Miten pärjätä tosi vilkkaan 2,5v pojan kanssa? Meillä on aika mahdoton tapaus.:(

Aina piti olla valmiina nappaamaan kiinni, jos vaikka sattuu säntäämään johonkin.



Eli mun neuvo on, että pihan ympärillä pitää olla aita ja portti, ja muualla lasta ei päästetä metriä kauemmas, vaan seurataan koko ajan perässä.



Valjaita ja kaksosvaunuja on meilläkin käytetty. Eikä mua kiinnosta se, mitä ihmiset ajattelee siitä, jos isoa poikaa työnnetään vaunuissa tai se on valjaissa kiinni. Mua kiinnostaa vain pitää se hengissä.

Mulla lapsi oli aivan vieressäni ja silti en ehtinyt tekemään mitään, kun lapsi ampasi auton kylkeen. Minä hidas ja hän äärettömän nopea. Poika sellainen sikanopea luikkija.

Minulla on poika vähän vajaa 6v, todella vilkas tyttö 2,5v ja 1v tyttö josta ei vielä tiedä tuleeko vilkas vai ei, mutta tuntuu, että on menossa kovasti vilkkaampaan suuntaan...

Lähden nyt viemään esikoisen päiväkotiin, kirjoittelen varmaan paremmalla ajalla sinulle lisää.

kun vain jaksat pitää rajat kunnolla vaikka välillä turhauttaa.



t: vilkkaan pojan yh.

että jos juoksee auton alle ni tulee iso iso pipi ja pitää mennäö sit ambulanssilla sairaalaan. nyt pelkää sen verran autoja että ei jukse auto tielle päättömästi.

Minusta autoja on syytäkin pelätä, jos joku alkaa moralisoimaan lapsen pelottamisesta..

Meillä on myös tuplarattaat, joita olen kyllä käyttänyt lähinnä vain kun mennään kävelylle ja puistoon, eli en ole roudannut mukaan jos autolla mennään jonnekin kauemmas (esim keskustaan) ja siellä lähetään kävellen liikenteeseen. Pitäisi varmaan alkaa ottaa ne aina auton takakonttiin? Niissä on nelipistevyöt, joten turvaa antavat kyllä.



Meilläkin on välillä niin, että poika voi olla ihan lähellä, mutta on tosi nopea spurttaaja, ja menee jo aika matkaa ennen kuin ehdin saada kiinni.



Poika on oikeasti myös todella ihana, mutta todellakin vain niin kovin vilkas, vikkelä ja kiinnostunut kaikesta, että kiellot ei meinaa upota. Kotipiha meillä on aidattu - onneksi viime kesänä tämä asia laitettiin kuntoon! Se auttaa kyllä omalla pihalla ulkoillessa. Pystyy antamaan huomiota myös 1-vuotiaalle ja 6-vuotiaalle, kun voi välillä irroittaa katseen 2-vuotiaasta eikä tarvii olla koko ajan kaksi askelta toisen luota. Mutta muutoin kyllä meillä muut lapset jää huomiossa jalkoihin aika tavalla juuri nyt, kun 2-vuotias vaatii lähes kaiken huomion.:-/



ap

Kuten nyt olet huomannut, lapset eivät ole samanlaisia, joten samat konstit ei tepsi kaikkiin lapsiin.



Liikenteessä ota käyttöön ennakointi ja valjaat.

Tuo ikä taitaa tosiaan olla pahimmasta päästä vilkkaalla poikalapsella. Vahtimista, vahtimista ja vielä kerran vahtimista, kunnes järki alkaa toimia yhtä nopeasti kuin jalat. Itsellä on nelivuotias poika ja vielä on pitkän matkaa, kunnes pystyy rauhassa hengittämään. Matka pienen vilkkaan pojan kanssa on rankka, mutta ihana! Voimia.

naureskeli vain kun yritti olla kiukus kovaa. sitten huomasin että häneen tehoaa paljon paremmin että ensin sovitaan säännöt katsotaan silmiin kun puhutaa. Jos sääntöjä rikotaa mennään jäähylle, siellä pitää ensin reuhoittua kun lapsi rauhoittunut menen hänen luokseen ja kysyn lapselta tietääkö hän miksi hän siellä on. näin edettiin ja pikkuhiljaa tuotti tulosta vaikka aluksi tuntui että jäähyllä oltiin tämän tästä.

Pikkuinen oli kans nopea liikkeissään, mutta tällä systeemillä hänestä on tullut enemmän harkitsevaisempi, mitä todella epäilin,

On tärkeä että lapsi ymmärtää miksi on olemassa sääntöjä. kyllä 2v ymmärtää jo.

Itse tein suuren vaikutuksen yleisöön kyläillessämme, kun rakas 2-vuotias ikiliikkujapoikamme oli juuri vetämässä ikkunalaudalta mehulasia alas, kun selkääni kääntämättä ojensin käteni taakseni ja otin putoavan lasin kiinni edes näkemättä koko esinettä :-)

etukäteen. Hyvä keino oli antaa pojalla työntökärry tai vedettävä kärry, johon poika keskittyi ja pysyi tienreunassa. Nyt poika on 4v. ja käyttäytyy liikenteessä todella erinomaisesti! Pyöräilee aina oikeassa reunassa sievästi, vaikkakin välissä lujaa;), mutta pojan kanssa on ihana käydä kävelyllä/pyöräilemässä yhdessä.

Meillä on siis liki 3 v tyttö joka on samanlainen kuin sinun poikasi.. Ja nyt on alkanut helpottamaan. puoli vuotta meni niin että laitoin aina rattaisiin istumaan kun käveltiin jonnekin kun en uskaltanut antaa kävellä. Pienintäkään käskyä ei kuunnellut ja kun rattaista otti pois niin laukkoi ties missä kaukana. Mutta nyt tosiaan jo pystyn käymään kaupassa kävellen tytön kanssa. leikkikentän olen aina valinnut sen mukaan onko aidattu vai ei. vaikka nyt kyllä saa yleensä kaikki portitkin auki tai kiipeää yli...mutta saa ainakin vähän peliaikaa. olen vain huokaissut helpotuksesta kun meidän pienempi 1 1/2 v. tyttö ei ole noin vilkas ja kovapäinen. hermoja kysyy kun joka asiasta saa tapella neidin kanssa ja vahtia haukkana sekä sisällä että ulkona. kun noita aivotuksia tulee jatkuvasti. jaksamista!

4-vuotiaana sit jo järkeä.

Mutta viepä jäähylle, jos ei tottele sinua tai pidä kädestä kiinni.

Tai nappaa syliin ja pidä niin kauan että rauhoittuu (kestää yleensä 15 min, älä luovuta!!!)

Heti helpottaa kummasti, kun kuulee miten muilla on, ja että on niitä muitakin tuhatjalkaisia ja kovapäisiä pikkuisia. Ja ennen kaikkea saa kuulla, miten muut ovat klaaranneet nämä " vaaralliset ajat" .



Täytyy varmaan harkita noita valjaitakin, vaikka ne ei kivalta ajatuksena tunnu. Tai sitten pitää saada läpi jollain konstilla pojalle se, että rattaista pidetään kiinni vaikka mikä olisi. Taaperokärry mulla on mukana usein kun kotoa lähdetään puistoon tai kävelylle, mutta nuo keskustareissut autolla on kinkkisempiä, kun silloin on vain nuoremmalle matkarattaat ja 2 vuotiaan pitäisi pitää niistä rattaista kiinni.



ap

Suosittelen kyllä valjaita, koska voi tulla tilanne ettet ehdi estämään tielle juoksua. Meillä poika juoksi vähän aikaa sitten tielle ja en ehtinyt estää poikaa.

Muista että suullinen käsky ei toimi, älä luota siihen. Vilkas ei paljon käskyjä kuuntele, koska aivot ei yksinkertaisesti ota vastaan suullista kieltoa.

Tilanteiden ennakoiminen ei aina toimi, vaan lapsi voi sännätä hyvinkin nopeasti tielle.

Oma lapseni on myös hyvin idearikas ja näppärä. lapseni ollut vaarassa monta kertaa ja vahdin häntä kyllä hyvinkin tarkkaan.

lapseni tietää kyllä säännöt, mutta unohtaa ne hetkessä, jos jotain mielenkiintoista osuu tielle.

Haluan käydä heidän kanssaan kaupoissa ja kuapungilla, mutta tuo vanhempi jäisi kyllä auton alle alta aikayksikön, jos häntä ei saisi vaarallisissa paikoissa (paljon autoja) sidottua istumaan paikalleen.



Meillä ei kaksostenrattaita tarvita tosiaankaan siksi että poika ei viitsisi kävellä, vaan lähinnä turvallisuuden takia. Lapsi ei malta kävellä vierellä vaan poikkoilee sinne tänne ja saattaa innostua keskellä tietä ihailemaan vaikka ohimenevää kaivuria yms. Uskon kyllä että iän myötä poika lopettaa poikkoilun.

Lapsi on täysin arvaamaton, eikä kävele itse minnekään. Jos yritän kädestä pitäen selvitä vaikka kaupasta takaisin autoon, niin poika riuhtaisee irti ja juoksee täyttä häkää sinne minne nenä näyttää.



Eli rattailla joka paikkaan. Meidän pihan vieressä on tosi vilkas tie. Juuri puhuin miehelle, että jos papat tekisi meille kökällä aidan ja portin.



Kotona pöydille kiipeäminen on suuri huvi juuri nyt. Tuoleja ei voi pitää ruokapöydän vieressä tai poika on heti pöydällä seisomassa ja räpeltämässä lamppua.



Nämä on sellaisia asioita, joihin kieltäminen ei toimi. Kun kyse tuntuu olevan huomionhausta. " Teen näin, niin äitin on pakko reagoida samalla sekunnilla."



Toisaalta tietysti aivan ihana poika ja osaa jo valtavasti asioita. Tänäänkin leivottiin yhdessä pullaa ja kivasti sujui. :)



Ja tiedän olevani raskaana, vaikka en ole vielä testiä tehnytkään. Vähän hirvittää, miten tästä selviää ison mahan saatika sitten vastasyntyneen kanssa...