5- vuotiaiden vanhemmat....

oikein huvittaa lukea kaiken maailman lapsen kehityksestä kertovia juttuja kun niissä selitetään, miten 5- vuotias on jo seestyneempi 4 v. uhman jälkeen. Minä voisin kysyä, että mikä 4 v. uhma? 4v:n sentään sai huijattua tekemään, mutta se ei toimi enää...



Ihan joka päivä saan kuulla olevani tyhmä ja huono äiti ja ihan varmasti tulee ensimmäisenä reaktiona kiljumista ja vastaansanomista ehdotin ihan mitä tahansa. Itse asiassa vastaanpaneminen alkaa jo ennen kuin olen ehdotusta ehtinyt tekemäänkään (huokaus...).



Mulla on auttanut huumori... joskus sitä huumoria on tietty vaikea repiä, mutta yritä katsoa tilannetta jotenkin ulkopuolelta, niin huomaat miten naurettavalta koko tilanne yleensä näyttää. Ja mitään kiirettä ei kannata ainakaan pitää minkään asian kanssa. Kaikki kannattaa aloittaa niin paljon aikaisemmin, ettei vaan joudu hoputtamaan vaikka kuinka tekisi mieli. Parhaiten meillä tehoaa se kun vaan rauhallisesti sanoo asiasta tai kehottaa tekemään jonkun asian (yleensä n. 12 kertaa) ja vahtii rauhallisesti vieressä, että homma hoituu. KUn pinna meinaa palaa voi seistä lapsen vieressä ja yrittää itsekseen arvata mitä se seuraavaksi keksii/yrittää. Siinä kehittyy aikaa myöten aika taitavaksi :-)))). Ja onhan se aika mielenkiintoista sekin, millainen sanavarasto lapsella tuon ikäisenä on. Meillä on keksitty ainakin niin hauskoja haukkumanimiä äidille, että niitä on ihan kirjoitettu muistiin, että sitten vielä mummonakin voi niitä muistella ja nauraa.



MItä tulee aikailuun ja ajan antamiseen, niin mulla se on tietysti siinä mielessä helpompaa, että hoitelen kotona vajaa vuoden ikäistä eikä yleensä ole kiire minnekään. Toisaalta se nuorempikin tarvii huomiota ja osaa pistää showta pystyyn, joskus varsin sopivasti...



Aika sekavaa tekstiä, mutta pointti on kai se, että yritä vaan ottaa huumorilla. Nää jutut menee ohi!



tsemppiä