Mikähän siinäkin on, että kun katson peiliin
sieltä näkyy ihan erinäköinen ihminen kun itsestäni otetuissa valokuvissa? Peilissä näen itseni suht. hyvännäköisenä, mutta valokuvissa olen ikävällä tavalla ikäiseni 35-vuotiaan ylipainoisen ihmisen näköinen.
Joku psykologinen juttuhan tuossa tietty on taustalla, mutta pitäiskö mun nyt alkaa olla huolissaan omasta todellisuuden tajustani? Ymmärrän kyllä, että ne valokuvat kertovat totuuden ja peilatessa pystyn jotenkin kaunistelemaan sitä... onko kellään muulla näin?
Kommentit (8)
valokuvissa olen aina ihan järkky, hävettää olla tällainen.
Olen kans miettinyt samaa asiaa! Valokuvat jähmettävät vain yhden hetken ja se on tietysti aina se kun kaksoisleuka näkyy. Peiliin katsoessa sitä vaistomaisesti varmaan " korjailee" itseään niin että kaksoinleuka ei näy jne.
peilikuva kuitenkin vastaa enemmän todellisuutta. Suurin osa ihmisistä on jotenkin kummallisen näköisiä valokuvassa, on joku kumma ilme just päällä.. Kun katselee valokuvia tuttavistakin niin niissä on vähän hassuja ilmeitä. Jotkut ihmiset näyttää aina hyvältä valokuvissakin.
Minä olin 3v todella ylipainoinen,pystyin puhtaasti kieltämään tän todellisuuden itseltäni,yks syy oli se et opin katsomaan itseäni peilissä " väärin" ,tajuan nyt että jätin tieten tahtoen katsomatta esim itseäni takaapäin (takamus,lanteet) ja myös kunnolla sivusta (vetämättä vatsaa sisään) ja ikinä en myöskään erehtynyt katsomaan itseäni pelkät alusvaatteet päällä tmv
Nyt kun olen laihduttanut normaalimittoihin PYSTYN katsomaan itseäni ja kuviin verraten näen kyllä sen huiman eron ja tajuan kuinka huijasin itseäni... Mulla esim pysyi kasvot aika kapeina,eikä kaksoisleukaa tullut ja hartiat pysyi kapeina,mutta sitten ne osat mitkä leveni levenemistään jätin pelikuvassa " huomiotta" ,ihme kyllä tällainen itsensä huijaaminen onnistuu... :(
Hämmästyn, miten elinvoimaiselta näytän valokuvissa. Olen tuuminut, että taidan olla ns. kuvauksellinen.
Mutta jännää on se, että valokuvissa, joiden ottamisesta on vähänkin enemmän aikaa, pystyn näkemään kauneuttakin. Siis sellasissa kuvissa, joissa aikanaan olin mielestäni ihan kamalan näköinen... (Ekä nyt puhu mistään nuoruuskuvista, vaan vaikka ihan viimevuotisista...)
Harmittaa oikein, kun esim. teininä luulin olevani kamalan ruma ja lihava, ja nyt näen valokuvista, että olinkin aika vetävännäköinen misu ;-) Kuvittelin aina, että pojat, jotka olivat minusta kiinnostuneita, pilailivat kustannuksellani :(
Näytin kuvissa mielestäni rumalta jo nuorempana, vaikka olinkin silloin vielä hoikka. Nyt kun niitä kuvia katsoo, tekisin mitä vaan näyttääkseni siltä! Ja ehkäpä 20 vuoden päästä muistelen kaiholla tätä 35-vuotiasta naamaani.
Pitäis varmaan alkaa nauttimaan siitä mitä on...
Mukavaa, etten ollut ainoa " harhojen" näkijä!
t. ap
Paitsi ilman ylipainoa, näytän valokuvissa lähinnä kurpahtaneelta keski-ikäiseltä hampulta, kun peilissä on näkynyt viehko rusoposki sileine hiuksineen. :(