Viettääkö afrikkalainen miehenne paljon aikaa omien ystäviensä kanssa?
ja vietätekö itse aikaa miehen ystävien vaimojen kanssa?
Me vietämme mieheni kanssa paljon aikaa yhdessä kotona ja käydään syömässä ja leffassa ym. mutta meillä molemmilla on pääosin " omat kaverit" joiden kanssa vietämme aikaa myös erikseen.
Tämä johtuu paljolti minusta, koska en ole vielä tavannut yhtään toista vaimoa jonka kanssa meillä olisi muuta yhteistä kuin afrikkalainen mies ja minä en koe sitä ystävyyden perusteeksi. Useinmiten tapaamani vaimot haluavat yhteisen kahvihetken tai illan ajan keskustella miehistään ja kulttuurieroista ja juoruta muiden tuttavaperheiden ongelmista...minä en saa siitä mitään iloa.
Minulla on omat ystävät jotka ovat olleet elämässäni ennen miestäni ja nyt aikuisena olen löytänyt uusiakin ystäviä esim. työn merkeissä jos samanhenkisiä tyyppejä löytyy.
Minua pidetäänkin kai outona lintuna mieheni maamiesten vaimojen keskuudessa ja minusta ja meidän suhteestamme juorutaan silti, vaikka en ole edes " avautunut" näiden vuosien aikana kenellekään heistä. Onko kohtalotovereita?
Kommentit (4)
Joskus vieraillaan miehen kavereiden luona yhdessa, mutta me ei olla niin laheisia vaimojen kanssa, etta tapaisin heita yksin. Eika mulla ole paljon yhteistakaan heidan kanssa, joten ei ole edes halua tutustua lahemmin.
Omia kavereita tapaan yksin, mies on aina ulkopuolella meidan jutuista enka pakota hanta tulemaan mukaan. Mies taas tapaa omia kavereitaan yksin todella harvoin, ja silloinkin vain jos on jotkut juhlat tms (tai jos tulee joku tarkea jalkapallo-ottelu eika meilla nay sita kanavaa...:-)
Miehen veljen vaimon kanssa olen tosi laheinen ja vieraillaan toistemme luona myos ilman miehia.
Juoruilusta viela... en ole ikina liikkunut piireissa, joissa juoruiltaisiin ja yritan myos niilta valttya...
Enimmäkseen vietämme aikaa näin perheen kanssa. Säännöllisesti kyllä yritämme löytää aikaa, että molemmat saavat käydä omissa menoissa. Mies näkee silloin kavereitaan; käyvät kahvilla yms.
Miehen kavereita kyllä käy kylässä. Mutta ei käytännössä koskaan vaimojen kanssa. Suurinosa miehen kavereista onkin vielä naimattomia tai sitten heillä on omanmaalainen vaimo. Miehen maalaisiiin naisiin en ole pahemmin tutustunut, syynä kieliongelmat ja se että he ovat usein aika paljon kiinni kodin ja lastenhoidossa. Ei heitä oikein tapaa missään. Toki moikataan yms, jos satutaan törmäämään, mutta ei paljon muuta.
Hänen maanmiehillään harvoin on suomalaisia vaimoja. En tiedä kuin kaksi, toista en ole koskaan tavannutkaan ja toisen kerran, tuli miehensä avecina kerran eräisiin perhejuhliimme.
Omia kavereitani näen usein niin että sekä mies ja lapsi ovat myös paikalla tai ainakin lapsi.
Harvoin ilman perhettäni omia kamujani.
On kyllä pari muusta afrikan maista kotoisin olevaa mieheni kaveria, joiden suomalaisten vaimojen kanssa ollaan jonkun verran tekemisissä, mutta oikeastaan juurikin vain lasten synttäreiden yms. merkeissä. Ehkä pari kertaa vuodessa.
Meillä on pari tuttavaperhettä, joissa mies samasta maasta kuin minun mieheni, ja heidän luona kyläillään ja he kyläilevät meillä lähinnä lasten syntymäpäivien merkeissä. Miehet eivät juuri tapaile keskenään eikä me naisetkaan. Minulla on omat vanhat ystäväni, mies taas viihtyy mainiosti kotona. Enemmän tai vähemmän näin tuntuu olevan myös tuntemissani muissa perheissä.
Me ei olla ikinä liikuttu kumpikaan missään " piireissä" , johtuukohan sitten siitä, että ollaan tavattu mieheni kotimaassa, ja vasta lähemmäs kolmikymppisinä. Mutta mulle toi ulkkismiesten/-vaimojen yhdessä hengailu on todella outo maailma ja en siis tarkoita, että mulla olisi mitään erityistä sellaista vastaan, mutta enpä ole moiseen törmännytkään. Joskus teininä tosin(=yli kymmenen vuotta sitten) kävin jossain reggae-bileissä musiikin vuoksi, ja silloin näin jotain tuollaista " piiri pieni pyörii" -toimintaa itse siihen millään tavalla kuitenkaan osallistumatta.