****SYYS04 Wiikkis!****

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=67&m=11336206&p=1&tmo…



Koitetaan tsempata, vai mitä:)



TiPin kysymyksiin. Iltoihin vois kokeilla sitä, että ottaa vaikka ne unilelut pois ja aika helposti änkyröinnin alkaessa. Ihan rauhallisesti tietty. Kyllä se lapsi huutoonkin nukahtaa lopulta. Jospa muutaman huutoillan jälkeen mieli muuttuis ja jäis rauhassa nukkumaan. Nythän viikonloppuna ois hyvä alottaa, kun illat varmaan venyy alkuun. Meidän neitokaiseen on auttanut unilelujen vienti, mutta ei tietty auta kaikilla. Älkää muuttako tapaa joka ilta, vaan pitäkää kiinni yhdestä ja yrittäkää sillä eteenpäin jonkin aikaa. Mikä ikinä se tapa sitten oiskaan.



Päiväkodista sitten. Meillä tänään kauhea härdelli aamulla päiväkodissa, kun ihmisiä pois johtajaa myöten ja pienemmän aamuvuorohoitaja varajohtajana koittaa hoitaa tätäkin pestiä samalla ja vielä kuulemma omakin lapsi sairaana. Silti näin ikkunasta, kun meidän neiti istui siellä sylissä, kun lähdin esikoisen puolelle. Eli kyllä meillä on aina otettu lapset vastaan ja huomioitu aamuisin. Samoin aina ovat tarkkoja, että sanotaan heipat illalla lähtiessä. Kannattaa huomauttaa tosta yksin jättämisestä päiväkodissa.



Uskomattomalta kuulostaa myös Keilinin Typyn vaatteiden katoaminen, kun nimetkin on merkitty! Meillä vaatteet ovat säilyneet ilman nimiäkin. Onkohan siellä niin huolimattomia tai välinpitämättömiä vanhempia, että nappaavat toisten vaatteita mukaan, vai päiväkotiko niitä levittelee minne sattuu? Sano ihmeessä asiasta, kun itse ainakin olette tehneet sen mitä voi, eli merkanneet vaatteet.



Nyt töiden pariin. Sain lapset kävellen päiväkotiin ihan hyvin aamulla, hyvä minä:)



T: Ynis

Yhtään ei kyllä naurata. Motilla ensin oli kunnon nuha aamulla ja jo sen takia mietin voiko viedä hoitoon. Ajattelin että on pakko, sillä päivä oli sovittu täyteen yhtä sun toista. Juuri lähtöhetkellä tulikin sitten ripuli housuun, kiva. Tänään olisi ollut vielä synttärit hoidossa, mitä Motti oli tosi paljon odottanut.



Oikeasti tänään kaikista maailman päivistä ei olisi ollut varaa jäädä lapsen kanssa kotiin. Ja kaikkea en todellakaan pystynyt perumaan, vaan on pakko lähteä Motin kanssa, vaikka mikä olisi. Sen verran monta ihmistä on järjestänyt menonsa sen mukaan:( Anoppi, ainut varahoitojärjestelmä, sijaitsee taas miehen siskon luona.



Illalla oli tarkoitus lähteä ystävien kanssa mökille rentoutumaan. Olisi ollut tarpeen, mutta tuskinpa voidaan lähteä. Päätettiin kuitenkin katsoa iltaan asti ennen kuin perutaan mökin varaus. Voi olla Motilla myös allerginen reaktio.



T-P: Minusta Onnin käytös kuulostaa vain reagoinnilta muuttuneeseen tilanteeseen. Kyllä 2kk on lyhyt aika lapselle sopeutua uuteen tilanteeseen, ainakin moni on meitä varoitellut että reagointi voi kestää kuukausia. Meillä on kovin itkuisia myöskin illat ja nukahtaminen kestää. Ero on selvä siihen tilanteeseen kun oltiin vain kotona. Vaikea sanoa mitä tulisi tehdä, sillä jokaisella on ne omat keinonsa. Meillä illat on rauhoitettu tyystin, leikitään ja sylitellään. Nukahtamisessa olemme antaneet Motille aikaa, meillä on myös ollut jo pitkään käytössä vuorojärjestelmä, mutta nyt kun äitiä tavallaan ikävöidään enemmän, menen kyllä miehen nukutusvuorolla ja otan syliin ym. mitä Motti tahtoo jos se niikseen on. Meillä siis edelleen ollaan vieressä, sylitellään,lauletaan, halitellaan ym. mikä tuo lapselle paremmin olon.

Tekipä sitten mitä tahansa, niin niin kuin Ynis sanoi, johdonmukaisesti samat tavat joka ilta. Ymmärrän hyvin, että väsyneenä toivoisi, että lapsi ei kiukuttelisi joka ilta, mutta väsynyt se on lapsikin oman " työpäivänsä" jälkeen ja vanhemmillehan se väsy ja ikävä puretaan.



Nyt painelen pakkaamaan kasan vaihtovaatteita Motille ja lähdemme tapaamiseen. Huh heijaa...



Aavis ja Motti-parka

Lupasin palata virkeämmällä mielellä,joten toteutetaan nyt lupaus:) Tosin virkeydestä en tiedä.



T-P,kyllä mun mielestä kuuluu asiaan että lapsi otetaan aamulla kunnolla vastaan,tervehditään ja ohjataan mukaan touhuun. Meillä poika käy sen 2 kertaa viikossa tarhassa ja kun alussa oli takkuista uuteen ryhmään sopeutuminen niin todella huomasi hoitajien suhtautumisen merkityksen.Pojan ryhmässä oli 1 hoitaja joka tuskin tervehti ja jääminen oli vaikeampaa jos tämä oli paikalla. Kyllä mun mielestä voisit hoitajille asiasta mainita.



Voi Aavis,kyllä oli tosi huono tuuri Motin sairastumisen suhteen.Jaksamista! Toivottavasti on nopeasti ohimenevä allerginen reaktio.



Sitten kysyn teiltä arvon äidit mielipidettä asiasta,joka tuli tänään puistossa esille. Oltiin siis lähipuistossa ja sinne tuli suht harvoin samaan aikaan ulkoileva naapuri 5 v pojan kanssa.Pojalla oli todella paljon leluja ja meidän poika tietysti meni heti niitä katsomaan.Sanoin pojalleni että pitää pyytää lupa saako niillä leikkiä.Poika kysyi ja naapurin pojan äiti alkoi kysellä omalta pojaltaan myös vastausta. Äiti sanoi pojallensa että voit sanoa ihan miltä sinusta itsestä tuntuu,jos tuntuu että muut eivät saa niitä ottaa niin sitten sanot ei.Naapurin poika sanoi että leluihin ei saa koskea ja minä vielä pojalleni korostin että niillä ei nyt voi leikkiä.Naapurin pojan äiti perusteli että nyt on hänen mielestään hyvä aika opettaa omalle pojalleen että pitää sanoa miltä itsestä tuntuu.Olen kyllä osittain samaa mieltä mutta mielestäni ei ole ollenkaan huono piirre osata jakaa omastaan.Ehkä siksikin tämä asia jäi kaivertamaan mieleeni kun viime aikoina oma poikani on useasti sanonut siskolleen että et saa ottaa tätä tai tätä lelua.Olen itse sitä mieltä että jos ei juuri sillä hetkellä jollain lelulla leiki niin sitä saa kyllä lainata.(en siis tietenkään muiden leluilla,mutta jos pojalla kaveri kylässä eikä antaisi koskea johonkin leluun)Kun tultiin puistosta kotiin yritin vielä pojan kanssa keskustella asiasta mutta jotenkin oli vaikea perustella kun itse olen opettanut ihan muuta.Tulipa sekavaa sepustusta mutta kommentoikaahan jos jaksatte.Naapurin pojalla on lievä asperger-oireyhtymä ja leikki mielellään itsekseen.Toisaalta se ei mun mielestä edes liity koko asian ytimeen...



Ihanaa,illalla oon menossa työväenopiston sisusta väreillä-kurssille.Innolla odotan.Kauhistuttaa vaan miten mies pärjää reilut pari tuntia neidin kanssa. Neidillä edelleen aikamoinen eroahdistus.



Tiiviitä taas huhuilen.Vieläköhän nettipimento jatkuu?



Helli

Sattuipa kurjaan saumaan sairastuminen! Toivottavasti ei ole mitään pahempaa. Teitäkin koetellaan ihan liikaa:( Olen huono sanomaan mitään järkevää, mutta mielessä olette!



Meiltä lähti koko muu väki tiimipalaveriin, mutta minähän olen ulkopuolinen ja jäin siis yksin työpöytäni ääreen.



Alan kohta olla hyvä muotoilemaan ja kirjuuttamaan valituskirjeitä. Tai ei valitus-, mutta selitys- ja kommenttikirjeitä. Töissä olo muistuttaa välillä hyvinkin kotioloja. Saa nalkuttaa samoista asioista uudelleen ja uudelleen, kuin pikkulapsille:)



Iltariekkumiseen vielä palaan. En tosiaan tarpeeksi tainnut huomioida sitä, että Onni on ollut päiväkodissa vasta 2kk. Meilläkin kesti sen pari kuukautta, että elämä alkoi normalisoitumaan viime syksynä. Jotenkin tuntuis silti, että ei pitäis kovin suuriin muutoksiin ruveta siitäkään huolimatta. Eli ei antaa lapsen pompottaa sen varjolla. Kukin toki tuntee oman lapsensa parhaiten ja tietää mikä on pelkkää ikävää ja reagointia ja mikä taas uhmaa. Itselle tulee toi uhma helpoiten mieleen, koska se on nostanut meillä päätään ihan kunnolla viime aikoina. Lähinnä ilta- ja aamutoimissa. Tietynlaiselta elämää hankaloittavalta uhmalta haluaisin itse saada siivet poikki jo heti alkuun. Vaan miten sen tekisi, siinäpä pulma:)



Meillä on syysneidin kasvatuskeskustelu ensi viikolla ja innolla odotan sitä, kun noita ongelmia on alkanut tulla. Ei ole tietenkään tarhan velvollisuus niitä ratkaista, mutta hyvää vinkkiä ja kanssaelämistä ollaan saatu ennenkin. Meillä kun vois esim. aamuihin toimia kunnon shokkihoito, jos mies vaan vies neidin yöpuvussaan ja vaipassaan tarhaan joku aamu. Pitänee kysyä mielipidettä ensin, ovatko mukana tälläisessä tempauksessa.



Mahdankohan kuulostaa jo ihan kamalalta ihmiseltä. Ihan hymyssä suin näitä täällä mietin, mutta ton yöpukuhomman oisin kyllä valmis toteuttamaankin:) Syysneiti kun on ollut sellainen, että saattaa uskoa kerrasta ja ruveta vähän yhteistyökykyisemmäksi.



T: Ynis

En osaa sanoa miten asperger vaikuttaa, mutta minä myös olen sillä kannalla, että pitää opettaa jakamista. Omien tunteiden ja mielipiteiden ilmaisu on vähän eri asia. Aina kun ei tule saamaan sitä omaa tahtoaan kuitenkaan läpi, vaan pitää osata suhteuttaa tilanteisiin mikä on mahdollista ja mikä ei. Myös muiden huomioimista on hyvä opettaa.



Kankeasti sanottu, enkä siis sano, ettei omaa mielipidettään kannata opettaa sanomaan.



T: Ynis

Tosiaan Ynis,mäkään en tiedä kuinka paljon tuo asperger loppujen lopuksi asiaan vaikuttaakin.Enkä halua kuulostaa siltä että en hyväksyisi pojalleni kieltävää vastausta:) Ehkä jäin tätä liikaakin miettimään kun asia on meillä kotona nyt niin useasti ollut pinnalla ja oli vaikea osata selittää sitä pojalleni.

Vaikka voimille ottaa!!

Täällä olen taustalla lymyillyt, tosin on ollut nyt kausia jolloin tietokone on ollut kiinni eikä jatkuvassa valmiustilassa kuten aikanaan.



Tuota jakamisasiaa olen kovasti miettinyt, kiva kun siitä on keskustelua. Mä kannatan myös sitä että lasta tulee opettaa jakamaan, toisaalta kuunnellen omaa itseäänkin. Meillä oli vauvan syntymän aikaan Vilholla sellainen vaihe ettei antanut kenenkään oikein koskeakaan omiin leluihinsa ja mielellään ois ominut muittenkin. Oli aika rasittavaa käydä puistossa ja tein aiheesta omaa aloitustakin palstalla, kun tuohon vaiheeseen liittyi myös muiden läpsimistä. Tuolloin tein sitten niin etten ottanut juurikaan omia leluja puistoon korkeintaan yhden auton tai lapion ja ämpärin. Saatoin sanoa myös muille lapsille että nyt Vilholle on nämät niin tärkeitä ettei pysty tai halua vielä jakaa, mutta Vilho opettelee ; ), jos omia tavaroita oli enempi mukana meni Vilhonkin aika vaan vahtiessa, ettei kukaan vahingossakaan koske hänen leluihin. Sitten kun Vilhoa alkoi tietty kiinnostaa muiden lelut , juteltiin siitä että voi lainata, tehdä " vaihtokaupan" (tuota vaihtokauppaa hoki sitten kotonakin innoissaan) ja toinen antaa kyllä oman takaisin lainaamisen jälkeen ja lopuksi kaikkiomat lelut otetaan mukaan. Pikkuhiljaa on oppinut ja leikkimiskyky on ihmeesti kesän aikana äidin iloksi kehittynyt. Vieläkin saattaa vahtia omia lelujaan kuten kai kaikki tänikäiset ja esim. yksi iso kaivuri on niin tärkeä ettei siihen mielellään anna muiden koskea (sai sen kun oppi nukahtaan omaan sänkyyn) Onneksi pusitotutulla on samanlainen mutta erivärinen.

Eli musta on hyvä opettaa lainaamista ja sitä että itekkin saa sit lainata muiden, mutta lapsilla voi olla kai vaiheita jolloin tuo lainaaminen on erityisen vaikeaa (meillä oli siis selvä yeinen mustis-kausi) Silloin musta ei ole oikein järkevää raahata koko leluarsenaalia puistoon mukaan oman ja toisten lasten kiusaksi. Lainaamisasiasta juteltiin meillä kovasti ja korostin kuinka kiva juttu se on ja et silloin tulee hyvä mieli ja itekkin oli poika tosi ylpeä kun pystyi lainaamaan lelunsa hetkeksi.

Samaa aihetta myös nämä sisarusten lelut, varsinkin jos on lyhyt ikäero et on samantyyppisiä leluja. Onko teillä lapsilla omia leluja vai onko kaikki yhteistä?

Näin siis maanaltakaivautuneena heitän heti gallupin rohkeasti ilmaan : )

Meil on poikulaiset terveinä, mitä nyt Samulla ihottumaa lehahtelee, mutta ehkä se on vaan atooppista ominaisuutta eikä pahempaa algeeriaa, maitoa olen jotenkin ite vältellyt.



Kiva kun on kaivattu: )

toivottavasti en uppoa hiekkakuoppaan uudelleen samointein, kun ylöskaivautuminen on koin työlästä.



tiivii ja pojat Vilho ja Samppu

et jos jotain hiekkalelua ei halua missään nimessä lainata , niin se jätetään sitten kotiin ja sillä leikitään vain kotona. Ja tarkoituksella otin mukaan esim. useampia lapioita niin vilho sai opetella lainaamista tällaisella " ei niin tarkeällä" omaisuudella, mustikaudella ei otettu puistoon autoja ja iki-ihania kaivinkoneita lainkaan, niillä sit leikittiin kotona.

Tosi rasittavaa oli kun yritettiin käydä mustikaudella kerhossa niin poju luuli et yksi roskaauto oli hänen ja olis halunnut omia sen kokonaan ja sai raivarit jos näki kyseisen roskaauton jollakin muulla lapsella. Kyllä siitä jäi äipällä kahvittelut ja tutustelut täysin vaajakosken kotiäitipiireihin.

Huh, on taas ollut sellainen viikko töissä ettei mitään rajaa... No, se töistä. Nyt ei mietitä niitä ;-)

Tikru-Pikrun innoittamana, tässä minun palstakirjoitukseni kolmen vuoden takaa, siis 28.09.2004: Hypätkää yli jos ette jaksa kuulla eritteistä ;-)

Huomenta kaikille! (8.50)

Eilinen seksi, ohjeittenne mukainen venyttely ja alaselkähieronta aiheutti ainakin jotain: pikkuisen jossain tuntuvia supistuksia pitkin yötä, kuitenkin sain nukuttua aika hyvin. Äsken kun kävin aamupissalla jotain punertavaa valui pyttyyn ja paperiinkin tarttui vähän vaalevanpunertavaa - tosi vähän silti. Ja vielä supistukset tuntuu tuolla alamasussa. Jos tuo oli limatulppaa ja vanhat merkit pitävät paikkansa niin Lilli näkee päivänvalon ennen iltauutisia - sorry vaan kaikille joilla on vuoronumero minua ennen. Nyt vähän hirvittää - joko soitan miehelle, sillä kestää kuitenkin yli tunnin tulla töistä. Ja lapsenvahdeille, kun ei voi poikia viedä tarhaan. Ja tämä voi mennä aika nopeastikin - KÄÄK!

Kävin siis suihkussa ja laitin siteen, nyt tarkkailen tilannetta. Jos ei mua tänään enää näy niin Tammisaaren synnärillä saatan olla.

Tämä päivähän oli Kukkuun, perheenne traditioiden mukaan. Suppareita siis myös sinulle ja kaikille muillekin.

T. Ankkis & Lilli (39+5)

Edelleen kotona, odottavalla kannalla. (11.05)

Saas nähdä mitä tästä vielä tulee - ja varsinkin koska! Suppareita tulee edelleen sellaisella 8 - 15 minsan väliä mutta eivät ole kovin kivuliaita - hyvin pystyy istumaan, makaamaan, seisomaan, kävelemään, lukemaan lehteä tai mitä sattuukin tekemään just silloin. Alakerrasta ei ole valunut muuta kuin niitä normaaleja, pissaa ja p-kaa ei edes valkovuotoa.

Miehelle olen ilmoittanut tilanteen mutta muuten odottelen edelleen että jotenkin edistyis tämä homma. Tietysti hyvä jos lapsenvahdit (vanhempani, jotka tekevät etätyötä kotona) ehtisivät saada työpäivän tehtyä ennen kuin nuo riiviöt täytyy sinne viedä. Tai sitten voi olla että supparit loppuu tähän - aina kun päästän tuon ajatuksen päähäni niin supistaa... Vaikea sanoa kun ei ikinä ennen ole synnytystä käynnistelty sexillä. Edellisissä synnytyksissä lisäksi on alkanut avautumisvuoto (verenvuoto, kuin niukat kuukautiset) limatulpan lähdön jälkeen, eikä sellaista nyt näy.

Ota siitä sitten selvä.

T. Ankkis & omapäinen Lilli (odotellaan ja ihmetellään)

Toisaalta ne mitä tulee (ehkä 20 min välein) tuntuu jo jossain, ei ne kipeitä ole mutta selvästi tuntuvia kuitenkin. Ja alakerrasta ei vuoda edelleenkään mitään enempää. Saa mies tehdä täyden työpäivän ja lastenvahdit on autuaan tietämättömiä tilanteesta edelleen.

Galluppiin sairaalavierailuista: Minä henk.koht toivon että mahdollisimman moni tulisi morjenstamaan sairaalassa. Siellä minuun ei kohdistu mitään odotuksia, ei tarvi olla siistiä eikä tuoretta pullaa pöydässä. No oikeastihan ei kukaan odota kotonakaan sellaista kun taloon on juuri syntynyt vauva mutta itsestä tuntuu että pitäis olla sitä ja tätä.

Sairaalassa mullakin käy aika pitkäksi ja kiva jos olisi juttuseuraa välillä. Vauva nukkuu silloin kun ei syö ja sitä kun katselee autuaana niin sen tunteen haluaisi jakaa kavereitten ja sukulaisten kanssa myös.

Aiemmilla kerroilla mua ei juuri ole kaverit käyneet katsomassa, johtuiskohan siitä että eka kerralla ei heti ilmoitettu ja tokalla kerralla oltiin niinkin kaukana kuin Tammisaaressa. Sukulaiset silti käy, isovanhemmat ainakin.

Oletteko muuten pyytäneet / päättäneet lastenne kummit jo? Me ollaan päätetty mutta ei pyydetty, jotenkin taikauskoisena ei " uskalla" tai halua pyytää ennen kuin vauva on maailmassa.

Jaahans, uskaltaiskohan sitä lähteä poikien kanssa kaupassa käymään. Mitä jos vedet hulahtaa siinä Prisman hedelmäosaston lattialle... Toisaalta pieni voimanponnistus voisi tuoda vähän potkua tähän toimintaan, ettei tässä nyt viikkoa mene.

Ilmoittelen sitten taas.

T. Ankkis & Lilli

Täällä pyörin vieläkin, ei tainnut meidän tipu napata Kukkuun päivää. Supistuksia tulee säännöllisen epäsäännöllisesti, osa sellaisia että vetää naaman irveen, osa ihan kivuttomia. Suoli on tyhjentynyt ihan tehokkaasti pitkin päivää, mutta muuten on alakerran eriterintamalla rauhallista.

Soitettiin kuitenkin lastenvahdeille jotka ovat nyt valmiustilassa saapumaan tänne kahdessakymmenessä minuutissa jos käsky käy.

Mullahan on nämä synnytykset olleet aika nopeita siitä kun supistukset ovat muuttuneet kivuliaiksi, ekalla kerralla meni viitisen tuntia ja tokalla kerralla nelisen tuntia lapsen syntymään siitä hetkestä kun tajusin että nyt on tosi kyseessä. Ja tämä kolmonen on painoarviossa ennustettu veljiään pienemmäksi, joten voi tulla vauhdilla.

Hitsit kun tietäis mihin suuntaan tää on menossa tää homma! Sorry että tämä päivä on ollut tällaista 100% omaa napaa, mutta kun hermostuttaa!

T. Ankkis & Lilli

Ehkä se taitaa lähtö tulla. Nyt supistukset on säännöllisiä n. 10 minuutin välein ja kipeitä. Pojat on haettu mummolaan yökylään ja nyt odotellaan että koska on PAKKO lähteä. Jos sais venytettyä puolenyön yli niin ei tarttis maksaa tästä päivästä... Tai ainakin ehtis kattoa Sinkkuelämää :-)

Jos ei mua huomisaamuna pinossa näy niin vuoronumeroni saa luovuttaa Tuuliinalle (laiha lohtu, tiedän).

Hyvää ja supistusrikasta yötä kaikille!

T. Ankkis ja ehkä jo tänä yönä syntyvä Lilli

Niinpä, Lillihän syntyi sitten 01.49, eli Sinkkuelämän jälkeen kun lähdettiin ajamaan ja oltiin perillä sairaalassa 00.20 niin puolisentoista tuntia ehdittiin olemaan sairaalassa... Niisk.

Hei siskot, eihän tämä suvantovaihe palstailussa jää pysyväksi? Tiedän, itsekään en ole kovin ahkera palstailemaan, mutta se johtuu töistä... Ja jos en vaihda työpaikkaa lähitulevaisuudessa, niin sitten otan palstailuajan jostain muusta. Luen kyllä juttunne joka päivä, mutta kirjoittelemaan ehdin ja kykenen entistä harvemmin.

Lilli tahtoo maksamakkaraa leivän päälle - täytyy mennä. Ihanaa viikonloppua kaikille!

T. Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥ yöllä kolme vuotta!

Siivoontuuhan loput paikat itestään sillä aikaa, kun istun tässä kirjoittamassa?



Kiva lukea noita 3v takaisiakin juttuja. Onnea vaan lähipäivien sankareille taas!



Tiivii ja muut kirjoitti jo kovin fiksusti tuosta lainaamishommasta. Mulle tuli kyllä ekaks mieleen, että ei oo kovin fiksua tuoda isoa määrää omia leluja yhteiseen puistoon, jos ei oo valmis niitä jakamaan/lainaamaan. Tosin tuleepa sitä itekin välillä tehtyä ei-niin-hyviä ratkaisuja (heh, vai välillä).

Meillä lapset on kyllä joutunu oppimaan jakamista ja melkein kaikki on yhteisessä käytössä. Unilelut saa pitää omana, jos haluaa ja jos just on saanu uuden lelun lahjaksi tmv, niin heti ei saa mennä toiset ottamaan. Muutoin isompien lelut, vaatteet... kiertää suoraan pienempien käyttöön. Ja isompia oon neuvonu pelaamaan ja askartelemaan korkeammalla pöydällä, ettei Iika mee niitä sotkemaan. Mutta just sanoivat, et Iika ylettyy jo sinnekin.. ja kiipeää/kurottelee tarvittaessa. Eli taas saa miettiä, miten jatkossa.



Tiivii. Älähän katoa uudestaan!



Taas kävi uus tyyppi telkkaria kattelemassa. Vaihtoi antennin. Joskohan nyt pelais.



Pitäis mennä isompien leikkihuonetta siivoamaan lastenohjelmien aikaan (että sais jotain laitettua poiskin), muttei millään jaksais. Siellä vain alkaa olla totaalinen kaaos ja Pekan kummien pitäis vihdoin huomenna tulla käymään.



T@hti

Meillä Venna kantaa mukanaan kaikkialle Nalle Puh-pehmoa (jolla kokoa n. 30cm, hirmu kätevää :DDD ) ja kerhoon haluaa aina myös tietyt kaksi pikkuautoa. Juteltiin kerhotädin kanssa noista autoista, ja sovittiin ettei niitä tarvitse vielä jakaa, eikä Nalle Puhia - ellei sitten halua. Autot ovat enimmäkseen Venlalla taskussa kerhon ajan :) (Jotenkin niin liikuttavaa tuo, miten nuket voi korvata autoilla: meillä on autoperhe, autot nukkuvat, käyvät kaupassa jne jne)



Puistoon viemme mukana lelukassin, ja niistä leluista on sovittu jo ajat sitten, että kaikki saavat lainata. Puistossa muillakin on ollut sama tapa, tosin meidän lähipuistossa on niin pieni vakioporukka että tuollainen asia on helppo sopia. Nukenvaunuista tytöt siellä taistelut saavat aikaiseksi, mutta niistäkin ollaan opetettu että muut saa lainata ellei itse juuri sillä hetkellä leiki.



Kotileluista tytöt - siis nämä omat kaksi - ovat jo vähän oppineet taistelemaankin. Pikku Myy on oppinut siis tahtomaan! Toistaiseksi Venna on uskonut, että ne ovat yhteisiä. Vain Nalle Puh on ikioma, ja pikkuautot vielä pikkuiselta kiellettyjä pienten osiensa vuoksi.



Nyt alkaa perjantaisarja. Olut jääkaapista ja miehen kainaloon :)



- tea -

Mies läks Rakkautta ja Anarkiaa festareille kattoo jotain thai-leffaa.Oikeestaan nautin rauhasta,otin siiderin ja menen nukkumaan.

Vkl:t todella tuntuu vkl:lle,työn teon hyviä puolia :-)

Rankkavko takana ja johtajalla yllätys ihan perjantain viimetunneille..

Meni tänää viel vähä ylityöks ku yks meistä kipeenä.



Kirjottelusta:Tahtos enempi mut ei ehi.Töihin saatii tänää vihdoin konekäyntii,haitannu jo työntekoaki!Ketää ei haittaa oma nettailu(jos aikaa!)mut kone niin keskellä et en ehkä paljasta et tääl pyörin ;-))Tuntevat mut heti!



MEillälapset nyt 3v ja 7v,molemmilla omat huoneet.Lelujen kanssa kyllä kokoajan mennää enempi yhteisee suuntaa!Aiemmin oli pojalla omia leluja ku typy saatto rikkoa niitä.Sen verran kuitenki et jos meil on pienempiä tai typyn kavereita kylässä ni sillon ei saa mennä pojan huoneesee.Ei ole reiluu et siel käy 3v:t laittamas huoneen sekasin ja jotain lego-juttuja aina hajoo...Myöskin pojan kaverit leikkii pojan huoneessa.MEilläkin niihin uusiin leluihin on omistajalla hetken aikaa yksinoikeus.Mutta kyllä hiekkalelut jaetaan.ME käytiinki puistossa mis oli puiston leluta mut talon pihalla on loota missä kaikkien hiekkaleut ja kaikki saa käyttää!

MEillä on töissä sisaruspareja ja juuri näissä isommissa näkyy et ei ole opittu jakamaan.Kamalaa taistelua ja omimista.On paljon opittavaa.



Tarhassa typy huomioidaan kun menee.Menee kyl just aamupalalle eli siinä tervehditään ja kysytään mitä syö ja juo..Itse kyllä huomioin hoiton tulevat lapset.



MEilläkin oli hukassa hame ja kahdet lapaset,kappas isin haku aikaan.Kun menin hakemaan typyn ni kaikki löyty.

Keilin:Kysy tiukasti vaatteiden perään ja sano että nimet on!!Hanskoja saattaa tippua esim.ulos mut ei tollasten isompien vaatteiden kuulu hävitä.



MEillä on nyt illat rauhotettu.Kumpikaan lapsista ei harrasta mitään.Ajattelin et ihan tarpeeks tässä arkeen oppimisessa,poikakaan ei ole ikinä kaynyt säännöllisesti hoidossa,nyt koulu ja ip kerho.

ei lähetä kaupoille ja kyläilyt vaan lauantaisin..rajottaa elämää mut pakko.Mies on treeneis 2iltaa ja mä käväsen kahes jumpas,toisena en ehi unille takas.Typy on itkunen iltasin ja kaipaa meitä,nyt täytyy vaan totutella.Nukkumiset menny hyvin mut täytyy mennä ajoissa ku typy jätti ne päikit pois.



Ai nii..MEnin tänää tarhaa ja mulle ilosina kerrottii et miten typy on syöny kalaa.Mä sit et se on sille allerginen!hoitajat kyllä sanoivat et oli moka,iso moka!Aattelin et testataa nyt sit kala tässä mut eipä tarvinnu lisää,naama näpyillä ja alapää punanen :-(Täytyy ma kertoa et jos vähä tarkemmin kattosivat listan!



Aavis:Voi kurja et nyt tauti iski :-(



Joko riittää?!Kauniita unia!



jatu

Lapsikatras (omat+yksi yökyläilijä) mäyssäävät karkkia ja katselevat lastenohjelmia. Lupasin, että aamiaisen jälkeen saa syödä vähän karkkia.



Mies tuli eilen mökiltä säkillinen kalaa matkassaan. Tänään syödään siis paistettua taimenta. Puolukkaa ei paljon ollut jaksanut poimia, vaikka sen hänelle tehtäväksi annoinkin. Väitti, että olivat sopulit syöneet kaikki puolukat ;) Halaus muuten hirvileskille***Nyt alkoi taas se aika.



Olipa ihana lukea Ankkiksen ja TiPin kolmen vuoden takaisia juttuja. Harmittaa, etten ole omiani pistänyt talteen. Kolme vuotta ja viisi päivää sitten oli minulla muutaman tunnin ikäinen nyytti kainalossani. Edellisenä iltana oli miehen kanssa lähdetty ajelemaan 180 km matkaa kaupunkiin. Minä en meinannut vielä lähteä, vaikka supistuksia tulikin, mutta mies vetosi siihen, että mennään hotelliin yöksi, niin voidaan sitten vaikka käydä ostoksilla. Isommat lapset jäivät anopin (joka oli ollut meillä siinä vaiheessa asustanut n. 4 vkoa :)) hoiviin. Hotellissa ehdimme sitten olla 2 tuntia, kun piti lähteä synnärille. Ja Antsallahan oli se lyhyt napanuora tiukasti kaulan ympärillä, ei hengittänyt ulos tullessaan ja toinen hoitaja vielä tohkeissaan nuoraa leikatessaan laittoin puristimet niin löysälle, että napaveri roiskui ympäri huonetta mm. miehen päälle. Onneksi isompia hapenpuutoksia ei (kai) tullut. Poika vain oli sininaamainen ensimmäisen viikon ajan. Tuttiskin oli samaan aikaan laitoksella ja treffitkin oli alkuviikkoon tehty, mutta eihän me siellä toisiamme yhytetty.



Jaahans, kiireellä laittamaan ruokaa, jotta pojat pääsevät taekwonfoon.



Mukavaa viikonloppua siskot!



SaaMa

Taek-won-doon siis, ei wonfoon :)



Pikaisesti jakamisesta: Jotenkin itse olen sillä linjalla, että pitäisi pystyä jakamaan. Meillä ei Antsalla sellaisia leluja ole, joilla ei antaisi muiden leikkiä. Isommat ovat varmaan kärsineetkin siitä, että Antsa lainailee liikaakin heidän tavaroitaan. Minä aina vain käsken laittamaan sellaiseen paikkaan, ettei pienin saa käsiinsä. Muutenkin pojalla on kovasti toisten vanhoja juttuja. Kyllä Antsa tosin kyselee usein: " onko tämä mimun?" ja on hurjan iloinen, kun joku tavara on hänen omansa :)

Hyvältä alkaa näyttää viikkispino, lisää vaan:)



Tea, Venna kuulostaa ihan meidän tytöiltä autoineen! Tiedän siis mistä puhut:) Kaikenlaiset muutkin lelut osataan yhdistää autoihin. Meillä autot syö hodareita, hampurilaisia jne. kun niitä on tullut muiden lelujen mukana:) Autoilla on laastareita, autot hoitaa toisiaan. Hirviöauto syö pikkuauton (joo, meillä käsitellään hirviö-asioita nykyään) ja vaikka mitä. Hauskaa katottavaa, vaikka onneksi osaavat edes päiväkodissa leikkiä muitakin leikkejä. En tykkää ihan niin yksipuolisesta leikkimisestä.



Jakamisesta vielä, että meilläkin ollaan ruvettu jo etukäteen puhumaan lapsille lelujen lainaamisesta, jos tulee kavereita lapsineen kylään. Sujuu on ihan hyvin, ainakin viikko sitten synttäreillä. Mutta aina tytöt keskenään sanoo toisilleen, että " älä sitten leiki mun autoilla" jos lähtevät välillä vessaan tms. Taitaa olla joku sääntö joka on tullut matkan varrella ja sopii molemmille, joten siihen en ole puuttunut.



Meillä eka viikonloppu piiiiitkään aikaan, ettei ole mitään sovittua ohjelmaa. Ihanaa! Mies on nyt koiran kanssa lenkillä, ollut jo tovin. Aamu on muutenkin ollut erittäin mukava. Kauppaan täytyy lähteä, kun mies palaa. Jääkaappi on aika tyhjänä. Vähän kutkuttaa myös ajatus kaikenmaailman alennusmyynneistä vieläkin, mutta taitaa jäädä väliin. Odotan hulluja päiviä:) Silloin tosin olen 3 päivää kurssilla, joten ei voi laistaa aamulla töihinmenosta ja mennä Stokkalle ensin:)



Nyt on alkanut myös pyöriä päässä huoneiden vaihto, tai siis työhuoneen muuttaminen toiseksi lastenhuoneeksi. Vois tietty vähitellen alkaa raivata tavaroita pois täältä. Pihallakin ois hommia ja lasten kanssa on sovittu, että mennään haravoimaan lehtikasa jonne pääsevät möyrimään. Syksyn suoskkipuuhia:) Esikoinen viime vuonnakin oli suorastaan vihainen, kun tuli lumi sotkemaan syksyn leikkejä:)



Nyt menen ensin kaivamaan muovailuvälineet esille. Lupasin lapsille, että tänä viikonloppuna ehditään kokeilla uusia muovailuvahojakin. Pihalle myöhemmin, jos sää tosta vähän kirkastuu ensin.



Jaksua uusille työläisille ja pienille hoidonalottajille! Muillekin tarvitseville!



T: Ynis

Torstaina muutettiin sisään ja jos osaa ummistaa silmät punaisilta muuttolaatikoilta, täällä on jo aika kodikasta. 100 muuttolaatikkoa (kuinka paljon ihmisellä onkaa tavaraa) oli kamaa ja enää 15 laatikkoa purkamatta. Huhuh, hommaan on ollut, kun töissäkin on käyty. Onneksi laatikot pitää palauttaa jo ma (tai ei viitti maksaa enempää), joten on pakko purkaa, mutten jäisi varmasti niitä " loppusijoituspaikkalaatikoita" . Jonkin verran purkamista haittaa se, ettei kaikkia kalusteita ole tullut ja kylppäri on betonia.



Olohuoneen ikkunasta näkyy upean punainen villiviini ja toiselta puolelta näkyy se harju. Työmatka ei ole tuntunut pahalta enkä ole vilä joutunut seisomaan ruuhkassa. Lasten päiväkoti vaikuttaa aivan huippupaikalta.



Itku tuli kun haettiin lapset vikaa kertaa vanhasta tarhasta ja miten upean kortin Otso oli saanut. 5-vuotilaalle sopivaan tyyliin spiderman ja itse väsätty runo. Itku tuli uudestaa kun sen kotona vasta näin.



Sisko on järkännyt meille onneksi tänään liput Frööpelinpalikoiden keikalle. Alkaa jo tämä raataminen nyppiä ;-).



Lukematta pinoja, onnittelen sankareita. Meidän sankari sai suloiset yhdistelmävaunut, samanlaiset joissa itsekin on vauvana ollut ja iskä osti vielä Baby Bornin, kun tyttö halus ;-). Ja toivoi vielä Spiderman unilelua ja ostettiin myös se :-). Hiukan ristiriitainen tyttö.



Tässä itsekkäästi meidän napaa. Kivaa, että olette olemassa :-).



Ai niin, en ole koskaan ymmärtänyt, kuka ostaa Suomessa pullotettua vettä kotiin. Nyt ymäärrän, täällä on pahaa vettä. Mies käskee vaan totutella, enkä minäkään halua sitä vettä kaupasta raahata.



Pilette

Koko aamun juoksin vessassa, mutta onneksi jo parempi niin töissä olekin sujuu.



Pilelle onnea uuteen kotiin, olen kade kun teillä muutto paremmalla puolella!



Jakamisesta: Meillä hiekkalaatikolla, kirjoittamaton sääntö että kaikkilla siellä olevilla leluilla saa leikkiä, jos hakee toisen pihasta pitää kysyä lupa. Melko hyvin toimii vaikka parhaillaan 3 kolmevuotiasta + muut vääntämässä, toki siis välillä tappelevat. Pojat välillä aavat toistensa pyörilläkin. Kotonakin lelut ovat yhteisiä, tosin voimakkaampi luonteinen Aa ei sitä aina halua ymmärtää. Ee on oppinut vaihtamaan Aan kanssa jolloin ristiriidat vähenevät. Kun tarkasti ajattelen ei pojilla ole mitään ehdottomasti omia leluja vaan kaikilla voi molemmat leikkiä.



Mitä muuta?



Synnytys asioista: viime yönä ajattelin että olis kiva päästä synnyttämään... olenkohan ihan terve? Mutta siis tosi kiva lukea kolmen vuoden takaisia, minulla ei ole talllessa. Laittakaahan lisää te keillä on, siis jos jaksatte.



Mari

laalaaa... ei ole tällä mammalla helpperinä viina kuitenkaan, vaan burana.

Niska huutaa taas. Meidän pienokaisemme on niin kovin painava (viime viikolla 5,8 kg), että vanhempansa ovat ihan jumissa molemmat. Mulla vetelee hartianiska viimeisiään ja ranteet ovat sohjona myös. Kaikkea sitä pitääkin.



Vauvat (4 vkoa ja ~3 v.) nukkuvat ja ajattelin herättää ne näin. Yleensä tämä toimii. Vielä ei kylläkään ole kuulunut mitn kummastakaan, hmmm.



Hellu on ihan " poikki" (kuten itse sanoo). Kun päikkäreitä ei voi nukkua ja joka päivä pitää herätä kuudelta (arkisin isi herää). Vaikka menee nukkumaan 20, niin univelkaa kertyy joka päivä ainakin tunti. Nyt sitten nukkuu soffalla jo kolmatta tuntia nukahdettuaan itkuunsa äitihirviön häntä ojennettua, kun läpsi ja repi mua. En viitsi/raaski herättää - saattaa tulla mielenkiintoinen yö meille.



Hellun allergiat ovat hellittäneet sen verran, että nukkuu ja kakkaa. Ihmeellistä syhryihottumaa tulee ja menee, riippuen aina syömingeistä. Yöt ovat rauhoittuneet isin kanssa nukkumisen myötä: isi nukkuu niin syvästi ettei huomaa vaikka Hellu rimpuilisikin tai itkisi. Huoh. Allergialääkkeet kuitenkin on jätetty pois ja sen myötä hra Kakkelsson on vieraillut meillä jotakuinkin säännöllisesti. Ihanata.



Vauva nukkuu jo kolmatta päivää (siis nukkuu, syö ja kakkaa... ja kaikkea näitä hyvin rauhallisesti ja levollisesti) ja olin jo ihan paniikissa, että mikä sillä on... kunnes tajusi, että se taitaa olla TERVE. Heh. Myönnän, että olen käynyt pari kertaa pitkien unien aikana tökkimässä notta henkittääkö se. Hellu ei nukkunut vauvana koskaan!



Voisin tehdä ison listan asioista, joita Hellu ei tehnyt/teki vauvana versus mitä Elmo tekee. On tämä niin ihmeellistä! Eilen mm. imuroin niin että E köllötteli muina miehinä, kun surruuttelin sitterin vierestä. Hellu ei tykkää imurista vieläkään eikä ole kuin pari kk siitä, kun vielä huusi kauhusta kankeana yläkerrassa koko sen ajan kun imuroin alakerrassa. Jne jne.



Ristiäisiä pitäisi värkätä. Haluaisin jotain todella virkeää ja erilaista. Kokemuksesta tiedän, että lopputulos on sitten kuitenkin sitä samaa... 20 pvä on kuitenkin nämä ärreet kinkerit - onhan tässä vielä aikaa jotn keksiä. Ideoita kellään? :)



Jesh, taidan mennä vauvat-palstalle vaklailemaan.



Voikaat hyvin!

m + h + e :)

mulla on uusi tietokone!!!



varokaa, mä olen täällä aina nyt, otan takaisin vuoden kestäneen puolipalstapimennon.



jippijee, sanoo äitikuu kera jalassa roikkuvan pikku-ukon

Ensin sanon, että ihana kuulla Elmon hyvin menneistä päivistä!



Meillä alkoi aamu kivalla tavalla. Sitten aamupäivä loikoiltiin rauhassa ja katsottiin lastenohjelmia. Mies kävi koiran kanssa lenkillä, kuten kerroinkin. Minä aamupäivällä kaupassa sen jälkeen. Lapset oli muovailleet pari tuntia innoissaan. Sitten vähän uudenlaista ruokaa (vaihtelua, kipii) ja ulos kauniiseen syyssäähän. Oltiin monta tuntia pihalla. Me maalattiin taloyhtiön aitoja, lapset leikki. Lapset olleet hyväntuulisia, meillä aikuisillakin ollut kivaa. Syötiin äsken hyvin ja käytiin saunassa. Toivottavasti loppuiltakin sujuu yhtä kivoissa merkeissä. Nautinnollinen lauantai, kaivattu sellainen.



Alli viettää suurta päivää! Maltan tuskin odottaa kertomusta siitä! Lienee nyt saa toivottaa myös ONNEA!



T: Ynis