Että mua ärsyttää nämä kermaperseet, joiden kanssa opiskelen!!!!
On tietysti kivaa olla nuori, nätti/komea, matkalla hyvään ammattiin ja asustella isipapan avustuksella kantakaupungissa, mutta millä nämä kakarat saisi ymmärtämään, ettei välttämättä ole oma syy, jos ei ole yhtä onnekas. On varaa pilkata ja ilkkua kaupan kassoja, sairaanhoitajia, huonosti (halvasti) pukeutuvia ihmisiä, lähiöissä asuvia luusereita... Menipä latet väärään kurkkuun, kun kerroin, että olen jo 27, minulla on 2-vuotias lapsi ja mieheni on sairaanhoitaja. Ei olisi kuulemma minusta uskonut (kiitos vaan tästäkin " kohteliaisuudesta" ).
Anteeksi purkaus. Ehkä kohta taas jaksan ryhtyä väkertämään ryhmätyötä näiden ihmisten kanssa.
Kommentit (15)
Mutta kyllä sen kestää, kun on kestettävä
Missä opiskelet?
Minäkin olen 27-vuotias, kaksi lastakin minulla on ja opiskelen Helsingissä. Opiskelutoverini eivät ole ollenkaan tuollaisia, vaikka heissä onkin monta jo elämässään menestynyttä ihmistä. Luulisin, että suuri harmonia johtuu siitä, että vain 40% opiskelijoista on suomalaisia.
Elämä on sitä samaa täällä av:llakin. Arvostelukohteet ovat hieman toiset.
On erittäin epätodennäköistä, että jäävät työttömiksi. Viimeistään perhesuhteet pelastavat. Jos vielä löytyy toinen samanlainen puolisoksi ja omakotitalo Espoosta, ei tarvitse koskaan muuttaa mielipiteitään :(
Haluatteko todella, että nuori opiskeleva kohtaisi jotakin kovia elämän kouluja, jos teillä itsellänne on ollut vaikeaa? Siinäpäs vallan ihana kasvatusperusta omillekin lapsille. Kukapa ei haluaisi antaa lapsilleen parasta?
Harmi, että olet mennyt teininä lapsen tekemään ja miehesi on pienituloinen. Omia valintojasi kuitenkin - eikö?
eikä mollata heitä.
Välillä käyt heidän kanssaan ulkoilemassa ja pidät hyvät suhteet heihin. Näin ollen takaat itsellesi mukavia työpaikkoja ja muita mahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Minusta ainakin on kivaa käydä Eirassa saunailloissa ja päästä suoraan työhaastatteluihin ilman hakemuksia jne. Ne kermaperseetkin ovat ihmisiä ja usein mukavia sellaisia. Eläneet vain erilaista elämää kuin sinä ja minä. Pahoittelen sitä, että heidän lemmikkikoiransa ei syö kuin hanhenmaksapasteijaa ja tarjoan heille toisinaan lasillisen. Pieni hinta mukavasta elämästä omallekin kohdalle.
Miksi annatte kateuden jäytää?
Vierailija:
Harmi, että olet mennyt teininä lapsen tekemään ja miehesi on pienituloinen. Omia valintojasi kuitenkin - eikö?
Sitä paitsi minä haluaisin että lapseni oppisivat arvostamaan muitakin ihmisiä kuin vain niitä, joilla on rahaa.
Onneksi en ole käynyt koulua jossa olisin joutunut kovin paljon tekemisiin vastaavien kanssa.
ole voineet valita vanhempiaan kuten he. Eikä pitäisi mollata ja naureskella selän takana kun ei olekaan uusinta muotia olevat vaatteet päällä ja ihmetellä miksei toisella ole omaa näppärää pikkuautoa ja säälitellä kun toinen Joutuu pyöräilemään.
On selvästi kategorisoinut kaikki hyväosaiset yhteen nippuun - ja löisin vaikka vetoa, että jollei ap valmistuttuaan pääse haluamaansa työhön, johtuu se vain ja ainoastaan siitä, että kermaperseet ovat vieneet kaikki parhaat duunit häneltä!
Itse muistan, kun reilu kaksikymmpisenä opiskelin n. 25-vuotiaan miehen kanssa, joka oli naimisissa, ja jolle oli tulossa vauva. Olimme mielestäni kuin eri planeetoilta erilaisten elämäntilanteidemme vuoksi, ja oli tosi vaikea (silloin) ymmärtää, miksi joku haluaisi jo sitoutua ja tehdä lapsia " niin nuorena" .
hyi mua mitä stereotypiaa...;)