Muita, jotka voineet/voivat koko raskauden ajan huonosti?
Löytyiskö kohtatoveria? Odotan toista lastani ja voin huonosti. Ekasta voin huonosti synnytykseen asti eli lähes 8kk. Nyt tuntuu, että sama edessä. Oon 12. viikolla ja melkein koko viime kuun olin sairaslomalla, kun oksentelun ja pahoinvoinnin takia, en pystynyt meneen töihin. Alkaa olla voimat ja pinna jo aika koetuksella. Sen verran oon päivittäin saanut syötyä, ettei oo tarvinnut lähteä sairaalaan tippaan. Herkkua tää ei oo ja laskettuun aikaan vielä n. 200 päivää. Olis " kiva" , jos löytyis joku, joka tietäis millasta tää on. Ei tähän sellaset oikein osaa eläytyä, jotka eivät itse oo asiaa kokeneet.
Kommentit (6)
Kyllä se taitaa niin olla, että jos eka raskaus menee pitkälle pahoinvoidessa, ei ne seuraavatkaan helpompia ole. Mulla nyt 17. viikko menossa ja edelleen sairaslomalla (yli 2 kk jo) eikä loppua näy. olen ollut 2 kertaa tipassa, mut nyt on olo helpottunu onneks sen verran, että ruoka ja juoma pysyy jo sisällä suht hyvin. Olo on kuitenkin niin karsee, että paria tuntia pidempään ei jaksa ylhäällä olla. Niin ja eka raskaus meni tosiaan oksennellessa n. 8. kuulle. Ei tää herkkua ole, mutta näillä mennään...
Se oli kamalaa! Kolmas sitten sujuikin hyvin leppoisasti, samoin tämä neljäs on alkanut oikein helpoissa oloissa. Vaikeista raskauksista syntyi pojat, ja helposta tyttö vaikka vanha kansahan ennustaa juuri toisin päin :)
että minkä ikäisiä teillä pahoinvoivilla on ne vanhemmat lapset? Itse voin pahoin vain noin rv:t 5-17 suurinpiirtein, ja kauhulla ajattelen että mitäs jos tulisi vauva, miten jaksaa hoitaa esim. 1,5 vuotiasta? Tai uhmaikäistä? :) Vai onko etukäteen huolehtiminen ihan turhaa? Itse käväisin pari kertaa tipassa ja makasin muun ajan suurinpiirten sängyn pohjalla...
En voi kuitenkaan sanoa, että " kiva juttu" , sillä kiva on tästä kaukana. Itselläni esikoinen ehtii täyttää 4 vuotta ennen kuin tää seuraava syntyy. Ihan tarkoituksella on huolehdittu ehkäisystä ennen tätä kesää. Lapsi oppi kuivaksi viime talvena ja muutenkin suht itsenäisesti pukea, syödä ym. Ihan varoiksi siis tarkoituksella pidettiin väliä ennen toisen yritystä, sillä jos mulla nyt ois syötettävä vaippaikäinen hoidettavana, niin mitään ei tulis.
Mites teihin suhtaudutaan töissä, kun ilmeisesti aika paljon ootte sairaslomilla? Kuten kerroinkin oon viimeisen reilun kuukauden aikana ollut vain viikon töissä. Osa työkavereista on fiksuja ja tajuaa tilanteen, mutta osa ei. Aika monta kertaa oon saanut kuulla, ettei raskaus oo mikään sairaus, vaan naiselle normaaliolotila. Samoin komentit " Mä olin raskaana elämäni kunnossa" saa mut näkemään punasta. Että sellasia.
Esikoisen odotusaikana oksensin viimeisen kerran synnytyspöydällä, johon pahoinvointi sitten onneksi loppuikin. En muista tuosta raskaudesta oikeastaan mitään, koska vaan nukuin ja oksensin. Mikään ei oikeastaan pysynyt sisällä eikä mikään auttanut. Oksensin alkuraskaudessa yli 10 kertaa vuorokaudessa, mutta loppuraskaudessa enää 2-6 kertaa vuorokaudessa. Laihduin reilusti. Synnyttämään mennessäni painoin 13 kiloa vähemmän kuin ennen odotusta, enkä ollut mainittavasti ylipainoinen ennen raskautumista. Tipassa olin 23 kertaa lähinnä alhaisen kaliumin ja verensokerin vuoksi. Suun kautta otettavat kaliumit kun eivät koskaan pysyneet muutamaa minuuttia kauempaa sisällä. Pahoinvointilääkkeet tai mitkään poppaskonstit eivät minulla auttaneet.
Toinen raskaus alkoi yhtä huonoissa merkeissä, mutta pahoinvointi loppuikin yhtäkkiä jo ennen raskauden puoltaväliä. Tipassa ehdin käydä vain 6 kertaa. Nyt on meneillään rv 31+1 ja olo on ihan mainio. Kiloja on kertynyt jo 9, koska pystyn syömään ja on ihana hemmotella itseään herkuilla näin raskausaikana:) Alkuraskaus oli kyllä aivan hirvittävää aikaa kun esikoinen 2v vaati oman osansa. Olin tuolloin 2kk sairauslomalla repeytyneiden ristisiteiden vuoksi, joten pahoinvoinnit menivät siinä samalla. Töihin palattuanikin oksentelin, mutta jotenkin siitä selvisin.
Että näin erilaiset voivat olla raskaudet, vaikka samaa sukupuolta on tämä toinenkin(ainakin ultrien mukaan).
Niin ja vielä tuohon sairausloma-asiaan. Meillä töissä esimies käski ihan reilusti hakemaan sairauslomaa heti jos vaan siltä tuntuu.
Mä oksensin kaksi ekaa raskautta alusta loppuun asti ja näyttää pahasti siltä, että tämä kolmas menee samalla lailla. Nyt on jo 17. viikko meneillään. Pystyn kyllä syömään, mutta heti tulee paha olo, jos verensokeri pääsee yhtään laskemaan. Ärsyttävintä tässä raskaudessa on se, että voin myös öisin huonosti eli herään 2-3 kertaa yössä pahoinvointiin. Alan olla tosi väsynyt rikkinäisistä öistä, kun en heti edes nukahda uudestaan, kun olo on tasoittunut. Mikään ei tunnu auttavan, olen kokeillut b6-vitamiinin, inkiväärin ja pahoinvointilääkkeen, mistään ei ole ollut apua.