaisa ja Ronja jo 7½kk