haave suurperheestä vs. pienet tulot?
Olemme miehen kanssa molemmat melko pienipalkkaisilla aloilla. Meille on syntymässä nyt kolmas lapsi ja haave olisi vielä parista lisää...
Kertokaa suurperheelliset, miten ihmeessä rahat saadaan riittämään vai olisiko järkevämpää unohtaa koko haave suuresta perheestä näillä tuloilla? Tietysti haluaisin itse olla mahdollisimman pitkään lasten kanssa kotona, mikä on kyllä aika hankalaa rahallisesti.
Saamme paljon vaatteita kierrätettynä, autoa käytämme vähän (välttämätön maaseudulla kuitenkin), emme ole veloissa, vuokra on kohttuulinen, emme matkustele jne. Silti rahat ovat kuun lopussa aina nollilla. Ruokalasku on aina suuri. Mitähän se olisikaan suuremmalla perheellä, kun lapsetkin olisivat osa jo isompia... HUI!
Kertokaa kokemuksianne, olisi mielenkiintoista kuulla penninvenyttäjien ajatuksia.
Itse olen ollut kotiäitinä 9 vuotta ja jatkoa tulossa 3.5 vuotta lisää kunhan tämä viides syntyy.
Rahat on aina loppu vaikkei mitään hirveitä ostetakaan.
Ruokalasku on yksi missä pystyy säästämään ihan hirveästi kunhan suunnittelee ja tekee paljon itse. Auto löytyy kun maalla asutaan mekin 7:lle rekisteröity farkku. Omakotitalo on alla velkoineen ja muine kuluineen ja mies pieni palkkaisessa työssä. Autolla ajetaan välttämättömät kiireelliset menot. Mies kulkee pyörällä töissä ja itse hoidan asiat jalkaisin,en edes omista ajokorttia.
Esikoiselle ostamme koulun vaatimat urheiluvälineet uutena ja pyrimme ostamaan laadukkaita vaikkakin hiukan kalliimpia niin sitten kestää mahdollisimman monella lapsella eteenpäin. Kirpputorit on käytössä ja sieltä olen tehnyt huippu löytöjä halvalla. Joulu/synttärilahjoiksi pyydämme aina vaatteita sukulaisilta ja ostamme itse jotkin lelut jotka lapset haluaa.
Jokaiselle lapselle pyritään järjestämään mahdollisuus yhteen harrastukseen. Toistaiseksi vain yhdellä on jatkuva harrastus.
Tästä huolimatta rahat on aina lopussa :o( Kerran kuussa on minun vapaa päivä jolloin menen ystäväni kanssa ulos syömään ja rentoutumaan aikuisessa seurassa. Silloinkin käymme edullisessa paikassa. Kerran vuodessa myyn kirpputorilla kaikkea ylimääräistä ja sieltäkin aina tulee " ylimääräistä" rahaa. Pyrin aina ostamaan tarpeellista vaikka sorrun kyllä silloin tällöin ostamaan vaatteita joita ei välttämättä tartte vain siksi kun jokin on niin ihana ettei sitä voi vastustaa :o)
Hyvin meillä ainakin lapset ymmärtää ettei kaikkea saa ja voi ostaa. Isossa perheessä on eri säännöt kuin yhden perheen taloudessa.
Pienilläkin tuloilla voi tulla toimeen. Pankissakin aikoinaan kun lainaa haimme sanoivat ettei meidän tuloilla voi taloa ostaa mutta niin vain yksi pankki meihin luotti ja tässä ollaan :o)
Tsemppiä!
Niiloakseli ja lapset -98,-01,-03,-04 ja rv 15+2