Lue keskustelun säännöt.
Miten pääsisin uuden elämän alkuun vielä 33-vuotiaana?
29.10.2008 |
Tuntuu, että koko tähänastinen elämäni on valunut ihan hukkaan. En edes tunne itseäni, tiedä, mitä haluan tai mistä olen kiinnostunut. Elämää hallitsee epämääräinen pelko ja ahdistus, mikä estää tarttumasta asioihin. Itsetunto on surkea ja pelkään muita ihmisiä. Välillä tsemppaan ja aloitan uuden harrastuksen (esim. tänä syksynä jumpan lapsen kanssa), mutta sitten vaivun taas kauheaan saamattomuuden tilaan. Mistä ihmeessä löytäisin edes hippusen rohkeutta ja energiaa alkaa ihan oikeasti elää tätä elämää?
Kommentit (7)
Munkin tuttavapiirissä on vaikka kuinka monta teidänlaista.
Kun on niin kamalan raskasta, ettei jaksa, ja kun ei mikään oikein nappaa.
Voi hyvä ihme teidän kanssa! Tuollainen itsesäälissä märehtiminen ei ole tainnut teitä tähän mennessäkään auttaa, joten pitäisikö muuttaa hieman ajattelutapaa ja asennetta? Mutta jos ette millään jaksa tai viitsi, niin valuuhan se elämä tietysti tuollakin tavalla kuolemaan saakka.
Valintoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tällaisiahan me olemme. Masennus tuli kyllä mieleen, miten olisi lääkärillä käynti ja tsekata asia?
ovat jääneet elämättä ja opiskelematta. Olisiko sinun mahdollista lähteä opiskelemaan....Minusta on sääli, että nainen parhaassa iässä ajattelee noin. Itse matkustelin nuoruuteni, hassasin kaikki rahani itseeni. Opiskelin itselleni ammatin ja kävin töissä ja 35-v. tulin raskaaksi vahingossa, siitä alkoi minulle uusi ihana elämä kaikkine arjen raskauksineen. Koin, että aloin vasta elää, kun tuli vastuuta ja ehdotonta rakkautta.
On täysin utopistista edes ajatella, että nyt voisi aloittaa jonkun kokonaan uuden. Sen menneisyyden kanssa pitää vain oppia elämään. Ehkä olet masentunut, kun olet käsittänyt, ettei itseään voi muuttaa niin hirveesti.
Jos kävisit jossain vanhojen luokkakavereiden kokouksessa, ymmärtäisit sen siloin viimeistään. On suorastaan surkuhupaisaa, että ne tyypit, jotka 80-luvulla oli pieniä koululaisia, ovat nyt aikuisena melkein tismalleen samanlaisia.
Hyväksymällä menneisyyden pystyt ehkä korjaamaan tulevaisuuttasi.
ympärilles mikä sulla on hyvin?
* lapset?
* mies?
* koti?
* ammatti?
* ystäviä?
* harrastuksia?
* ?
Miks valittaa, ja voihkia... Nauttikaa elämästä tää on oikeesti ihanaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 34 vee ja musta tuntuu, että elän elämäni parasta aikaa.
Et kai usko liikaa tuota mainosmaailman touhua? Siis sitä, että vain nuori (max 25-vuotias) kelpaa. Taidat pelätä vanhenemista.
Mun mielestä elämä vaan paranee, kun kokemusta kertyy selkäreppuun. Sitä osaa niin paljon paremmin esimerkiksi suhteuttaa asioita kuin 2-kymppisenä.
Sinuna kääntyisin masennuksesta tietävän lääkärin puoleen.
Tai sitten on kilpirauhasarvot sekaisin - käy tarkistuttamassa.