onko teillä omat vai yhteiset rahat? ja miten olette jakaneet menot jos eri rahat

Miehellä on vielä paljon perintönä saatua rahaa. Minusta ne eivät todellakaan ole minun rahojani. Naimisissa ollaan, avioehto luonnollisesti löytyy.

Vierailija:

Puoliyhteiset. Kummallakin on oma tilinsä, mutta suurin osa meidän menoista menee yhteiseltä tililtä.

Yhteiseltä menee kaikki ruoka (paitsi jos jompikumpi on ravintolassa ilman että toinen on paikalla), yhtiövastike, sähkö, vesi, lapsen kulut jne.

Hyvin toimii, olisimme varmaan toistemme tukassa koko ajan ilman tätä systeemiä. Miehen harrastukset ovat musta ihan hölmöjä ja ylikalliita, ja se on varmaan samaa mieltä mun kulutuskohteistani.

Meillä on myös erilliset asuntolainat tähän samaan asuntoon. .

yhteinen tili ja yhteinen visa



miksi? No koska minä tienaan vähemmän ; )

Niin paukahtaa tili sulki samalla hetkellä ja muuttuu kuolinpesän tiliksi eikä sieltä saa maksaa kuin hautajaiskuluja kuitteja vastaan, käteistä ei lainkaa ja kortit veks. Jos vielä elossa olevan palkka menee tälle samalle tilille, niin pulassapa ootte.



Suosittelen lämpimästi: omat tilit ja omat rahat vaikka kuinka naimisissa olistte ja päälle viistoista papin aamenta.

Te, joilla on tarkasti vain omia rahoja, miten olette jakaneet lasten kulut? Ruoka, harrastukset, lahjat, miten ne hoidetaan?

mutta pidettiin kyllä molemmilla kerroilla lomat puoliksi.

Siitä lähtien, kun naimisiin ollaan menty 17 v sitten. Mieshän tuossa on tienannut, kun minä opiskelin, sitten taas opiskelin, sitten olin äitiyslomalla, hoitovapaalla, äitiyslomalla, hoitovapaalla, yrittäjän alkutaipaleella...



Käytännössä miehen tuloilla eletään arkea, minun tulot säästetään, matkustetaan tai investoidaan.

miehellä ei tuloja, joten käytännössä maksan kaiken.

En oikein ymmärrä kysymystä... Me elellään ihan samalla tavalla, oli tulot pienemmät tai isommat: jos tulot ovat pienet ja raha loppuu ennen tilipäivää, molemmat katsovat, pääseekö pelaamaan tennistä vai pitääkö vain käydä lenkillä. Minä käyn harvemmin kampaajalla enkä osta kuin pakolliset vaatteet.



Kun tulot ovat isommat, käydään pelaamassa tennistä ja päästään vielä kuntosalillekin, mies voi ostaa itselleen jotain ja minä taas jotain. Ei se niin mene, että joka tienaa, saa shoppaillakin enemmän. Yhteinen tarkoittaa, että kaikki on yhteistä.



Ja mitä tuohon kuolinpesä juttuun tulee, että tili menee kiinni - niin voi voi. Kai se sossu sitten ymmärtää.



20

olevalla puolisolla häviä vaikka toinen kuolisikin. Eihän sellainen voisi olla mitenkään mahdollista.



Mutta meillä asiat on niinkuin 9 kirjoittajalla, meillä toimii hyvin.

Meille molemmille tilit ja palkat ovat yksi osa sitä itsenäisyyttä, minkä haluamme parisuhteessakin säilyttää. Omalta tililtä hoidetaan omat asiat, yhteiseltä tililtä yhteiset asiat (lapsi, ruoka, asuminen jne.).

Raha-asiat ovatkin varmaan ainoa asia, josta meillä ei koskaan riidellä.

Vaan se koko tilanne jäätyy. Omalle äidilleni kävi niin, edellisen liiton lapset riitauttivat pesän, ja äiti jäi tyhjän päälle. Omisti myös pesässä melkoisesti, muttei saanut mitään ulos. Muttei saanut myöskään toimeentulotukea, koska oli omaisuutta.



Että sen varaan en kyllä tulevaisuuttani laskisi! Kuka meistä tietää, miten kauan Suomessa edes on mitään sossua.

Itse asiassa meidän osakkeet ovat minun nimissäni, toinen auto on minun nimissäni, ja onhan lapsillakin omat tilit, joissa molemmissa on tonni lahjarahaa.

Vaikka ei olisikaan, enpä osaisi suunnittella elämää " mitä jos..." -tilanteen mukaisesti. Jotenkaan en usko pessimismin kantavaan voimaan.



22

Muuten laskut, ostokset yms. maksellaan miten sattuu. Itse hoidan usein kaupassakäynnit, sekä vesi-, jäte-, sähkö- yms. toistuvat laskut kun miestä saa aina patistaa maksamaan ne ennen eräpäivää. Tarpeen mukaan siirretään toisen tilille rahaa (1-2 krt/vuodessa).



Homma on toiminut näin seurustelun alkuajoista, eli ei silloinkaan laskettu että kumpi on maksanut mitäkin.



Niin ja avoliitossa elellään. Naimisiin olisi tietty tarkoitus mennä.

Minä maksan asumisen, ruuat, laskut ja lapsen kulut (plus omat vaatteet yms). Mies maksaa kai autosta jotain ja omat harrastukset. Mulla siis paljon paremmat tulot. Jos miehen bisnekset rupeaa menemään hyvin voidaan vaihtaa osia.

Yhteiseltä menee kaikki ruoka (paitsi jos jompikumpi on ravintolassa ilman että toinen on paikalla), yhtiövastike, sähkö, vesi, lapsen kulut jne.



Hyvin toimii, olisimme varmaan toistemme tukassa koko ajan ilman tätä systeemiä. Miehen harrastukset ovat musta ihan hölmöjä ja ylikalliita, ja se on varmaan samaa mieltä mun kulutuskohteistani.



Meillä on myös erilliset asuntolainat tähän samaan asuntoon.

Meillä tileihin ristikkäiset käyttöoikeudet, se maksaa jolla rahaa on. Miehen musiikkikuviot ovat sellaiset jotka kustantaa itse, muuten ei jaeta.

- omilla rahoilla. Sopii meille :)

Se maksaa enemmän jolla on suuremmat tulot.

niin meille on selvää, että kaikki on yhteistä. Meillä ei ole avioehtoakaan. MEille perhe on yhteisyritys ja kumpikin kantaa kortensa kekoon. Mulla pienemmät tulot, mutta minkäs mä sille voin. Saman tuntimäärän teen viikossa kuin mieskin eli 37,5 työnantajalle.



Meillä siis yksi yhteinen käyttötili, johon molemmilla pankkikortti. Tälle tilille tulee molempien palkat ja lapsilisät. Sitten maksetaan kaikki laskut ja menot tältä tililtä. Jos jotain jää yli niin se siirretään säästötilille.



Kumpikaan meistä ei ole sellainen " tili sileeksi kertaheitolla" , ei sellainen voi perheellinen ollakaan (= aikuisen täytyy olla aikuinen). Mä olin monta vuotta kotona lasten kanssa ja miehelle oli slvää, että koska mä olin valmis panostamaan lapsiimme luopumalla työstäni hän elättää perheen. Samoin jos mieheni jäisi vaikka työttömäksi mun palkka olisi koko perheen käytettävissä. Yhteen hiileen tässä puhalletaan!



Jos mies ehdottaisi omia rahoja ja omia tilejä vaihtaisin miestä =)