Pino meille, jotka eivät aio lähteä hoitoihin?
Eli meillä lapsettomuutta täällä kärsitään, mutta emme aio lähteä rankkoihin hoitoihin (olen ne käynyt ex-miehen kanssa läpi). Nyt alkaa neljäs clomi-kuuri, sitten, jos ei tulosta, lopetamme yrittämisen ja alamme sopeutumaan lapsettomuuteen. Vaikka niin, onhan meillä yksi clomi-lapsi! Että ei nyt täysin lapsettomia olla, mutta enempää ei taida tulla. Ainakin siihen ajatukseen koitamme sopeutua, sillä erittäin rankkaa tämä yrittäminen ja pettyminen.
Onko kukaan koittanut vyöhyketerapiaa? Entisessä elämässä kävin hoidoissa lapsettomuuteen ja nyt mietin, josko sitä koittaisi. Aik ei tosin ollut mitään hyötyä, mutta... Onko kukaan koskaan saanut apua vyöhyketerapiasta?
Meillä sellainen tilanne, ettei olla varmoja jaksetaanko enää lähteä sitä kolmatta ivf-hoitoa kokeilemaan... Yksi poika on hoidoilla saatu, eli periaatteessa hoidot on " tepsineet" , mutta rankkaa se oli! Juuri kokeiltiin loput pas-alkiot, mutta mönkään meni. Kyllä vain elävästi tuli mieleen se hoitojen/ odotuksen odotuksen raastavuus...
Tosin ivf-jonoon ilmoittauduin, mutta julkisella puolella lakkoineen kaikkineen se olisi edessä vasta ehkä vuoden kuluttua. Olen mielessäni ajatellut että jos vielä hoitoa kokeilis, niin ehkä olis mentävä yksityiselle ensi vuoden alussa. Työt alkais ens syksynä ja niiden ja lapsen ja hoitojen yhteensovittaminen tuntuu ehkä liian rankalta. Ikääkin alkaa olla jo niin paljon et vuoden odottelu tuntuu liian paljolta.
Eli saattaa hyvin olla, että hoidot on ohi ja ainoastaan sillä luomuihmeellä meidän pikkuiselle sisarus saatais...
Itse olen nyt ajatellut, et yritän nyt vielä skarpata ja pudottaa loputkin ylimääräiset kilot, josko siitä olis apua ( ja onhan se itsellekin mukavaa). Sit yritän syödä terveellisesti ja liikkua jne. jne. Tyrniöljyä nyt ajattelin alkaa syömään...
Tällaista!