** ENSIKOT vko 40 (1.10-7.10) **

Taas on mennyt viikko tosi nopeesti, nyt on jo perjantain :).



Heltsylle onnittelut uudesta perheenjäsenestä. Hyvä kuulla, että kaikki meni synnytyksessä hyvin :)



Gaiole: Onhan se hyvä levätä välillä. Toivottavasti olo on jo parempi.



Hermonie ja buuffa: mukavaa se on kuulla teidän vauva-arjestakin :) Meillä kaikilla muilla se on edessä päin :)



Malaika: Kivaa kuulla sustakin pitkästä aikaa. Kohta pääset sitten oikein äippälomalle :). Harmi, ettei kaikki suju kivuttomasti teidän perheen uuden tulokkaan kanssa, mutta kaikilla asioilla on tapana sujua ja varmasti parantua ajan kanssa.



contine: Tsemppiä appivanhempien kanssa. En ikävä kyllä osaa tuossa pinniksen pehmusteiden kanssa auttaa, mutta miten aijot entisöidä sen pinniksen muuten? Mulla on ainakin välillä ollut havaittavissa tuota alaselkäsärkyä, varsinkin alkuaikoina oli. Lämmin kauratyyny oli silloin tosi mukavan tuntuinen.



Dajm: Kivaa, että masussa oli kaikki kunnossa. Ei täällä edes ruvettu arvailemaan kumpi oli vaikka sitä kysyttiinkin.



Sanle: Hyvä, että supisteleminen on vähentynyt. Hyväähän tuo pelkästään oleminen tekee, ei kannata turhaan rehkiä.



butterfly: mäkin olin alussa, etten halua tietää, mutta mies meillä sen olis niin siihen suuntaan alkoi ite kanssa kaatumaan. Toisaalta ei harmita vaikkei saatu tietää. Olishan se hankintoja yms. helpottanu, mutta nyt on jännitystä loppuun asti. Jaksoitko pitää touhupäivän?



Nyt on alkanut hiukan vahvistumaan omat tuntemukset noista liikkeistä, ehkä sen myötä että niitä tuntuu useammin voisi sanoa että sellasissa erissä. Muuten ei varmasti mitään uutta olekkaan.



Lomaa tässä odottelen. Ensi viikolla olis vielä maanantai töitä ja sitten alkais loma :) Vajaat kaks viikkoa. Sen jälkeen varmasti pitää ruveta tosissaan miettimään noita tehtäviä hankintoja. Eihän tässä vielä ole kiire.



Moikat myös kaikille muille enskoille :)



-Sara-Maria rv 21+1-

Kovin olen taas työllistänyt itseäni enkä ole ehtinyt palstailla. Täytyy kyllä myöntää että välillä olen niin täynnä tätä vauvaa ja raskautta että ei kiinnostakaan kirjoitella..:/



Parilla oli äippäloma alkanut, nyt sitten alkaa se odottelu, vai :)



Sara-Maria: Meillä on kolme noin 20kiloista koiruutta ja ne sopii hyvin keskenään takaluukkuun mutta en tiedä, miten saan sinne rattaat! Ystäväni sanoi että hyvillä matkarattailla pärjää kyllä kun se vauva ei kauaa nukuksi siellä vaunuissa. Niihinhän saa kopankin. Mä en siis ole ollenkaan perehtynyt vaunu asioihin, tuskin edes tiedän mistä puhun! Harmi että sukupuoli ei selvinny rakenneultrassa, sama on mulla eessä parin viikon päästä!



Cotine: Joskus Aamulehdessä olen nähnyt ilmoituksen että leikataan vaahtomuovia sopivan kokoisiksi paloiksi.. en tiedä missä ja kuka mutta löytyskö jostain keltaisten sivujen netistä tms.



Mun viikko on menny töitä tehdessä. Nyt viikonloppuna on päälle kurssi ja maananataina taas töihin. Eilen sain pestyä koirat, ne kun on turkkikoiria ja pitäis pitää niistä huolta.. Nyt on tullut vähän laiminlyötyä kun olen ollut niin väsynyt. Koirat alkaa kerjätä ulos, taidan mennä, mukavat viikonloput kaikille!



Anabela

Niin ihan ekaksi paljon onnea Heltsylle uudesta perheenjäsenestä? Kukas onkaan seuraava? Sanleko? Vai Dajm? Mä en ihan vielä muista kaikkia. Kuinkahan kauan nyt menee, musta tuntuu että Heltsy sanoi ihan hetki sitten että " mä olen varmaan sit seuraava" ja sitten olikin jo synnärille lähtö ;)



Oma synnytys tuntuu vielä tosi kaukaiselta. Nyt tässä vaiheessa on päässyt sinuiksi sen asian kanssa että on raskaana ja vähän nauttiikin siitä :) Aluksi ajatus vaan hirvitti. Mutta kai sitä ois totuteltava ajatukseen että vauva vois syntyä jo tammi-helmikuussakin (LA 6.3). Minä ja mun veljeni nimittäin ollaan synnytty reilusti etuajassa, 1,4 ja 1,8-kiloisina. Mutta toisaalta en usko että tuo oman äidin raskaudet ois suoraan verrannollisia omiin, mun äiti on niin eri mallinenkin kuin minä, äiti on pieni ja hentoinen ja mä oon paljon leveälanteisempaa " synnyttäjätyyppiä" .



Sara-Maria kyseli pinniksen entisöinnistä. Mä ajattelin ihan vaan hiekkapaperilla sen hioa ja sitten lakata (vai petsata??) kuitenkin silleen kun se nyt on semmoinen koivunvärinen että siitä tulis semmonen punaruskeansävyinen. Mulla ei oo kauheasti tommoisista puutöistä kokemusta mutta kait siitä jotain tulee :) Aina voi oppia jotain uutta! Ootkos muuten Sara-Maria jo vaunut löytänyt? Kävitkö jo katsomassa niitä Gessleinejä? Mä oon ajatellut että kattelis uudestaan parin viikon päästä kun rakenneultrassa on käyty, jos siellä näkyis sukupuoli, niin vois vähän miettiä niitä värejä tarkemmin. Aika neutraaleja värejä oon kyllä harkinnu, jotain mustaa ja beigeä. Mut eihän sitä tiedä vaikka sit räväyttäisin ja ostaisin vaikka pinkit :)



cotine rv18+1

Täällä hämyinen, kostea perjantai päivä, mutta onneksi viikonloppu edessä.



Malaika_vaavi: Käytiin valmennukset jo tuossa alkusyksystä ja osa jo kesälläkin. Mun mielestä oli ihan hyödyllisiä, sillä kertaus ei varmaan koskaan ole pahitteeksi. Paljon tulee luettua vauvajuttuja, mutta olihan siellä paljon uuttakin asiaa. Miehelle se oli hyvä, sillä hän ei paljoakaan vauvoista ja synnytyksistä tiennyt etukäteen ;) Niin ja tsemppiä sinne pojan kanssa¿eiköhän se pikkuhiljaa ala sujumaan kun sopeutuu.



Cotine: Kannattaa sitä tukivyötä koettaa. Mulla sellainen on ja vaikka siitä nyt ei aina niin kovasti hyötyä ole niin välillä se auttaakin. Nyt varsinkin kun tuntuu, että kävely on tosi hankalaa kipujen vuoksi niin olen taas alkanut käyttämään. Harmi, että miehen sukulaiset ovat tuollaisia, mutta onneksi ovat vähän kauempana. Itselläni asuu todella hössöttävä ja liian innokas äiti tässä ihan lähellä¿.ei kivaa, mutta eiköhän tässä pärjätä.



Heltsy: Paljon onnea!!! Sulla se kävikin nopeasti. Ihanaa vauva-arkea!



Eilen oli viimeinen lääkärineuvola ja siellä oli kaikki ihan hyvin. Vauvan syke oli tasainen ja mun paino ei ollut yhtään lisääntynyt viime kerrasta. Se oli kyllä aika ihme!! Lääkäri sanoi vauvan olevan sopusuhtaisen tuntuinen. Veikkaili n.3,5 kiloista tai vähän ylikin. Tiedä sitten kuinka tarkkaan sitä voi tietää kun vatsan päältä vain käsillä koetteli. Nyt alkaakin neuvolakäynnit olla viikon välein. Hassua, miten nopeasti tää aika vaan menee. Siellä on kyllä ihan mukava aina käydä kun kuulee ne sydänäänet, mutta joskus tuntuu turhalta mennä niin usein kun ei mitään ihmeellistä ole.

Mies on nyt ollut useampana päivänä töissä ihan eri kaupungissa ja välillä yötäkin poissa kotoa. Jotenkin jännittää, että jos vauva päättääkin tulla just silloin. No, onhan tässä tuttuja lähellä joille voi soittaa :)

Viime yö meni ihan harakoille kun uni ei meinannut millään tulla. Kaksi tuntia ainakin valvoin (ja se on mulle ikuisuus). Oli vessahätä ja sitten nälkä ja sitten alkoi pikkuinen potkimaan jne¿..no, onneksi on päiväunet keksitty!!!



Hyvää viikonloppua kaikille enskoille!!



Dragondream 36+2

Heltsylle hirmuisesti onnea :) nopee tosiaan olit.



Cotinelle pinniksen pehmusteista. Helpoiten teet kun ostat kangaskaupasta jotain päiväpeittokangasta jossa on jo vanu tikattu kiinni valmiks. Taitat kaksinkerroin että kuvioo tulee molemille puolille, tikkaat kankaan reunat niin että kaitale pysyy muodossaan ja ompelet siihen jonkinlaiset nauhat millä saat sidottua sen pinniksen reunaan kiinni. Yks pitkä pötkö riittää, eli ei tartte tehä joka reunukselle omaa.



T: Buuffa ja Nuuro

oon jo pitkään lukenut teidän juttuja, mut nyt vasta itse uskaltauduin kirjoittamaan. Mulla on nyt viikkoja 35+4, synnytys lähestyy... On ollut tosi mielenkiintoista lukee teidän muiden synnytyskertomuksia! Kiitti niistä! Saahan niistä aina kuitenkin jotain käsitystä, vaikkakin luulen että jokaisen synnytys on sit kuitenkin ihan erilainen.



Mullakin on ollut jo aika paljon sellaista menkkakivun tyylistä kipua. Ensin en edes tajunnut et ne vois olla jotain supistuksia, mutta niitähän ne! Jännää... Viime yönä yhdellä vessakäynnillä (ja niintähän nykyisin on melko useita:) ) en meinannut päästä ylös kun jotenkin pakotti niin älyttömästi tonne alavatsaan, ihan kuin olis tulessa. Piti kävellä takas sänkyyn vähän kaksinkerroin. Onks teillä muilla ollut vastaavaa tässä loppuaikana?



Mukavaa perjantaita teille kaikille!

Liin@ & Mynky

Heltsylle suuren suuret onnittelut!



Liin@

Heltsylle suuren suuret onnittelut!!!



Täälläkin alkaa nämä loppuraskauden krempat näkymään. Yöt on yhtä pyörimistä kun ei meinaa hyvää asentoa löytää. Oikeastaan ainoa asento missä voi enää kunnolla nukkua on oikealla kyljellä. Selällään ja vasemmalla kyljellä tulee huono olo ja kädet alkaa menemään turraksi. aamuisin sitten on yleensä lonkat ja jalat kipeenä kun on koko yön samassa asennossa kyyhöttänyt. Ja kuumia aaltoja riittää. Voisin kotosalla alasti kulkea kun tuntuu että läkähtyy. Välillä ihan tuskanhiki iskee päälle ja tuntuu että jos ei vaatteita heti saa vähennettyä niin pökertyy siihen paikkaan. Ja väsymyskin on palannut. Eilen käytiin äidin kanssa aamusta pari tuntia kaupungilla ja sen jälkeen en jaksanut mitään. Heittäydyin vain sohvalle ja vietin pari tuntia untenmailla. Sitten menikin loppupäivä pelastusarmeijalle kun pää oli niin pökkerössä ettei mitään saanu aikaseksi. Mä olisin jo ihan valmis luopumaan tästä mahasta ja raskaanaolemisesta. Tietenkin Veikan kannalta toivon että vielä ainakin muutamia viikkoa pysyy masussa, mut muuten voisin kyllä lopettaa tämän touhun jo tähän paikkaan.



Mies ilmoitti tuossa eilen että käy viikonloppuna hakemassa meille uuden koiran. Jonkun parivuotiaan hirvikoiran. Pitää kuulema käydä pelastamassa se tappotuomiolta. Eiköhän nuo entiset jo riittäis kun niitä on jo kolme kappaletta entuudestaan. Kohta minä oon aikalailla sidottuna vauvaan, etten niin vain pääse koiria lenkittämään ja ulkoiluttamaan kun mies on töissä. Onneks vain yks niistä on sisäkoira ja muut noita hirvikoiria. Mutta muutenkin tässä asunnossa ahdasta ja pieni piha niin vielä siihen yksi häkki pystyttämään. Ja kun ne kuitenkin haukkuu ja tässä rivitalossa naapurit lähellä niin tympii itteäänkin. No jospa sitä parin vuoden sisällä pääsis sinne maalle muuttamaan omaan kotiin niin sitten on koirillakin tilaa.



Joku muukin tais puhua siitä että mitä lähemmäksi loppuaan tulee tämä raskaus niin sitä enemmän alkaa miettiä onko siihen valmis. Minä oon ainakin monena päivänä miettinyt, ettei voidakaan enää miehen kanssa tuosta vain yhdesssä lähteä jotain tekemään. Toisaalta tavallaan surettaa myös se että suhde tulee muuttumaan kun kaikki on ollu niin hyvin ja ihanasti koko sen ajan mitä ollaan yhdessä oltu. Mutta eiköhän se mieli rauhoitu viimeistään sitten kun vauvan saa syliin ja muuten ei voisi enää asioiden kuvitellakaan olevan. Onneks tässä on kylä täynnä sukulaisia lähellä, joten kun lapsi on vähän isompi niin se yhteisen ajan ottaminen onnistuu varmasti kun on noita hoitajakandidaatteja lähellä. Kai tämä on jotain normaalia tunnekuohua ennen synnytystä, kun tuleva ja tuntematon pelottaa.



Nyt taidan lähteä taas ompelu hommiin. Ostin eilen nallekangasta josta ajattelin tehdä pussilakanan, tyynyliinan ja aluslakanan vauvalle. Sitten äiti löysi semmosta ihanaa nalle puh -fleeceä alennuskorista niin jos siitä ompelis peiton.



Sanle ja Veikka 34+3

Alkuun tietysti isot onnittelut Heltsylle!



Ompeluhommissa ainakin Sanle oli, sitä minäkin olen pikkuhiljaa harrastellut. Tajusin kanssa tuossa, että varmaan yhdellä lakanasetillä ei pärjää, vaan toinen tarvitaan, joten täytyisi kaiketi käydä kangaskaupassa. Eilen ompelin verhot ja viime viikolla hoitopöydän suojuksen, josta tuli ihan mielettömän hieno. Verhojen ompeleminen oli vaan vähän tuskaista, kun lattialle jouduin levittämään sen kankaan, ja tän mahan kanssa kyyristely ei enää olekaan niin helppoa...



Cotine: jos mahdollista käydä Ikeassa, niin mä ostin sieltä ihan perusvalkoisen valmiin reunapehmusteen jonka (jos jaksan) aion itse päällystää samalla kankaalla josta tein verhotkin. Ei ollut kallis, ja pääsee tosi helpolla. Hyvä vaihtoehto kyllä tuo Buuffankin vinkki!



Buuffalle tsemppiä vauva-arkeen :)



Sara-Maria: meillä oli ihan toisinpäin, eli mies oli ehdottomasti sitä mieltä, että ei haluta tietää sukupuolta, mulla ei ollut niin vahvaa näkemystä, joten ei sitten kysytty. Tosiaan hankinnat olisi helpompia jos tietäisi: kivoja unisex-kuoseja on esim. vaatteissa tosi vähän! Meillä on vino pino aitoja 70-luvun retrovaatteita, ja ne on käytännössä kaikki unisex-värisiä, ihania kirkkaita keltaista, punaista, turkoosia jne. Mutta onhan se kiva jännätä sukupuoltakin (ihan niinkuin siinä synnytyksessä itsessään ei olisi tarpeeksi jännitettävää!)



Kiva että Dragondreamilla hyviä neuvolakuulumisia. Mulla on ollut kanssa nyt jo pari viikkoa paino ihan ennallaan: terkkari sanoi, että joskus niin käy raskauden loppuvaiheessa. Ihan kiva, jos jäisin tähän +14 kiloon!



Täällä onkin paljon koiraihmisiä, ja vielä useamman koiran omistajia. Meillä on vain yksi kissa, mutta siitä onkin nyt ollut huolta ihan riittämiin. Se ulkoilee valjaissa, eli on kiinni tuossa meidän pihalla, ja on tosi aggressiivinen puolustamaan reviiriänsä. Toisten kissojen ilmaantuessa tuohon meidän pihalle se hermostuukin aivan valtavasti. Sit jos minä tai mies mennään siihen lähelle, hätyyttelemään vierailevaa tähteä pois, käy meidän kissa myös ihmisten päälle sokean raivohulluna. Nyt aletaan olemaan vähän huolissaan siitä, että mikä on riski sen suhteen, jos kissa saa tuollaisen kohtauksen (esim. näkee toisen kissan ikkunasta) ja vauva sattuu olemaan lähellä :( Illalla ollaan menossa eläinlääkärille, ja ajateltiin kysyä miten tuohon kannattaa varautua: loppuuko kissalla ulkoilut sitten kokonaan, jolloin reviiriksi tulee vain tämä asunto: olisi sille kova paikka. Eilen jo itkin sitäkin, että viimeinen vaihtoehto on sitten luopua kissasta kokonaan.



Viimeiset neuvolakuulumiset vielä: keskiviikkona vauva oli ihan alhaalle jo laskeutunut ja pääkään ei juuri enää liikkunut. Toiveikkaasti siis suhtaudun siihen, että josko ennen eräpäivää pääsisi synnärille (kop kop). No, eipä tässä vielä kova kiire ole kun vointi on hyvä ja täällä kotona riittää puuhaa!



Hyvää viikonloppua enskoille!



Bianco + bee 37+3

Paljon onnea heltsy pikku prinsessasta!! Tule kertomaan synnytystarinaa, kun vaan ehdit ja jaksat. Mukavaa vauva-arkea sinulle ja miehellesi!



Sara-Marialla ja butterflyllä tuntuu jo vauojen liikkeet :) Mukava asia, siitä ne vaan kiihtyvällä vauhdilla voimistuu.



Anabela ja cotine on menossa rakenneultraan lähiaikoina, oliko näin? Tulkaahan kertomaan näkyikö sukupuoli :)



Onkohan Dragon seuraava synnärille lähtijä? Hyvä, että neuvolassa oli kaikki hyvin.



Liin@78 tervetuloa mukaan juttelemaan! :)



Sanlelle tsemppiä kremppojen ja parisuhdeasioiden miettimisen kanssa! Varmasti luonnollista pohdiskella kaikkea ennen h-hetkeä. Oon huomannut, että itsellänikin on alkanut jonkinlainen ¿mietteliäs¿ kausi.



Biancolla taitaakin olla eniten viikkoja kasassa? Ja vaavikin jo lähtökuopissa :) Toivottavasti saatte kissan kanssa ¿tilanteen rauhoittumaan¿, ettei tarvitse luopua rakkaasta lemmikistä.



Omaa napaa: Pelottaa töihin meno maanantaina, että miten jaksan. Pitää kuitenkin mennä kokeilemaan. Maha on tosi raskaan tuntuinen ja piiperö on ruvennut venkoilemaan pitkin masua aika voimallisesti. Nyt noihin muljahteluihin herää jo yöllä, ja välillä tulee oksettava olo, kun piiperö kourii sisäelimiä. Kauppareissulla aamulla meinasi voimat hiipua ihan kokonaan. Miten sitä muka jaksaa kahden kuukauden alussa liikuttaa itseään enää ollenkaan?



Jostain syystä olo on ollut alakuloinen. Mietiskelen tosi paljon tulevaa, sitä miten kaikki muuttuu ja mihin suuntaan parisuhde menee, kun yhtäkkiä kaikki pyöriikin vauvan ehdoilla. Vähän niin kuin sanlekin kertoi pohtineensa. Jostain syystä toivoisin ajan nyt pysähtyvän hetkeksi, tuntuu siltä että aika loppuu kesken enkä ehdi valmistautua vauvan syntymään kunnolla. Samalla kuitenkaan ei ole hajuakaan siitä, että miten pitäisi valmistautua (muuten kuin tarvikkeiden osalta). Vähän nyt tilitystä tuli, mutta tämmöisiä ajatuksia vaan on pyörinyt päässä.



Vilkutukset kaikille enskoille!



Gaiole ja piiperö 28+2

Ajattelin tulla kommentoimaan kun Sanle ja Gaiole olivat pohtineet kuinka asiat muuttuu kun vauva tulee. Itsellä oli kanssa ennen synnytystä samanlaisia ajatuksia. Nyt kun vauva arki on totta,voin sanoa että parisuhde ei ole ainakaan siitä kärsinyt paitsi näin alkuun seksin osalta. Pieniä yhteiset hetket saa ihan eri merkityksen kun ennen, iltaisin oikeen odottaa että vauva menee nukkumaan ja pääsee miehen kanssa kaksin saunaan rentoutumaan. Ja kyllä sen vauvan voi ihan hyvin jättää joskus pariks tunniks mummille hoitoon ja lähtee miehen kanssa vaikka ravintolaan syömään. Mekin käytiin hääpäivänä syömässä kun Nuuro oli vasta 2 viikkoo ja risat ja hyvin oli täälä mummin kanssa pärjänny.

Varautukaa kuitenkin siihen että ekat pari viikkoo menee siihen että ei ajattele muuta kun nukkumista ja tunnemysky on valtava. Kun tähän heräilemiseen tottuu niin nyt ei tunnu ees mitenkään että ois väsyny ja jaksaa tosiaan illalla viettää aikaa miehenkin kanssa.



T:Buuffa ja Nuuro 1kk ja risat (nopeesti se aika menee)