En kutsunut lapseni synttäreille sisaruksiani...
Mulla on sisko ja veli ja molemmilla yksi lapsi. Veljen lapsi on vähän yli 1v ja siskon vauva on jotain 5kk. Jostain syystä minut ja perheeni on jätetty syrjään vanhempieni ja siskon ja veljen perheen tapaamisista. Eli siskoni ja veljeni kyläilevät keskenään perheineen ja sitten vielä koko konkkaronkka käyvät vanhemmillani melkein päivittäin. Ei meitä toki ole kielletty tulemasta mutta jos haluamme mennä niin ei voida samalla lailla vaan mennä vaan pitää soitella ja " varata aika" . Lisäksi tulee ihan hirveän paha mieli kun huomaan kuinka siskon ja veljen lapset ovat tulleet niin tutuiksi vanhemmilleni ja meidän tyttö ei oikeastaan tunne ollenkaan mun vanhempia. Nyt sitten seilaavat tännekin aina yhdessä läjässä ja puhuvat sellaisia asioita joista mä en tiedä mitään. Lapset (paitsi meidän) vievät kaiken huomion. Tuli niin paha mieli, että soitin äidilleni, että tulevat vain isäni kanssa. Eihän tuo oikeen ymmärtänyt mutta tulevat sitten ilman tuota loppukööriä. Nyt tunnen syyllisyyttä kun en kutsunut niitä muita...
Kommentit (8)
Oletko itse ollenkaaan aloitteellinen, odotatko aina, että sinulle soitetaan?
Kutsutko ikinä sisaruksiasi kylään?
Tai kaikkia kerralla teille?
Et varmaan
Mä soittelen sisaruksille ja vanhemmille viikoittain. Ihan itse. Ja kyselen kuulumiset.
Mutta tuo temppusi ei ainakaan kyllä paranna välejänne. Valitettavasti.
Asutteko kaikki samalla paikkakunnalla kuitenkin? Onko tilanne lapsenakin ollut tuo, että olet ollut vähän " ulkopuolisempi" ?
niin älä ihmeessä pode huonoa omatuntoa. Jospa he miettisivät sitten vähän, että mitäs ihmettä ja jos ei teitäkään heille kutsuta niin et ole kyllä velvollinen heitä kestitsemään. Olen sikäli hieman samassa tilanteessa, vaikka meidät kyllä kutsutaan, mutta vanhempani ovat sitä mieltä, että veljeni lapset ovat niin suloisia luonnonlapsia ettei ihanampia voi olla ja jos tulee jotain riitaa lasten kesken minun lapseni ovat aina syyllisiä, vaikka tilanne useimmiten on aivan päinvastoin, veljeni lapset ovat oikeita pikku hitlereitä, kun heitä ei kai koskaan kukaan ole komentanut. Tämä taasen juontaa äitini pakonomaisesta tarpeesta mielestellä veljeni vaimoa. minä olen nykyään alkanut vältellä tilanteita joissa olemme samaan aikaan, kun eit tule muuta kuin paha mieli minulle ja lapsilleni
Mustasukkaisuus on ihan ymmärrettävää, mutta minusta käyttäydyt aika lapsellisesti. Jos olet muissakin jutuisa samanlainen (vahdit puheenaiheita ja loukkaannut, jos et ole huomion keskipisteessä), niin en ihmettele miksi ovat mielummin keskenään kuin sinun kanssasi.
Ei se vaikka toiset sisaret keskenään olisivatkin läheisempiä oikeuta jättämään yhtä kutsumatta, jollei nyt oikein kunnon riitaa ole mikä estäisi kutsumisen. Minäkin olen veljeni kanssa huomattavasti läheisempi kuin siskoni, mutta en kuitenkaan hyvien tapojenkaan takia jätä heitä kutsumatta juhliin mihin muut perheenjäsenet kuten veljeni ja vanhempani on kutsuttu
Vierailija:
Ei se vaikka toiset sisaret keskenään olisivatkin läheisempiä oikeuta jättämään yhtä kutsumatta, jollei nyt oikein kunnon riitaa ole mikä estäisi kutsumisen. Minäkin olen veljeni kanssa huomattavasti läheisempi kuin siskoni, mutta en kuitenkaan hyvien tapojenkaan takia jätä heitä kutsumatta juhliin mihin muut perheenjäsenet kuten veljeni ja vanhempani on kutsuttu
Mielestäni ap:n tilanteessa veli ja sisko tapailivat " ihan muuten vaan" keskenään, ei kai ollut mistään juhlista kyse? Mielestäni sellaisen takia ei kannattaisi heittäytyä lapselliseksi, ja jättää kutsumatta juhliin. Se sen sijaan on ihmeellisempää, ettei vanhemmille voi mennä samalla lailla pistäytymään kuin sisarukset, vaan pitää " varata aikaa" .
On kuitenkin ymmärrettävää, että sisarusten välillä on läheisempiä suhteita toisten kesken. Sille ei mahda mitään, ja se kannattaisi hyväksyä. Vanhempien kuitenkin pitäisi olla tasapuolisia kaikkia lapsiaan kohtaan. Vaikka tämäkään ei taida olla ihan itsestään selvyys :(
vaan enemmänkin se, että kun käyvät vanhemmillani kylässä eikä kukaan koskaan kerro meille mitään jotta mekin voitais tulla. On tiettyjä traditioita kuten isänpäivä ja äitienpäivä jolloin olemme kaikki olleet yhdessä vanhempieni luona. No, viimeksi isänpäivänä oletin, että taas soitellaan ja sovitaan milloin nähdään. Kun ei kukaan soittanut ja soitin itse niin kuulin, että sisarukseni olivat jo käyneet edellisenä päivänä! Samoin kun pappa kuoli niin minulle ei ilmoitettu, eli kukaan, ei isä, äiti, veli eikä sisko viitsineet ilmoittaa. Ja asumme kaikki 20 kilometrin säteellä toisistamme. Lievästi ärsyttää myös kun äitini aina jaksaa taivastella ja kehua veljen naisystävän äitinä olemista kuinka luonnollista ja täydellistä se onkaan!
Ap