Mikä nykyajan isovanhempia vaivaa kun omat lastenlapset eivät kiinnosta sen vertaa että tutustuisi heihin?!

meillä on isovanhempien ainoat lapsenlapset, eikä heitä ole koskaan kiinnostanut yhtään.

Harmittaa nuoremman puolesta tosi paljon.

pikemminkin päinvastoin. Aina ei jaksaisi, kun ainakin kerran viikossa tulevat käymään. Toisaalta tosi ihana juttu, varsinkin kun huomaa kuinka tärkeitä tapaamiset on puolin ja toisin.

Aikoinaan, kun oma äitini sai minut ja siskoni, hoiti meitä molempia ensin äidinäiti (oma äitimme piti vaan 2kuukauden äitiysloman, oli kai silloin 70-luvulla normi) ja vähän myöhemmin isänäiti.



Tosi usein olimme arki-iltoinakin jomman kumman mummon luona hoidossa.



Ja nyt kun oma äitini on mummo, ei hän koskaan auta lastenhoidossa! Ei, että olisin elämäni sen varaan laskenut, että saan häneltä apua, mutta aika outoa on, että omat lastenlapset eivät kiinnosta...

Siihen äitini että pitäisi varmaan laittaa kalenteriin kaikki synttärit että muistais... Ei siis tullut korttiakaan. Eipä ole tullut muulloinkaan joten ei oikeasti odotettu. Vaan muistaa isoveljeni lasten synttärit, kummasti.

viettänyt. Toisin on monen pienokaisen nykyään.