Onko muita joilla ei ole kiirettä?
Olen kahden lapsen äiti ja mieheni on puolet viikosta poissa. Hoidan lapset, teen ruoat, siivoan, pesen pyykkiä ym. Koti on aina siisti, tosin paheeni on kerätä epämääräinen kasa lehtiä ja muuta postia keittiön pöydälle. Luen jatkuvasti ihmisistä joilla on koko ajan kiire jonnekin. Mistä se johtuu, valinnoista, urasta, lasten määrästä? Tällä hetkellä olen äitiyslomalla, joten se tietenkin osaltaan selittää kiireettömyyden olotilan. Mutta ennen äitiyslomaa asiat olivat melko lailla kuin nyt. Tähän kiireettömyyteen vaikuttaa mielestäni seuraavat asiat:
*Lapsillani ei ole pieni ikäero. Esikoinen on 8-v ja on suorastaan apuna kotona. Vie roskia ulos ja on muutenkin omatoiminen.
*Mieheni tekee kotitöitä. Hän siivoaa mielellään, pesee pyykkiä ja osaa laittaa ruokaa. Minulla luonnollisesti on päävastuu, koska hän käy töissä. Mies ei vain halua olla paikallaan, aina pitää olla tekemistä.
*Asunto on pienehkö henkilömäärään nähden, mutta hyvin mahdumme, makuuhuoneita on kaksi. Eli siivoaminen käy nopeasti. Asumme vuokralla, joten lainasta ei tarvi stressata.
*Minulla ei ole säännöllistä harrastusta, miehen reissutyö estää sen. Kun hän on kotona, lähden yksin tai kaverin kanssa ostoksille, jumppaan tai ulos. Tiedän että voin halutessani lähteä, joten viikot lasten kanssa ei stressaa.
*Vanhempani ovat vain 50 + vanhoja, minun ei tarvitse huolehtia heistä.
Näitä asioita nyt pohdin. Elämäntapani ei ole ainoa oikea, en syyllistä ketään. Tiedän että monella on rankkaa. Mietin vain, miksi kaikki asiat pitää saada samaan aikaan. Talo, velka, lapset pienellä ikäerolla, omat ja miehen harrastukset ym. Muistakaa ihmiset elää myös itsellenne, ettei elämä mene pelkäksi suorittamiseksi! Ehtii sitä myöhemminkin.
Kommentit (3)
Hei! Täällä toinen kiireetön. Mulla lapset 9 ja 6, toinen erityislapsi jonka takia olen kotona tällähetkellä. teen itse kotityöt, mies tekee remonttia(se korvaa kotityöt : )), kuljetan omat ja myös naapurin lapset harrastukseen, olen kotona kuuntelemassa koululaisten kuulumiset. Kotona on välillä sotkua mutta muuten on aikaa...Ystävilläni tuntuu olevan kovasti kiirettä. Liityin mukaan jopa yhdistystoimintaan ja huomasin että sielläkin ihmisillä on kiire. Tuntuu, että kukaan ei enää ehdi poiketa kahville tai edes soittaa kun aina on kova hoppu. En tiedä onko vika minussa (etten kiinnosta) vai onko työssäkäyvillä niin kova kiirus, ettei ehdi kertaa vuodessa kahville kaupungille. Yhteydenpito on lähinnä muutama tekstari/s-posti kuukaudessa. Sanoinkin juuri miehelleni, että on tosi surullista että meillä ei enää ole yhtään ystäviä :(. En tiedä miksi näin on käynyt....
Minä tiedän ja olen nähnyt lähelläni ihmisiä, jotka ovat jatkuvasti menossa jonnekin. Itse en ole sellainen. En todennäköisesti tahallani etsiydy tilanteisiin, joissa joutuisin stressaamaan. En esimerkiksi halua kolmea lasta pienillä ikäeroilla tai ylisuurta talolainaa. Asioita joihin ei voi vaikuttaa, on mielestäni se, että omat tai miehen vanhemmat ovat huonokuntoisia ja heitä on autettava. Tai jos on itse sairas, perheessä on kaksoset, kolmoset tai lapset sairastavat. Ja asuminen voi olla todella kallista, jonkun nekin rahat on tienattava. Pohdiskelen vain sitä, miksi ihmiset tieten tahtoen kahmivat kaiken kerralla. Eikö mikään stressin aiheuttaja ole turhaa? Ja muuten, siedän stressiä hyvin, en vain tahdo tahallani altistaa itseäni sille pitemmäksi aikaa. -ap
kuin mun kirjoitus. ei kiirettä. tykkään siivota,tosin joskus saattaa laiskottaa. mun lapset on 3v ja toinen 4kk. mies on töissä päivät ja viimesen vuoden nyt illat koulussa.