lopettaminen onnistuu. katso minun tarinani!

Elikkä tämän tekstin kirjoitin itse aloittaessani odottamaan esikoistani. Mitä luulette, pysyinkö päätöksessäni, vaikka tupakointihostoriani on tuo mitä alla kuvailen?



Vierailija - 19.03. 20:40



todellakin...selkärangattomuutta.

minä poltin askin-1,5 päivässä 12 vuoden ajan. jos otin kaljaa, saattoi mennä 3 askia. eikä ollut menthollia...suurimman osan ajasta käärin sätkää lyhyellä filtterillä, valmiista tupakasta savut irtosivat vain camelista, muista piti filttereitä lyhentää. jos minä pystyin lapsen takia lopettamaan, silloin pystyy kuka vaan.



minä heräsin yölläkin tupakalle, aamulla piti polttaa ennen kuin menin edes aamupissalle. nyt polttamatta jo 3 päivää. syön salmiakkipommin kun oikein tekee mieli ja menen sitten miehen kainaloon. saattaapi johtua tämä helppous siitäkin, ettei raskaus ole minulle tullut itsestäänselvyytenä. niin paljon tätä vauvaa olen halunnut ja toivonut ja odottanut, etten ikinä voisi sitä vaaraan saattaa ehdoin tahdoin.





Vastaus: Kyllä. Nyt laskettuuan aikaan pari kuukautta ja tiedättekö, tupakka ei käy enää mielessä edes päivittäin. Edelleenkin näen siitä unia melkein joka yö...unessa poltan, vaikka tiedän olevani raskaana ja minulle tulee siitä hurjan huono omatunto siis siellä unessa. Mutta voi luoja miten hyvältä se tupakka muka siellä unessa maistuu:) Tuo kyllä kertoo vahvasta psyykkisestä riippuvuudesta minun mielestäni, mutta mitään korvausvalmisteita en käyttänyt. Pelkkä vauva motivaationa oli minulle tarpeeksi. Ja jos nyt joku miettii, että paljonko minulle tuli painoa lisää? Tähän mennessä 5 kiloa..ja totuuden nimissä olen syönyt kuin hevonen. Helpompaa tämä oli kuin ikinä olisin ajatellut ja toivottavasti pystyn tämän linjan pitämään jatkossakin. Tsemppiä vaan kaikille, jotka tupakoinnin lopettamista miettivät tai asian kanssa parhaillaan panivat. Kyllä se onnistuu!