Miksi jotkut lukee kursseja yliopistolla? Eihän niistä saa ammattia?
Kommentit (7)
Eikä jumittaa siinä vanhassa samassa johon on joskus jäänyt.
sellaisesta asiasta kuin y-leis-si-vis-tys?
1) osasta niistä " kursseista" SAA ammatin. Tällaisia ovat esim monet yliopistojen täydennyskoulutuksen tarjoamat kurssit. Siis esim Aineenopettaja voi lueka täydennyskoulutuksen kurreilla pätevyyden opettaa myös toista ja kolmatta ainetta ja parantaa työllistymistään näin aika paljon. Tämmöisiä ovat myös esim hallintoon liittyvät kurssit ja rehtorikoulutus.
2) joistain niistä kursseista on silti hyötyä, vaikkei ammattia saakaan. Esimerkiksi kielikursseista ja hallintokursseista ja niin edelleen
3) jotkut lukevat avoimessa kursseja jotka aikovat sisällyttää tutkintoonsa sitten kun pääsevät varsinaiseen yliopistoon sisään ja valmistuvat näin nopeammin
4) jotkut tykkäävät uusien asioiden oppimisesta ja kuulemisesta ja kokeilemisesta. Näiden intressi on sama kuin esim kansalaisopistokursseilla tai museoiden jäjrestämillä luentosarjoilla käyvien ihmisten: kunhan sisivtytään ja pidetään hauskaa ja aika kuluu mukavasti eikä tarvi masentua maailman pimeyteen kotona.
Tosin avoimenkin opinnoista saattaa olla hyötyä työnhaussa. Mun viestinnän approni oli yksi osatekijä, jonka perusteella mut valittiin nykyiseen työpaikkaani, ja yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutus toinen. Pohjalla on tottakai yksi maisterintutkinto muulta alalta.
on kaupallisen alan korkeakoulututkinto. Olen töissä kansalaisjärjestössä ja teen kolmannen sektorin approa. Meinaat ettei siitä ole mulle mitään hyötyä?
kasvatustieteitä, kirjoittamista, esiintymistä, markkinointia... Minusta ne on hyödyllisiä ihan kaikessa.
Ehkä joillain riittää mielenkiintoa opiskella, ja ties vaikka se oma juttu löytyis sitä kautta.