Mitä vahvuuksia pitkään kotona olleella äidillä on mielestänne työnhaussa?

Eli: leikkikää te vaan siinä keskenänne, äitiä ei saa nyt häiritä kun luen tenttiin.



Tai: Joo, ei kai ketään häiritse että otan nää muksut mukaan tänne ryhmätyöhön. Älkää häiriintykö siitä että menen välillä syöttämään, kyl mä kuuntelen, ihan varmasti kuuntelen...

ne opinnot tekee tietenkin silloin kun lapset nukkuu tai on isän kanssa jne. Valtiotieteellisessä oli ennen tenttipäiväkin lauantai.



Itse opiskelin tutkinnon kokopäivätyön ohella. Ja hyvin tein molemmat, koska sain opintoja vastaavaa työtä jo 2. opiskeluvuonna.



Että ei se mahdotonta ole.

Tietty jos hän on paljon kotona niin asiat sujuu.



Mutta onko äiti sitten kotiäiti jos isä on kotona ja hoitaa lapset ja äiti opiskelee?

Olen tehnyt paljon opintoja avoimen kautta. Eli luennoilla olen käynyt vain vähän ja ne ovat olleet viikonloppuisin. Ja meidän lapsilla on kyllä isäkin ;)



Sitähän se nimenomaan on, että öisin luetaan. Vaikka olenkin kokenut aika helppoina tenttikirjallisuuden, niin en kyllä osaa lukea yhtäkään sivua lasten ollessa hereillä. Kyllä nämä kullannuput vaativat äidin koko huomion :)

Mutta kiitos huolenpidosta :)



Ainoastaan gradua tehdessä tunsin stressiä, koska olin päättänyt saada sen valmiiksi ennen toisen lapsen syntymää. Mutta muutoin en lainkaan. Ja nyt en ole tehnyt mitään opintoihin liittyvää koko kesänä. Enää on kaksi tenttiä jäljellä. :)

ja työttömyyskin.

jos mies on paljon poissa kotoa ja senkin varmasti virka-aikaan?

ainakin itselläni näin

...opiskellut kotiäitiysaikana. Mutta itse kotiäitiys ei tod. ole satsaus uraan. Enkä myöskään kävisi oikeasti kiillottamaan kilpeä sillä, että arvot ovat muka kohdallaan, kun lapset on hoidettu kotona. Voi olla, että rekrytoija (esim. minä) olen tuosta eri linjoilla ja saat vain fanaattisen maineen - tämä siis kommenttina yhdelle, jonka numeroa en nyt muista.

jos tunnepitoisesti työpaikalla reagoit ko. asiaan omien valintojesi takia ja annat sen vaikuttaa päätöksiisi. Suuremman luokan tunteellinen fanaatikko.

...on ihan sama, kuinka lapsensa hoitaa - pääasia on, että hoitaa. En siis painota, että kumpikaan tapa, koti- tai päivähoito olisi toista parempi. Siinä suhteessä olen eri linjoilla. En suinkaan fanaattinen, pois se minusta.

ja sen mainitsee, sinä syrjit. Se kuulsi selvästi puheenvuorostasi. Olet itse valinnut tietyn tavan (ilmeisesti pannut lapsesi mahdollisimman aikaisin hoitoon - et siis hoitanut edes itse), joten sinusta kotiäti on " fanaattinen" .

en TODELLAKAAN syrji häntä työnhaussa (päin vastoin!). Ongelmana kuitenkin vain on se, että useamman vuoden kotona oleminen on poissa työkokemuksesta. Ja tällöin kokeneempi voittaa, eikä siinä ole kyse mistään syrjinnästä vaan paremman työntekijän palkkaamisesta.



Mutta eihän kotivanhemmuudesta johtuvassa työuran hidastumisessa pitäisi olla mitään ongelmaa, jos on sinut arvojensa kanssa?

et ole itse kyennyt hoitamaan omia lapsiasi, joten panet vahingon kiertämään.



Tosiasia on, että jos on esimerkiksi kaksi pientä (siis heti äitiysloman jälkeen hoitoonpantua) ne niitä seuranneet pari työvuotta on kuitenkin ihan emmentalia. Että se oikea ero kotona hoitamisen ja työhön rynnimisen välillä on paljon pienempi kuin mitä paperilla näyttää.



Itse olen yrittäjä, en ole kotiäiti, mutta kaksi lasta on pienellä ikäerolla ja tiedän tasan omasta ja ystävä- ja tuttavapiirin perusteella, että pienten lasten äidin työpanos ei ole sataprosenttinen. Eikä sen edes tarvitsen olla. Ihmisen ei tarvitse olla kone.



Ja se äiti, joka on hoitanut kotona pidempään, saattaa itse asiassa olla virkeämpi kuin se, joka on näännyttänyt itsensä siellä töissä ja vain katkeroitunut... Kuten sinä.

Koska olet näin asian päättänyt, minun lienee turhaa enää jatkaa keskustelua. Ikävää, että uskot asian näin, mutta netissä on helppoa tietysti uskoa vieraista ihmisistä pahaa, sen sijaan, että uskoisi hyvää.



Hyvää päivänjatkoa joka tapauksessa.