Kun lapsia on neljä ja kaikilla eri isät - mitä mieltä

vaikkapa kellä se nyt onkaan.

kaikilla eri isät. Aika kaukana horoperseestä kuitenkin. Viimeisimmän kanssa ollut naimisissakin jo yli 20 vuotta. Meillä lapsilla on liki 10 vuoden ikäerot.

Miksi ei saisi lapsia silti hankkia josmiesten kanssa ei sitten natsaakkaan..

Ja joo, osaan ehkäistä, yksikään lapsista ei ole vahinko. Voisittekohan tarkentaa mitä mun pitäisi hävetä?



Ehkä sielläkin on monta horoperseisempää kuin minä. En ole koskaan harrastanut yhden illan juttuja ja kaikki suhteet ovat olleet vakavia. En vaan ole koskaan ymmärtänyt tuota ydinperhehysteriaa enkä kyllä ymmärrä vieläkään. Olen sen verran vahva nainen ja minulla on itsekunnioitusta että en ole jäänyt katselemaan pettäviä, alistavia tai muuten vaan luonnevikaisia miehiä enkä pilaamaan omaa ja lasteni elämää suhteessa joka ei toimi.



Jos oikeasti olette noin kapeakatseisia ja ennakkoluuloisia niin säälin teitä.

tai edes tietävät ne isänsä. Äiti on tärkein, ja se että perhe on onnellinen.

Naisella on onneksi valta lisääntyä ihan ilman kahleitakin, tulee mieleen että kyseessä on villi ja vapaa sielu, jolle tärkeintä on perhe (=lapset).

Ei roiku jossain kaksilahkeisessa, kuten te typerät pikkuvaimot.

mutta jokaisella on tarinansa. Lähinnä surettaa sellaisen äidin puolesta, joka joutuu kiikuttamaan kaikki lapset viikonlopuiksi isillensä, mahtaa olla hankalaa saada kaikki ajoissa sinne minne pitää! Hehee.

Mutta en lähde ketään tuomitsemaan. Itse tosin mietin helvetin tarkkaan kenen kanssa lapsia teen, oon jo lähes 30 v ja vasta eka vauveli.

PIsteet hänelle.



Kaikkien kannatta muistaa että elämässä mikään ei ole varmaa. Se oma ihana mies voi yhtäkkiä kuolla, pettää tai muuttua täydellisesti. Sitten kun olet erosta toipunut niin voit löytää miehen jonka kanssa alat elämään ja teet lapsia.. No sekin mies voi muuttua, kuolla, pettää tai jättää.. Koskaan ei voi oikeasti olla varma mistään! Jos lapsia haluaa ja ihmissuhteet mennyt pieleen niin miksei niitä rakkaita lapsia voi tehdä eri miesten kanssa.. Toki kannatta aina olla miehen kanssa vuosia ennenkun lapsia alkaa tekemään, mutta ei nämä vuodetkaan takaa ikuista suhdetta.

joka ei roiku jossain ukossa sen ydinperhe-soovan vuoksi.

Lapsethan ne ovat tärkeintä äidille, ei mikään ukko. =)

Koskaan ei tiedä miten elämä on vienyt. Ajatellaan vaikka että on teininä rakastellut ihanan pojan kanssa ja tullut raskaaksi, ei kuitenkaan ole halunnut tehdä aborttia---> ensimmäinen lapsi.



Tavannut parikymppisenä ihanan miehen joka on tykännyt esikoisestakin, päätetty tehdä lapsi ja ero on tullut reilusti alle 30 vuotiaana---> toinen lapsi.



Nainen on elänyt ihan lapsilleen antautuen ja hiljalleen löytänyt mukavan miehen jonka kanssa on päättänyt elää elämänsä loppuun saakka. Mies tykkää lapsista ja kolmas on saanut alkunsa..



Mies on haikaillut eksänsä perään, naisen kaksi lasta edelliseitä suhteista tuntuvat miehelle raskaalta ja nainen jää yksin, kolmen lapsen kanssa.



Ikinä ei enää miestä talouteen, häntä on petetty tarpeeksi. Lapset ovat kärsineet tarpeeksi.



Vuosien jälkeen joskus neljänkympin ylittäneenä tapaa tervejärkisen miehen, ollaan pitkään ihan vain ystäviä. Rakastetaan toisiaan ja sitten rakastellaankin, ehkäisynä kodomi, puhjennut sellainen, aborttia ei voi tehdä, omatunto ei anna periksi---> neljä lasta, eri isät.

oma ukkos onkin varmaan oikea helmi ja vuoden mies.

*hehhehhehh*

tiedän kyllä että aina näin ei ole.

mutta toisten ihmisten ratkaisut tai kohtalot eivät sinänsä mulle kuulu.



Ei kyllä tulisi mieleenkään haukkua naista joksin horoksi. Kyllä te monet olette ilkeitä.

Tämä mun tuntemani tapaus on tälläinen:

1. Lapsi nuoruudenliitosta

2. Lapsi kymmenen vuoden kuluttua, vahinko yhden yön suhteesta

3. lapsi mies joka astuu kuviohin 2. lapsen hedelmöittymisen jälkeen ja alkaa myös isäksi tälle.

4. lapsi kymmenen vuoden kuluttua 2. ja 3. lapsesta. Eri miehen kanssa.

tuttavallani on neljä lasta ja kolmelle eri miehelle. Ensimmäinen oli teiniraskaus, miehestä ei vain ollut isäksi, toisen kanssa sai kaksi lasta, mies kuoli kun nuorempi oli alle 2 v. Kolmannen kanssa naimisissa ja saivat iltatähden. Ihan normaali, työssäkäyvä äiti, ei mikään horoperse tmv.



Jokainen tapaus on omanlaisensa, tunnen kyllä sitten toisenlaisenkin tapauksen tyyliin neljä lasta neljä isää.



Ps. Itsellänikin kolme lasta ja *huuu* kahdelle eri miehelle.

teki näiden kanssa lapsia, mutta kun osa niistä luonnevioista tulee ilmi vasta " tositilanteessa" , onhan se ihan eri asia olla kahdestaan kuin perheenä.



Noh, esikoisen kyllä sain yksinhuoltajana, tarkoituksella ja sopimuksessa lapsen isän kanssa.



Tokan lapsen isän kanssa oli lyhyt ja myrskyisä avioliitto, ei sitten millään sovittukaan saman katon alle vaikka alussa siltä tuntui.



Ja nythän se syy onkin selvillä kun olen löytänyt tuon oman puoliskoni, 6 vuotta ja 3 yhteistä lasta ja me ollaan edelleen ihan rakastuneita toisiimme:D :D :D



En voisi kuvitella elämääni ilman yhtäkään noista lapsista, mulle on ihan yks hailee mitä ihmiset ajattelee, mutta kyllä mä uskon että lapseni ovat syntyneet koska niin on tarkoitettu, vain tietyistä ihmisistä tiettyyn aikaan voi syntyä tietty geeniyhdistelmä.



Jokainen meistä on tarkoitettu elämään, mun on ihan oikeasti surku ahdasmielisesti ajattelevia tiettyihin kaavoihin juuttuneita ihmisiä. Ne jää niin paljosta paitsi puhumattakaan siitä mitä tapahtuu kun elämä tuleekin väliin sotkemaan niiden kiiltokuvaunelmat ja niiden maailma romahtaa.

valitettavasti mullekin tulee ekana mieleen moraalisesti kevytkenkäinen ja ehkäpä jopa johdateltavissa oleva nainen.Sellainen joka tekee "mitä vain" miellyttääkseen miestä ja/tai pitääkseen miehen edes jotenkin elämässään.Yksi fakta kuitenkin on,se et naiset joilla on ulkomaalaisen kanssa yksi lapsi saa myöhemmin todennäköisemmin lisää ulkomaalaisille miehille lapsia.Ei ole tavatonta et naisella on kolme lasta eri afrikkalaiselle.

Tiedän järjellä ettei varsinkaan nykypäivänä ole totta kuin harvassa tapauksessa et naisessa olisi jotain vikaa mut silti myytit istuu naisissa sitkeesti.

Mutta ymmärrän, ettei elämä mene aina niin kuin suunnittelee, ja toisaalta, jos vaan haluaa lapsia, mutta suhteet ei pysy kasassa, tajuan tämänkin jotenkin.



Ainoa, mikä minua oikeasti kiinnostaisi tietää, on, että millaiset suhteet lapsilla on iseihinsä? Kokeeko joku lapsi surua, jos omaa isää ei lapsi kiinnosta, ja toiset tapaavat isäänsä tms.

on elämässään neljän miehen kanssa, jokaisen kanssa vakava suhde, perustetaan perhe jne. Vai se että sinkkuilee ja jakaa persettään kymmenille tai sadoille, muttei halua aikuistua ja vakiintua kenenkään kanssa eikä sitoutua lapsiin ja äitiyteen.



Miettikääpä nyt oikein tarkasti.

Minulla on lapsia kahden eri miehen kanssa. Ensimmäinen mieheni kuoli. Taatusti olen harvempia sukupuolikumppaneita pitänyt kuin keskiverto suomalainainen keski-ikään mennessä. Ja huorahan on nainen, joka ottaa maksua seksipalveluista, ei nainen, jolla on elämänsä aikana useita kumppaneita.

jossa myös eri isät lapsilla, mutta on ihan fiksu nainen. On ollut huono tuuri miesten suhteen, alkoholistia, väkivaltaista, mielenterveysongelmia...nyt toivon että tämä nykyinen olisi yhtä ihana kuin tuttavani he naimisissa ja yhteinen lapsi (taapero) 3 aiempaa asuu kotona yksi jo omillaan. Onnellinen perhe. Äiti huolehtinut aina lapsistaan, vaikka miehet paenneet vastuutaan. Nostan hattua sisukkaalle naiselle.