Lue keskustelun säännöt.
Sijaisvanhemmuus -vaihtoehto lapsettomuudelle?
09.10.2007 |
Eli olemme toivoneet lasta neljän vuoden ajan, siinä onnistumatta. Olemme vielä nuoria, alle 30-v, joten rankkoihin hoitoihin emme ole lähteneet. Ainakaan tässä vaiheessa. Adoptiota olen miettinyt, mutta en kovin syvällisesti. Minkälaista on olla vanhempana sijoitetulle lapselle? Kuinka pieniä sijoituslapset voivat olla? Onko sijaislapsia mahdollista adoptoida myöhemmin jos sijoitus " pitkittyy" ? Vai kuinka pitkiä aikoja sijoitukset tavallisesti kestää? Viikoista vuosiin? Olen Pelan sivuilla käynyt, mutta siellä oli sijoitusperheessä biologiasin lapsia. Linkkivinkkejä ja kokemuksia kaipaan!
Kommentit (26)
Saa nopeasti apua ja tutkimuksia lapsettomuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö se idea ole enemmänkin tarjota lapselle perhe kuin hoitopaikka. Mutta toisaalta olen myös sitä mieltä, että jonkinlainen rahakorvaus on ihan ok juttu. Jos ei muuten niin vaivanpalkaksi sumplimisesta biovanhempien ja sossun kanssa. Jos on " tuuria" saa välinpitämättömät biovanhemmat ja joutuu säätämään vaan lapsen pahan mielen kanssa. Pahimmillaan biovanhempi näkee jokaisessa teossasi hirmuisen vääryyden ja tehtailee sinusta valituksia lääninhallitukselle vitamiinien syöttämisestä ja ties mistä.
Hyvin usein nimittäin edellytetään, että jompikumpi vanhemmista jättää työnsä ja jää kotiin lasta hoitamaan. Sijaisvanhemmuus olisi vain rikkaitten erityismahdollisuus, jos siitä ei mitään maksettaisi.
t: yksi, joka on pride-kurssilla
sijaisvanhemmuuteen se lisää taakkoja; ennen on tarvinnut kuulla vain lapsen biovanhempia, nyt lapsesta voidaan taistella koko suvun kesken
En voi uskoa että kaikki biovanhemmat roikkuvat suvun voimin sijoitetussa lapsessa ja sijoitusperheessä. Varmaan on monia joilla on niin paljon erinäköisiä ongelmia että eivät paljon jaksa lasta miettiäkään. Jolloin on hyvä että on hyvä sijaisperhe joka huolehtii lapsesta aikuisuuteen asti.
www. sijaisvanhemmaksi. fi