miten aloitetaan uusperhe, miten tutustutaan lapsiin? entiset kumppanit?

lapsiin tutustuminen kannattaa aloittaa rauhassa ja lasten ikä huomioonottaen. Eka tapaaminen voisi hyvin olla neutraalilla maaperällä, lasten koti tai uuden kumppanin koti ei ole paras vaihtoehto.

Yhdessä jätskille, syömään, huvipuistoon tms, ei heti lapsen omalle reviirille.

Eli, kyllä suhteellisenkin uusi tuttavuus voi tulla kahville jne. Ei meillä aleta " lääppimään" lasten nähden. Oikein hyvin on mennyt. Ei kannata siitä asiasta tehdä mitään liian isoa juttua.

mutta kohta 10v uusperheessä elänneenä sanoisin näin. AIKA on se teidän valtti kaikissa, vaikka kuinka haluaisi edetä nopeammin ja vaikka kuinka tuntuisi siltä että lapset hyväksyneet tilanteen niin silti, hitaasti ja varmasti. Sillä pääsette eteenpäin. Ensin tapaatte ilman lapsia, sitten vaikka lasten kanssa jossain neutraalisella paikalla (me mentiin aikoinaan leikkipuistoon, lapsia yhteensä 5 iältään 2-7v). Seuraava askel on erittäin tärkeä - voitte käydä toistenne luona lasten kanssa mutta lähdette kotiin yöksi - tämä kestää KAUAN, kuukausia. Ja yhteenmuuttoon saa antaa kulua vuosia (meillä kesti vuoden ja se oli melkein liian lyhyt aika, tästä olen sit lukenut myöh psykologien tekstejä ja tiedän että tehtiin siinä väärin). 4vuotta asuttiin yhdessä ennen kuin meidän yhteinen iltatähtineiti syntyi ja nyt on kaikki hyvin. Täytyy muistaa että lapset ovat erilaisia mutta on todella vaikeeta heille hyväksyä että isän/äidin kanssa yhtäkkiä asuu uusi mies/nainen jota heidän täytyy totella ja olla itse aikuinen näissä asioissa. Ongelmia tulee, kuuluukin tulla mutta on tärkeätä osata keskustella ja löytää niitä yhteisiä sääntöjä, ja samat säännöt koskee kaikkia lapsia. Xiin tutustuminen on sitten ihan eri projekti, kaikille se ei edes onnistu koska joko x tai uusi nainen on siihen liian epäkypsä ja lapsellinen ja antaa mustasukkaisuutta tulla kuvioon. Meillä synkkaa mahtavasti, olen mieheni xän parhaimpia ystäviä vaikka alussa oli muutama alamäkikin. Tsemppiä teille.

Hyvin on mennyt.

Jokainen tuntee lapsensa itse parhaiten. Meillä yritettiin yllä olevaa, mut poika ei voinut sietää miestä joka " tuli ja meni" . Siten meillä mentiin pojan tahdon mukaan aika nopeasti vaikkei alunperin ollut tarkoitus.



Meillä isäpuoli ja lapsi aloitti suhteen puhumalla puhelimessa ja aloite siihen tuli lapselta. Lapsi kutsui myös miehen leikkimään kanssaan ja tämähän tuli. Mekin mietittiin aluksi jotain puistoa näkemispaikkana, mut mitäpä me aikuiset oltais vastaan sanottu kun poika halus rakentaa kotona Legoilla. Hyvin on mennyt siitä lähtien.

Mies tapasi oman alle 1v:n lapseni aamupalapöydässä ja itse hoidin 4 tuntia hänen 5-vuotiastaan heti ekana päivänä kun nähtiin, kun ukolle tuli duunikeikka. Yhteen muutettiin 2kk seurustelun jälkeen.



Meillä on ollut se linja, että aikuiset päättää että näin mennään eikä tekemällä tehdä asioista vaikeita, omituisia ja " lapselle hankalia" .



Hyvin on kaikki lapset vastaan ottaneet uudet kumppanit tälläkin systeemillä.



Mutta siitä olen samaa mieltä, että lasten nähden ei meilläkään liimailla tms. Päiväsaikaan halailut lapsille ja illalla vanhemmille. Muutenkin suosin sitä lasten kanssa olemista, leikkimistä ja sitä kautta tutustumista, ei kannata jurottaa sohvalla ja keskustella vain aikuisten juttuja.



Pitkää pinnaa, kärsivällisyyttä, joustamista ja yhteisiä pelisääntöjä niin homma toimii.

samalla tiellä ollaan edelleen yli 10 vuoden liiton jälkeen, enkä koe, että tässä kukaan olisi kärsinyt.