G: Hoitajille, tuntuuko etta mita enemman vaesto syyttaa ahneudesta sita vahemman enaa kiinnostaa potilashyvinvointi irtisanoumisten tullessa.
Itselläni on tälläinen tunne. Tuntuu netin ja median mukaan kansan asenne olevan aivan syyttävä. Vähitellen tulee itselle hällä väliä asenne, ihan sama kuka potilaat hoitaa kunhan se en ole minä!
Ainoastaan lapsipotilaita kohtaan tunnen hätää, heille soisin suojelutyön, en enää muille.
sh
Kommentit (13)
Minun vastuullani ei ole potilasturvallisuus enää irtisanoutumisen jälkeen. Vastuu on työnantajalla, sen jälkeen kunnalla ja viime kädessä valtiolla. Tai niin kuin av sen ajattelee lääkärillä.
ap
kieltäytyvät ymmärtämästä, mitä ovat tekemässä, halveksin.
Vierailija:
Minun vastuullani ei ole potilasturvallisuus enää irtisanoutumisen jälkeen. Vastuu on työnantajalla, sen jälkeen kunnalla ja viime kädessä valtiolla. Tai niin kuin av sen ajattelee lääkärillä.ap
Pitäiskö mun nyt alkaa hoitamaan hommani jatkossa miten sattuu, kun musta ei tunnu että mua arvostettais ihan prkleesti joka käänteessä?
sh
Ps. Tämä aloitus oli hoitajille...
Minä vien lapseni yksityiselle jos tarvis, käytän muutenkin paljon yksityisiä. Ja synnyttänyt olen kumpaisenkin kotona! Ja kuten kirjoituksessani sanoin niin pitäisin lasten osastolla suojatyön päällä sillä lapset ovat viattomia!
Vierailija:
Pitäiskö mun nyt alkaa hoitamaan hommani jatkossa miten sattuu, kun musta ei tunnu että mua arvostettais ihan prkleesti joka käänteessä?
tosiaan, mitä enemmän paskaa sataa niskaa ja haukutaan sen varmempi olen, etten työhöni enää haluakaan palata irtisanoutumisen jälkeen. Hoitajien todellinen arvostus näkyy nyt ja sitä arvostusta ei paljoa ole. Haluan tehdä työtä, jota arvostetaan (vaikka sitten sihteeriksi...)
eikä poliisveljeäni huvita valvoa järjestystä jne jne.
Ihan sama. Let' s go Irak.
kommentoisi niitä. Oireenne viittaavat masennukseen, johon olisi parasta hakea hoitoa. Jos sitä saa.
työnsä vain vähän sinne päin koska eivät saa yleistä arvostusta työstään? Minä ainakin teen aina parhaani työpaikalla koska olen niin luvannut tehdä työnantajalleni joka palkkani maksaa. Niin ja joudun joskus myös venymään normaalista vaikka ei ihmishenkiä olekkaan kyseessä. Sairasta teidän kuvitteluanne että olette maailman napa kun hoidatte ihmisiä ja vielä viitsitte pelleillä ihmishenkien kustannuksella. Niin ja kun lehdistä olemme saaneet lukea hoitajien laiminlyönneistä sekä tahallisista kuolemantuottamuksista niin emme voi olettaa että jokainen teistä todellakaan panostaa alalla 101% niin ja tuskin siihen raha auttaa....
Minä en oikeasti haluaisi nähdä missä kunnossa terveydenhuolto on muutaman vuoden päästä, jos nyt ei yritetä tilannetta muuttaa. Hoitajapula vain kasvaa kasvamistaan, joka ikinen vuosi, joka odotetaan.
Minä en halua lähteä alalta, mutta minun saattaa vielä joskus olla pakko lähteä alalta. Omassa työpaikassani on 20 hoitajaa, joista 8 on jäämässä eläkkeelle seuraavan viiden vuoden aikana. Tämän lisäksi meillä on tälläkin hetkellä jo alimiehitys, 10 hoitajaa puuttuu. Lääninhallitus on antanut käskyn palkata tuo 10 lisää, mutta meillä ei ole aavistustakaan mistä edes tuo 10 saadaan. Saatika sitten se 8 korvaamaan eläkkeelle jäävät. Ja jos hakijoita ei ole niin jo muutaman vuoden päästä potilasturvallisuus vaarantuu, vaikka lakkoa eikä irtisanomisia olisi.
Mielestäni koko terveydenhuoltojärjestelmä pitäisi uudistaa. Mutta jostain se pitää aloittaa. Mielummin ottaisin palkankorotuksen sijaan lisää työnkavereita, mutta ilman sitä väkeä ei ole. Ja tuo palkankorotuskaan ei vaikuttaisi heti vaan viiveellä.
Jos kansan arvostus on tätä halveksunnan luokkaa niin aivan sama kuka heidät hoitaa.
Lapset ovat viattomia joten heitä en kuitenkaan jättäisi pulaan.