2- ja 5-vuotiaille veljeksille paras hoitomuoto?
Minua pyydettiin töihin ja pitkän harkinnan jälkeen suostuin. Nyt huolettaa lasten ja lähinnä nuoremman juuri 2 täyttäneen pojan hoitoonlähtö. Minkä lainen hoitomuoto olisi paras? Tuntuisi kivalta, jos olisi mahdollista saada lapset hoitoon samaan ryhmään eli käytännössä ryhmis? Perhepäivähoito varmaan olisi pienemmälle paras, mutta isommalle ei ehkä niinkään, varsinkaan jos ei ole samanikäisiä muita? Onko lapsille kamalan raskasta, jos he eivät vanhempien lisäksi näe toisiansakaan koko pitkän hoitopäivän aikana, mikäli päiväkodissa ovat eri ryhmissä? Muutoinkin huolettaa nuoremman puolesta, hänellä on ollut nyt 4 korvatulehdusta tämän vuoden puolella, angiin kerran ja flunssaa usein jo kotihoidossakin. Lisäksi vielä muutamia ruoka-allergioita.
Nyt alan jo miettiä, teenkö elämäni virheen, kun lupauduin menemään töihin. Alun perin aioin olla hoitovapaalla vielä vuoden eli siihen kun nuorimmainen täyttää 3, mutta nyt tuli houkuttelevalta tuntuva tarjous uuteen työpaikkaan ja tuntui siltä, että ei voi kieltäytyä, kun pyydettiin, entinen työpaikkani ei tosiaankaan enää kiinnosta ja olin ollut aikeissa etsiä uutta työtä, nyt säästyn työn hakemisen vaivalta ainakin vähäksi aikaa, työsuhde on määräaikainen. Omalta kannalta siis hyvä, mutta kuopuksen pärjääminen huolettaa kovasti. Miten tuon ikäinen yleensä pärjää päiväkodissa?
Kommentit (6)
Meidän 2-v on ollut päiväkodissa 1v 4kksta asti ja pärjää loistavasti. Alku voi olla enemmän ja vähemmän hankalaa, mutta ainakin meidän pk:n lapset ja vanhemmat vaikuttaa oikein tyytyväisiltä, myös ne alle kolmevuotiaat..
Meidän lapsen pk:ssa sellainen systeemi, että pihalla ovat kaikki ryhmät yhtäaikaa aamuisin ja iltapäivisin. Ja kuulema sisarukset myös huomioivat toisiaan leikkiensä lomassa ja pikkusisaruksille isommista on selvästi apua ja tukea. Eli jos löytyisi joku pk jossa tällainen olisi mahdollista niin sehän voisi olla hyvä? Silloin jäisivät lähinnä sisälläolohetket, ruokailut ja pienemmälle päiväuniaika sisarusten erossaoloajaksi, joiden aikana molemmilla olisi kuitenkin myös mahdollisuus omanikäisilleen suunnattuun toimintaan.
Ei muuta kuin onnea uudesta työpaikasta! Se on lottovoitto tässä pätkätyökotiäitien maailmassa, nauti siitä! Äläkä huoli, kyllä se 2v pärjää siinä missä muutkin 2v:t. :) Sairastumisia tietty aina tulee, mutta niin tulee näköjään kotihoidossakin. Niiltä ei oikein voi välttyä, mutta niiden kautta myös rakentuu tulevaa vastustuskykyä..
Eli kuten edellisetkin totesivat menisi se pienempikin päiväkodissa. Mutta jos teillä jo nyt kotihoidossa on korvatulehduksia ja muita ollut jo tuon verran, niin päiväkotihoito ei ehkä ole paras vaihtoehto. Päiväkodissa on useampia lapsiryhmiä ja ryhmät yleensä aika isoja (kai 14-21lasta yleisimmin) ja koko ajan jollain vuotaa nenä, jollain on yskä ja joku tulossa kipeäksi. Lisäksi pyörii säännöllisesti ne vesirokot, kihomadot ja täit. Siitä kun meidän 2,5v aloitti päiväkodissa, niin koko syys- ja lokakuun on 14lapsen ryhmässä ollut nuhia ja yskiä (ja ihan kunnollisia). Jossain vaiheessahan oli joku tutkimus jossa verrattiin kotihoidettujen ja päiväkotihoidettujen lasten välikorvan tulehdusten määrää (olisiko ollut alle 3v osalta) ja päiväkotihoidetuilla se oli 2,5kertainen kotihoidettuihin nähden (ja muistaakseni tutkimuksessa oli huomioitu jo jotain muuttuvia tekijöitä pois ja sairaspäiviä muutenkin taisi olla lähemmäs 100)... Eli tutkittuakin tietoa löytyy että päiväkotihoidossa kärsitään taudeista paljon, mutta perhepäivähoitoa ei taida olla pahemmin tutkittu. Vastakkain ovat olleet päiväkoti ja kotihoito.
Meidän 2,5v:llakin on nyt kolmatta viikkoa jatkuva nenän valuminen ja kunnon yskä. Välissä onnistui oksentamaan ja lämpöä oli vähän (onneksi ollut syyslomalla viikon). Meillä ei kuitenkaan ole ollut korvatulehdusta tms. tulehdusta. Lapsi siis on muuten melko ok. Kotihoidossa ei tälläisiä pitkäkestoisia tai aina samantien uudestaan tulevia flunssia ollut ollenkaan (max. jonkusen päivän kestivät), vaikka isommat sisaruksetkin varmasti kuljettivat pöpöjä kotiin ja perhekerhoissa yms. tautipesäkkeissäkin käytiin, mutta sitten saatiin kotona tarpeen mukaan levättyä ja kanssakäyminen ja kontakti ei ollut niin jatkuvaa ja altistavaa.
Lapsemme on kuitenkin melko perusterve ja sairaskierteitä ei ole ollut ollenkaan. Ja tämä ei ole vielä edes niitä pahimpia tautiaikoja. Odotan vain mitä tuleman pitää kun tautiaika ennen joulua alkaa ja jatkuu aina kevääseen asti, kun jo syksy on tälläistä, vaikka lapsemme ei varsinaisen kipeä ole ollutkaan. Saatikka jos meillä olisi tuolla lapsella alttius saada korvatulehdus tai muutenkin taudit kovempana, voisin kyllä olla hieman epätoivoinen jatkuvan päiväkotihoidon suhteen.
Ongelmana on vaan se, että työtarjous tuli tosi lyhyellä varoitusajalla ja todennäköisesti on otettava vastaan se hoitomuoto, mikä on saatavilla. Ryhmäperhepäiväkoti olisi varmaan hyvä vaihtoehto pienemmän kokonsa ja eri-ikäisten lasten yhdessäolon kannalta, mutta en tiedä onko niissä ikäraja 3v? Yksityisiäkin pienempiä päiväkoteja tietysti on, mutta en teidä niistä sen tarkemmin. Huomenna on maanantai ja alan soittelemaan ja tiedustelemaan hoitopaikkojen tilannetta. On tosi kurjaa, jos alkaa hirveä sairastelukierre hoitoon mennessä.
On muuten varteenotettava, joskin aika vähän käytetty hoitomuoto, ja ainakin meille tuntuu sopivan. Perheessämme siis 4v 8 kk, 2v 4 kk ja 1v 1 kk ikäiset lapset, joilla hoito alkoi tänä syksynä. Meille ehdotettiin kaupungilta nimenomaan kolmiperhepäivähoitoa ja on toiminut vallan mainiosti!
Eli kuviohan menee niin, että tämä ns.perhepäivähoitaja tuleekin hoidettavien kotiin hoitamaan lapsia. Hän vie meidän esikoisen seurakunnan kerhoon neljänä päivänä viikossa ja jää sitten ulkoilemaan muiden lasten kanssa. Hakee esikoisen puolenpäivän aikaan ja menevät sitten kotiin syömään. Lounaan valmisteluvastuu on lasten vanhemmilla niin että hoitaja esim. keittää perunat tai riisin lisäkkeeksi, ja tästä ruoantekovastuusta maksetaan ruokalisää 5 euroa (mutta meillä ainakaan ei ole lisännyt työmäärää koska joka ilta tehdään kuitenkin ruoka niin olen sitten tehnyt sitä niin ison satsin että riittää seuraavaksi lounaaksi). Pienet menee sitten unille ja hoitaja viettää aikaa esikoisen kanssa. Iltapäivällä koko jengi taas ulkoilee ja usein meidän esikoinen leikkii leikkipuistossa kerhokavereidensa kanssa kun pienemmät leikkivät enemmän keskenään.
Meillä kuvio on vielä sovittu niin että ovat aina meillä (lapsiahan saa maksimissaan olla neljä yhdellä hoitajalla ja tämän neljännen 2,5-vuotiaan lapsen vanhempien kanssa todettiin että on helpompaa että koko jengi on aina meillä kun meillä on tilat neljälle lapselle kun heillä taas yksilapsisena perheenä ei ole niin sopivat tilat monelle lapselle).
Eli, aamuisin meidän ei tarvitse repiä lapsia hereille tai hoputtaa heitä yhtään mihinkään vaan laitamme vain itsemme valmiiksi ja hoitaja tulee kotiin klo 8 aamulla valmistamaan lapsille aamupuuroa. Mitä luksusta! Ja muutenkin homma tuntuu vallan loistavalta! Esikoinen saa sosiaalisia kontakteja kerhossa, pienemmät leikkivät hyvin keskenään, kuopus saa edelleen kodinomaista hoitoa ja nukkua rauhassa kahdet päikkärit ulkona vaunuissa ja tuota aamuhoputushässäkkää ei ole ollenkaan. Lisäksi, koska kyseessä on kunnallinen hoito niin lapset osallistuvat esim. lähipäiväkodin teatteriesityksiin ja tietysti varahoitokin on järjestetty lähipäiväkotiin jos hoitaja on sairaana.
Eli on sopinut ainakin meille erittäin hyvin, kannattaa miettiä yhtenä vaihtoehtona!
Olen kade. Itse alkanemme kahden viikon päästä raahata lapsiamme kymmenen kilsan päähän (väärään suuntaan) isoon päiväkotiin... Olisipa meilläkin tarjolla moinen hoitomuoto, meille saisi todella tulla pari muutakin muksua, tässä sekamelskassa ei tekisi enää mitään... Teillä on ideaalinen tilanne!
ja molemmat ovat viihtyneet siellä hyvin. Pienemmällä oli tietysti alussa pari viikkoa vähän vaikeaa ja ikävöi siskoaan kun ovat eri ryhmissä ja pääasiassa ulkoilevatkin eri pihalla..... Nykyään pienempikin viihtyy jo tosi hyvin kun on saanut omia kavereita joiden kanssa leikkii ja touhuaa. Alku on tietysti piememmälle ehkä hankalampaa mutta ainakin meillä olen tyytyväinen että pikkusisko saa myös omia kavereita ja leikkii ikäistensä kanssa. Tähän asi on leikkinyt siskon ja siskon kavereiden kanssa joten on hyvä oppia olemaan myös samanikäisen kanssa. Minulle päiväkoti oli oikeastaan ainoa vaihtoehto koska isompi menee ensi syksynä eskariin, kuten vissiin teilläkin? eli on sitten sama hoitopaikka nämä kaksi vuotta mitä hoidossa on. Pienempää olisi toki voinut hakea perhepäivähoitajalle mutta on kätevämpää että ovat samassa paikassa, helpottaa hakemisia ja viemisiä. Ja sain molemmille paikat erittäin suosittuun päiväkotiin joten niistä on pidettävä kiinni ;=) Luulen että se lasten hoidon aloittaminen on äidille rankempaa kuin lapsille... eli eiköhän kaikki mene teilläkin hyvin.