Kestäisköhän jotkut kaksostenrattaat 5-vuotiaan yhdessä pikkusisaruksen kanssa?

Jos te liikkuisitte paljon jalan, niin teidän pentu olisi tohon ikään mennessä oppinut kävelemään kitisemättä eikä sun tarvitsisi tällaista ääliömäistä aloitusta edes tehdä.

älä kuuntele näitä hulluja täällä vaan ota rattaat mukaan jos tiedät että niitä tarvitaan! Kyseessä sinun loma ja lapset, ei näiden av-mammojen.

Meillä reissussa (ja joskus jopa koto Suomessakin!) 5 ja 7v lapset ovat vuorotellen rattaissa. Uskallan jopa väittää että silti lapsemme kävelevät tuolloin enenmmän kuin rattaattomat lapset! Pystyy nimittäin lähtemään paljon pitemmille " patikoille" kun ei tarvitse niin miettiä lasten jaksamista.

Pisin päiväkävelymme lomalla on ollut 30km, moniko teistä aikuisita kävelee sen valittamatta?

niin miksi lomalle pitäisi mennä kävelemään? Varsinkin jos matkakode on sellainen, missä lämpö huitelee +35`C.



Suurimmassa osassa maailman kaupunkeja lienee ihan toimiva bussi/ratikka/juna/metroliikenne...? Ja aina voi käyttää taksia/riksaa tai vuokrata auton/skootterin/polkupyörän.



Itse ainakin pidän kävelystä, mutta monesti päivät olisivat sitä, että KOKO päivä pitäisi olla jaloillaan---> ei kiva. Jos kiertää nähtävyyksiä, museoita, mahdollisia huvipuistoja/eläintarhoja jne. jne.



Vaikea kuvitella, että pieni lapsi jaksaisi kävellä koko päivän (eli tosiaan nyt puhun 12 tunnista...!) poislukien muutama ruoka/kahvitauko.

On eri asia, jos menee sellaiseen kohteeseen, jossa rampataan lähinnä

hotelli---uima-allas---merenranta väliä. Mutta monissa kaupunki kohteissa nähtävää ja koettavaa riittää ja riittää. Olisi mielenkiintoista nähdä se pikkulapsi perhe, joka esim. kiertää Prahaa viikon ajan pelkästään kävellen...

En lähtisi reissuun lapsen kanssa, jos se vaatisi kymmenien kilometrien kävelyä. Samoin en myöskään menisi Lontooseen vaunuikäisen vauvan kanssa jne.



Lapsen takia on joustettava. Tosin itse en hyväksy lentoturismia ja me emme mene mihinkään lomille ylipäätään. 6-vuotias jaksaa kävellä 6km pötköön.

Niin minustakin ja siksi aion ne rattaat ottaa mukaan. En kuitenkaan aio pelkästään pulikoida altaassa ja meressä välillä jäätelöä syöden, niin kuin reissu menisi jos lapsi saisi päättää. Sopivasti kaikkea.



Aion esimerkiksi käydä päiväreissussa läheisessä kaupungissa, jonne on matkaa reilut neljäkymmentä kilometriä - sinne mennään taksilla, ei kävellen. Siellä menee koko päivä, on eläintarhaa, leikkipuistoja, merisotamuseota, ja yleensäkin kaupunkiin on paras tutustua kävellen. Kyllä siinä kilometriä tulee, vaikkei koko aikaa liikukaan. Reissun on tarkoitus olla mukava lapsillekin eikä mikään näytön paikka, että kyllä meidän mukulat kävelee vaikak aikuisellakin tuntuu illalla jalkapohjissa.



Se siitä.



Edelleen vaan jaksan ihmetellä, miksi yleensäkään kirjoitatte koko ketjuun, kun ette kerran osaa vastata esitettyyn kysymykseen vaan esitätte mielipiteitä joita kukaan ei ole kysynyt ja joista kukaan ei ole kiinnostunut.



ap

Ihmettelen, millainen ekaluokkalainen suostuu edes rattaisiin menemään?

Ottaako niin koville, että lapset kasvaa isoiksi? On pakko pitää niitä vielä vauvoina ja kuljettaa rattaissa vielä kouluiässäkin?

Älä ihmettele, jos koulussa kiusataan. Katsos kun koululaisten EI kuulu enää rattaissa olla. Eikä kyllä viisivuotiaidenkaan.

Vierailija:

Meillä reissussa (ja joskus jopa koto Suomessakin!) 5 ja 7v lapset ovat vuorotellen rattaissa.

suostuu istumaan rattaassa. tai ehkä jonkun lapsi suostuukin, mun lapsi ei todellakaan suostunut istumaan rattaassa. me myös lomailimme ja kyllä siellä lapsi jaksoi napisematta kävellä pitkiäkin matkoja sekä päivällä että yöllä. suorastaan juoksenteli paikasta toiseen.



mutta kukin tyylillään, mut on pakko kysyä et voisitteko järjestää niitä lomaohjelmia niin ettei joka päivälle tulis paljon kävelya?

mutta sanompa vielä pari asiaa.

- se että sinun lapsesi ei tarvitse rattaita, ei tarkoita että kukaan muukaan ei siis voi tarvita. Jotkut viettävät koko loman hotellin tuntumassa, toiset taas tutustuvat aktiivisesti ympäristöön.

- jos viettää rantalomaa ja vaikkapa päiväksi menee viereiseen kaupunkiin nähtävyyksiä katsomaan ym, niin silloin voi helposti ylittyä pienen lapsen " kävelykiintiö" . Jos päivä tai pari ollaan vähän enemmän " aikuisten ehdoilla" , täytyy mielestäni lapsen se kestää.

- jos et tunne kohdetta etukäteen, et voi tietää millaisissa paikoissa ja kuinka pitkiä matkoja joudut kulkemaan. Viime vuona olimme kohteessa, jossa hotellimme oli (liian) kaukana keskustasta. Jouduimme siis kävelemään joka ilta useita kilometrejä, jos halusimme muualle syömään kuin omalle hotellille. Ja kun illallista alettiin ravintoloissa tarjoilemaan vasta n. klo 19, oli kello jo aika paljon kun hotellille päin lähdettiin takaisin. Lapsille alkoi tulla jo väsymys, usein nukahtivat rattaisiin paluumatkalla. Monestihan lomalla iltaisin vain " hengaillaan" ympäriinsä ja silloin voi olla lapsen kotoinen uniaika käsillä. (minä en ainakaan jättäisi tuota iltakävelyä väliin vain sen takia ettei väsynyt lapsi jaksa kävellä, kun kerran vaihtoehtokin on olemassa...) Jossain taas olemme joutuneet kulkemaan paikoissa, joissa ei ole tietoakaan jalkakäytävistä. Silloin on ollut kiva, että lapsi on rattaissa, liikennekulttuuri kun voi olla jotain ihan muuta kuin Suomessa.

Lomalla ollessa jos 4-v väsyi kävelemää niin laitettiin matkisten selkänoja alas, 4-v istumaan eteen (eli siihen varsinaiseen istuinosaan) ja 2-v taakse selkänojan päälle. Hyvin sujui jalkojen lepuuttaminen kunnes kävely taas maittoi.



Leveät tuplat isoa viisivuotiasta varten ovat minusta vähän overkill.

Sekä kysymys että vastaukset ;)