Pakastetuista alkioista...
Alkioita on pakkasessa vielä kolme, enkä ollut valmis niistä vielä luopumaan, vaan maksoin lisäpakastusaikaa vuoden. Kolme lasta olemme jo niistä 8 alkiosta saaneet, joten en voi olla muuta kuin kiitollinen. Siinä vaiheessa, kun kysely tuli, että mitä haluamme viimeisten alkioiden kanssa tehdä, ajattelin, että haluaisimme vielä neljännen. Nyt tuntuu kuitenkin siltä, etten haluaisikaan lisää lapsia, koska tämä on meille sopiva määrä, en jaksaisi raskauspahoinvointia jne.
Vaihtoehtoja olisi alkioiden tuhoaminen, luovuttaminen lapsettoman pariskunnan käyttöön tai tutkimus...
Lähes vuosi on aikaa miettiä. Kadunko, jos annan alkiot pois ja vauvakuume iskee? Ja , jos alkioista luovumme, mikä voisi olla paras vaihtoehto. Jotenkin niin vaikea kysymys moraalisesti ja muutenkin.
Kommentit (20)
Toisaalta näin hoidoissa olevana niin tekisi mieli sanoa, että anna jollekin lapsettomalle parille mutta toisaalta en pystyisi itse antamaan kenellekään. Ne ois kuitenkin täysin meidän lapsia. Munasoluja voisin kyllä antaa eikä mulla olisi mitään sitä vastaan, että mies antaisi siittiöitä. Meillä on vaan kummallakin niin huonot ainekset lapsentekoon, että niistä ei ole kenellekään hyötyä.
minä en pystynyt luovuttamaan alkioita kenellekään. Joku muuhan olisi saanut lapseni, varmasti olisin miettinyt loppuelämäni, ' onkohan tuo lapseni' .
todellakin vaikea asia mietittäväksi ja olen tyytyväinen, että saan vielä rauhassa miettiä asiaa.
Toisaalta tuntuu juuri siltä, etten voisi antaa kenenkään muun saada meidän lastamme, mutta toisaalta tiedän, miten suuri onni se voisi jollekin olla. Tuhoaminenkin sotii ajatusmaailmaani vastaan. Ehkä tutkimuskäyttö voisi olla paras vaihtoehto, mutta mitä jos kuitenkin haluaisinkin yrittää itse vielä yhtä pientä meidän perheesemme.
ap
kun se olisi meidän lapsi....kuka tolla tavalla ajattelee!! Tulee sellainen fiilis, että ajattelette että teillä on oikeus lapseen, vaikkakin lääketieteen avustuksella, mutta joillain toisilla ei ole...ikävää!!!
Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Sinä ehkä voisit antaa lapsesi jollekin toiselle, mutta minä en!
Kai tutkimukseen edes... Minusta lapsi on niiden jotka sille antaa kodin ja rakastaa (en tarkoita ettekö te rakastaisi), ei siinä tarvitse miettiä kenen jälkeläinen biologisesti on kyseessä. Ja eihän se ole sinulta pois, sinulla on jo lapsia.. Uskon, että ei sitä sitten enää ajattelisi että tuolla jossain on minun lapsi, kun ei se vanhemmuus ole pelkästään biologiaa ja samoja geenejä.
vatvoo koko ajan, että vieraalla ovat minun pikkuiset.. Mutta se tuli selväksi että et halua luovuttaa lapsettomille, älä siis tee niin. Mutta jos et halua enää lasta, niin voisitko lahjoittaa alkiot tieteelle. Lääketiede auttoi sinua, voisit tehdä vastapalveluksen ja auttaa lääketiedettä, ja ehkä sitä kautta lapsettomia. Ja silloin alkiottesi elämä ei olisi ollut turha.
Mutta ehkä voisit miettiä mitä hyödyt siitä, että olet niin itsekäs.
Oletan että oliko se nyt 12 oli ap.
lapsettomuutta pystyttäisiin hoitamaan entistä paremmin! Kun ei vielä nykypäivänäkään tiedetä ihan kaikkea mikä raskaaksi tulemiseen oikein vaikuttaa/mitä silloin tapahtuu/mikä saa raskauden jatkumaan, alkion kiinnittymään ym. Paljon toki tiedetään, mutta ei kaikkea, esim. kaikkia lapsettomuuden syitä ei tunneta.
Kyllä se välillisesti auttaa kaikkia lapsettomia. Älä anna tuhota kokonaan.
Aborttiketjuissa ollaan niin syyllistäviä, mutta täällä sitten?
että miten joku ihminen voisi kantaa jonkun toisen siittiöillä ja munasoluilla hedelmöitettyä alkiota, eikö keho hylkää sitä?
En voi antaa niitä kenellekään, munasoluja pelkästään vosin, mutta en alkioita.
Todennäköisesti emme tule enempää lapsia kuitenkaan " tekemään" , joten meilläkin on sitten edessä miettiminen, mitä tehtäis jäljelle jääneille.
Minä olen miettinyt asiaa jo valmiiksi ja olen kallistumassa siihen, että me voitais luovuttaa se jollekin lapsettomalle pariskunnalle.
Tietenkin pitää miehen kanssa asiasta keskustella ja miettiä vielä uudelleen sitten aikanaan.
Minä itse tilanteen kokeneena haluaisin auttaa vuorostani toista lapsetonta pariskuntaa, koska tiedän miltä se tuntuu.
Lahjoita. Niistä on suuri pula ja se on mittaamattoman arvokas lahja jollekin.
Hyi. Itse en lahjoittaisi mistään hinnasta omia sukusolujani.
Lahjoita. Teet sillä jonkun maailman onnellisemmaksi ja lapsesi saa parhaan mahdollisen kodin.
Omasta puolestani voin vain sanoa, että olen ikuisesti kiitollinen pariskunnalle, joka päätti luopua omista pakastetuista alkioistaan ja lahjoittaa ne lapsettomille. Me saimme näin yhden lapsen!
T: vihdoinkin äiti ja tytär 9kk