Luulen, että minunkin mieheni on narsisti.

Kertokaahan, onko minun mieheni narsisti vai jotenkin muuten vaan täys mulkku? Mies luuhasi baareissa koko raskausajan, usein ei tullut edes yöksi kotiin. Lapsen syntymän jälkeen baarikäynnit ovat loppuneet, mutta vastuuta ei ota mistään. Kertaakaan ei ole herännyt yöitkuihin, ei anna minun koskaan nukkua aamulla pitkään, ns. omaa aikaa minulla ei juuri ole, koska mies ei osaa/halua hoitaa lasta jne. Minun kontolle jää kaikki perheen raha-asiat sekä lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvä päätöksenteko.



Mutta jotenkin ihmeen kaupalla on saanut minut (ja kaikki muutkin) uskomaan, että minä olen se hankala ihminen eikä kukaan muukaan pystyisi elämään kanssani, koska olen niin kaamea akka. Ihan oikeesti olen uskonut tuon ja ollut sitä mieltä, että ansaitsenkin tulla kohdelluksi huonosti. Jotkut sukulaiset ovat jopa sanoneet minulle, että olen miehelleni liian vaativa. Mutta nyt alkaa mitta täyttyä. Luulen, että herra täydellisyys saa jatkaa elämäänsä ihan yksin!