Lue keskustelun säännöt.
Pelkkien tyttöjen tai pelkkien poikien äidit. Miksi teistä
11.10.2007 |
on niin vaivalloista jutella toista sukupuolta oleville lapsille kuin mitä omanne ovat?
Itselläni on molempia ja tätä olen havainnut mm. puistoissa ja muissa missä paljon alle kouluikäisiä koolla.
Jos naiselle jolla on pelkkiä poikia tulee joku pikku tyttö juttelemaan, ei tämä äiti oikein osaa, halua tai viitsi sanoa juuri mitään. Tyttö yrittää jotain jutella hetken ja lähtee muualle kun ei oikein vastauksia saa.
Ja jos naisella on pelkkiä tyttöjä, ei juttelemaan tulevalle pojalle oikein sanota mitään. Muutenkin mm. puistoissa katsotaan ' meluisia ja hankalia' poikia nenänvartta pitkin.
Eikö voi puhua pojille jos itsellä pelkkiä tyttöjä ja toisinpäin? Vai ollaanko muuten vaan niin tylyjä ettei sanota mitään lapsen tullessa juttelemaan? Vai mikä on?
Kommentit (15)
Ehkä se johtuu siitä, että pienet tytöt ovat useimmiten sanavalmiimpia ja tulevat itse juttelemaan aikuisen kanssa samaan aikaan kun pojat mennä viilettävät ympärilleen katsomatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän ton logiikan mukaan kukaan osaisi puhua vastakkaiselle sukupuolelle...
hankalaksi, ei pääse kiinni siihen pojan maailmaan ei oikeastaan tiedä minkalaisia poikalapset on ja miten niitä pitäisi hoitaa jne.
Muillekin vastaan kohteliaasti, mutta en lähde juttua sen kummemmin kehittämään eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuota vähän pelkään omalla kohdallani sikäli että minun suvussani on tyttöjä 5kpl peräkkäin ja äiti ei ollenkaan osaa suhtautua siihen että meille luultavasti tulee poika. Kokoajan vain toivoo ja puhuu ja vihjaa ja voihkii kun ei voi olla varma ennen kuin nähdään sukupuoli kokonaan. Miehen puolella taas letka poikia muttei siellä jatkuvasti olla poika-asenteella. Muut ovat jo hermostuneet äidin tyttöjauhantaan ja jos tulee toinen niin miten se osaa olla sen kanssa...ja pitää mahassaan mielipiteensä...Minä olen näin ollen kasvanut naisvaltaisessa ympäristössä ja hoitanut näitä siskon tyttöjä, muttei se poika tunnu mitenkään oudolta jonka kanssa ei osaisi jutella ja olla.
että poikien kanssa tulee rupateltua ehkä enemmän. Tytöt tulevat juttelemaan mun tyttöjeni kanssa (useimmiten) ja pojat taas tulevat höpöttelemään juttuja mullekin. Eli ei se johdu siitä kumpaa sukupuolta itsellä on..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen kyllä myönnän, että seuraan tarkemmin esim. puistossa muiden poikien puuhia. Tämä johtuu vain siitä, että voin silloin miettiä, mitä omat poikani puuhaavat tai tulevat tekemään tulevaisuudessa, kun katselee muiden poikkien leikkejä. Eli varmaan on kyse ihan tällaisesta luonnollisesta asiasta, ei mistään sen kummemmasta.
Hänellä itsellään on vain yksi tyttö ollut, ja sen huomaa selvästi että meidän pojan villimmät leikit ei oikein käy mummon ymmärrykseen.
Vierailija:
Tuota vähän pelkään omalla kohdallani sikäli että minun suvussani on tyttöjä 5kpl peräkkäin ja äiti ei ollenkaan osaa suhtautua siihen että meille luultavasti tulee poika. Kokoajan vain toivoo ja puhuu ja vihjaa ja voihkii kun ei voi olla varma ennen kuin nähdään sukupuoli kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on 2 poikaa ja mitään ongelmia ei ole jutella esim. siskontyttärelleni. Herranjestas, minähän olen itse ollut tyttö!
Lapsillehan puhutaan ihan yleisiä juttuja kuten, mistä leikeistä tykkäät, oletko käynyt uimassa etc.
Viikottain keksitään vaikka mitä haukkumaviestejä ja typeriä kysymyksiä :O
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni on vajaa 3 v. poika.
Olimme junamatkalla ja sanoin aika tiukasti yhdelle vanhemmalle kovaääniselle pojalle ja myöhemmin eräälle ehkä samanikäiselle tytölle. En siksi etten pidä lapsista, vaan siksi, että he ylittivät tietyn rajan. He häiritsivät meitä ja lastani.
En koe suurempaa kiintymystä muullalailla tuntemattomiin lapsiin. Normaalilla tavalla olen valmis suojelemaan ja auttamaan heitä kuten omaa lastani- mutta en ottamaan omakseni. Olipa kyseessä tyttö tai poika.
Yksinkertaiset ihmiset tarvitsevat yksinkertaiset huvit :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsestäni voin sanoa sen, että en ole mikään suupaltti muutenkaan vieraiden ihmisten kanssa, vieraat lapset mukaanlukien. Jos joku puhelias lapsi tulee mulle juttelemaan niin olen ihan ystävällinen ja kuuntelen ja myöntelen, lapsen sukupuoleen katsomatta, mutta enpä taida koskaan pahemmin itse jaaritella. T: pelkkien poikien äiti
silloin on helppo jutella. mä en ole yleisesti mikään ns. lapsifani, joka lepertelee lapselle kuin lapselle iästä tai sukupuolesta riippumatta, mutta samanikäisille lapsille kyllä juttelen mielelläni sukupuolesta riippumatta.