Tuleeko lapselle huutaminen jotenkin " helpommaksi" iän myötä?
Olen itse varsin lyhytpinnainen tyyppi ja hermostun ja tiuskin aika helposti. Mutta jotenkin oon saanut itseni pidettyä niin, etten lapselle huuda. Tuntuu vaan tosi pahalle kun oon nyt parin päivän sisään joutunut kuulemaan kun äiti huutaa lapselleen ja vieläpä hyvin vähästä syystä. Ehkä oli äidillä huono päivä tai jotain, mutta ei kyllä ole kivaa.
Niin ja itsellä siis vajaa kaksivuotias lapsi ja todella toivon, ettei iän myötä huutaminen tule " helpommaksi" , en halua tulla sellaiseksi :' (
Kommentit (7)
Esim jääräpäinen kolmivuotias, jolle ei MIKÄÄN mene perille, huhhuh. Kai siihen lapsikin tottuu ja alkaa jo odottaa, että äiti huutaa, jos on tosissaan. Itse huudan aika lailla meidän kolmivuotiaalle päivän mittaan, ehkä voisi vähentää, mutta en usko siitä mitään haittaakaan olevan. Eipä poika juuri korvaansa lopsauta vaikka huutaisin kuinka.
Viisivuotias, nelivuotias ja yksivuotias poika. Huutoa ja melskettä riittää niin paljon,e ttä itsekin tulee korotettua ääntä vähän väliä. Tuntuu, että siinä melskeessä kukaan ei muuten edes kuule.
Jos siis huudat kun maito kaatuu, huudat kun pissat tulevat pöntön reunan yli, huudat kun lapsi ei suostu pukemaan, huudat kun ei suostu nukkumaan niin lapsi tottuu huutoon.
Kun sitten lapsi taapertaa tielle eikä huomaa kohti tulevaa autoa ja huudat varoittaaksesi... Niin sillä huudolla ei ole merkitystä koska lapsi on tottunut siihen eikä osaa reagoida kuten toivoisit.
Huudon määrään kannattaa siis kiinnittää huomiota ihan muutenkin kuin vaaratilanteiden varalta.
- mutta on helkutin paljon helpompaa huutaa vaikkapa kahdeksanvuotiaalle kuin vauvalle...
vitosella hyvä pointti.
sitäpaitsi miettikää minkä viestin annatte lapsellenne huutamalla
Kun perheessä oli vain yksi lapsi, ei esikoiselle tullut huudettua, ennenkuin vasta sitten, kun perheesä oli toinenkin lapsi, ja esikoinen saavutti sen kolmen vuoden uhmaiän. Pienemmälle ei tule huudettua, tämä taitaa kuitenkin johtua siitä, että sen itsekin ymmärtää, että alle puolitoistavuotias ei välttämättä ymmärrä tekemisiään, mutta kohta neljävuotiasta kun on moneen kertaan käsketty varomaan pienempäänsä, ja toinen menee ja potkaisee (vaikkakin vahingossa) pikkuveljeään silmäkulmaan, niin kyllä siinä väkisinkin tulee joskus vieläkin huudettua...
Ja tosiaan, kun lapsia oli vain yksi, ja vielä ei oltu uhmaikiä, eikä muutakaan pahempaa kiukuttelua kohdattu, itsekin ihmettelin, minkä vuoksi jotkut äidit huutavat lapsilleen ;)
Itselläni on nyt 6-v kaksoset ja kun lapseni olivat n. 2-v niin tuosta huutamisesta tuli aika ajoin tosi paha tapa. Mutta nyt viimeisen puolen vuoden aikana olen huutanut jo tosi vähän. Kyllä se ikäjuttuja´on, uskoisin. Kyllä siitä huutamisesta niin paha mieli kuitenkin tuli, mutta kun ei ollut pinnaa, niin ei ollut :(. En tiedä, olenko kasvanut ihmisenä vai miksen enää huuda niin helposti. Aivan ihanaa kylläkin :)