Jaksaako sh tehdä paremmin töitä jos palkka nousee?

Vierailija:

Jos työntekijöistä on kysyntää enemmän kuin tarjontaa (työpaikkoja enemmän kuin tulijoita) hinta nousee (palkat nousee). Jos taas toisinperin (työttömyyttä) hinta laskee (käytännössä palkat ei ainakaan nouse)

Suomessa on kova pula esim. rakennusammattilaisista, mutta opiskelu ei kiinnosta, vaikka palkka on kova.

Johan joku alkaa myöntämään missä se ongelman ydin on: tehottomuudessa. Jos tuo otettaisiin ensin tarkempaan tarkasteluun ja sitä kautta saataisiin merkittäviäkin kustannussäästöä, löytyisi säästöpotista varmasti teille tehokkaille hoitajille palkankorotusvaraakin.

mutta työn organisoinnissa on ongelmaa ja tehdään tarpeettomia töitä. Siitä tulee sitten työntekijä pula niissä tärkeissä hommissa. Tästähän oli vasta tutkimuskin joka nosti kohtuullisen äläkän...



Ei tarvitse kuin käydä kunnallisella terveysasemalla ja sit yksityisellä niin huomaa mikä niissä on erona. Kunnallisella puolella on enemmän henkilökuntaa kuin potilaita ja ne vähäiset potilaat jonottaa käytävällä pitkät ajat odottamassa että pääsis sinne vastaanotolle.

Yksityisellä se on just toisinpäin.

Tehostaminen onkin ruma sana hoitajille. Niinpä niin. Lisää palkkaa, mutta muita keinoja ei saisi miettiä. Hyvä, että selvisi.

Tehottomuutta on paljon muunkinlaista kuin yksittäisten työntekijöiden tehottomuutta. Pääasia tehottomuudesta tulee huonosti toimivista prosesseista, joiden tehostamiseen eivät yhden sh:n ponnistukset riitä. Että annahan vain se piikki siellä leikkauksessa kiitos, en ole sinun työtäsi arvostelemassa.

Silloin usein pidetään samalla kahvitauko kun käydään läpi edellisen vuoron tapahtumia. Tuoleja ei riitä kaikille, kai sitä saa istua pöydänreunalla.

koska silloin näkee nopeammin ja selvemmin työssä tulokset. Työn tehostumisesta myös pitäisi palkita palkankorotuksilla. Onko jollain näyttöä sh:n työn tehostumisesta viimeiseltä kymmeneltä vuodelta? Liikanen varoitti juuri palkankorotuksista jotka eivät perustu tehokkuuden lisääntymiseen -> seuraa inflaation voimakas kasvu.

eikö ne asiat pitäs olla ylhäällä papereissa eikä puhetiedon varassa siirrellä?

Minusta juuri työnkuvaa, työnjakoa jne. voitaisiin tehostaa. Mutta nyt ei tehostaminen auta. Nyt tarvitaan PORKKANOITA, joilla ihmiset pysyvät alalla. SEN JÄLKEEN voidaan tehostaa. Nyt jos aletaan tehostamaan ilman porkkanoita, loputkin sh:t häipyvät alalta.

Joku sanoi ettei kysynnän ja tarjonnan laki päde työmarkkinoilla, koska rakennusalan ammattilaisia ei saada lisää, vaikka palkat ovat nousseet. Kirvesmieheksi on nykyisin vaikea päästä opiskelemaan. Syksyllä oli lehdessä, että esim. Jyväskylän ammattikouluun kirvesmieslinjalle on keskiarvoraja 8,4. 90-luvulla se oli alle 7. Että eikö ole vaikuttanut alan haluttavuuteen??? Tietysti se vain näkyy hieman viiveellä. Ei kirvesmiespulaa heti paikata, kun heitä on ensin vuosikymmenet haukuttu palikkapojiksi ja odotettu, että kaikki 6 keskiarvolla yläasteelta lähtevät päätyy kirvesmiehiksi.

mutta kaikkea ei tarvitse tehdä niinkuin aina. Vaikka olisikin miten terveydenhuollon ammatilainen ei tarkoita sitä etteikö joku muu voisi nähdä tai keksiä järkeviä keinoja tehostaa työtä.

Monesti työntekijä on niin urautunut ja rutinoitinoitunut että ei vaan tule mielleen että saman asian voi tehdä toisin

juoksemista lisäämällä. Esim. työvuorojärjestelmää voisi mielestäni muuttaa. Laittaa työvuorot säännöllisesti kiertäviksi (säästyisi aikaa työvorojen tekijältä, sekä ainainen epävarmuus " olenkohan silloin töissä vai vapaalla" vähenisi, riidat työvuoroista vähenisivät jne.) Hoidon jatkuvuus turvautuisi riittävän hyvällä kirjaamisella, eikä raportin pitäjän olisi välttämättä tarvinnut olla iltavuorossa ja aamuvuorossa peräkkäin. Monia muita ns. hallinnollisia konsteja löytyisi varmasti.



Avainasia on kuitenkin, että MOTIVOITUNUT JA TYÖSTÄÄN INNOSTUNUT työntekijä on usein hyvä työntekijä. Silloin alalle on myös halukkaita, kun palkkaus, arvostus jne. ovat tasapainossa. Nyt ne ei ole tasapainossa. Näitä toimia olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten, niin ei oltaisi nyt tässä tilanteessa.



t: 7 ja 37

Esim. psykiatrisella puolella on tosi paljon töissä pitkän (3.5v) terapiakoulutuksen (itse maksettuja) saaneita hoitajia, mutta siitä ei saa minkäänlaista palkanlisää. Terapiakoulutus on kuitenkin ihan mieletön etu myös työnantajalle, koska se laajentaa huomattavasti hoitajan ammattitaitoa.

Olen kuullut sanottavan, että teollisuudessa ei monissa paikoissa edes vilkaista uusien koneiden puoleen, ennenkuin on neuvoteltu koulutuksesta ja palkanlisästä.