Lue keskustelun säännöt.
Odotan nyt kolmatta lastani, ja ainoastaan keskimmästä halusin palavasti.
12.10.2007 |
Eka oli vahinko, aluksi järkytys, lopulta iloinen asia. Ero tuli ja tapasin uuden mieheni, ja uusioperheeseemme toivottiin palavasti vauvaa joka tulikin pian. Nyt pitkän empimisen ja harkinnan jälkeen päätettiin hankkia kolmas lapsi, ja vaikka pääasiassa asia on iloinen, pelottaa kamalasti rahatilanne, oma jaksaminen jne.. Onkohan mua sitten ollenkaan tarkoitettu näin ison perheen äidiksi?
Eipä mulla muuta, kysyisin vaan onko muilla samaa?
Kommentit (3)
Ja kahta lastani rakastan enemmän kuin elämää, eiköhän rakkautta riitä kolmannellekin. toivottavasti vielä riittää miehellekin aikaa..
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole osannut nauttia tästä odotuksesta vielä paljoakaan. Syynä ekassa ultrassa ilmennyt seikka. Toivon, että toka ultra toisi rauhallisemman loppuodotuksen. Vauvalla oli siis kaikki hyvin, mutta minulla saattaa olla edessä sektio, jos tilanne ei tästä korjaannu. Toiset lapseni ovat syntyneet alakautta. Pelkään, että miten selviän kaikesta, jos joudun sairaalahoitoon hyvissä ajoin ennen synnytystä. Miten mies pärjää vanhempien lasten kanssa. Sanoi kyllä jäävänsä kotiin, jos minä joudun sairaalaan. Meillä ei ole rahahuolia, onneksi.
Ja siis kolme lasta haluan, ehdottomasti. En ole vaan kovin innoissani siitä vauva-ajasta..
ap