¤¤MARRASMURUT VIIKOLLA 38¤¤

Uusi viikko ja uudet kujeet ;-) Meidän neiti on ollut koko vkonlopun nuhassa, ja se vaan jatkuu :( Tänään lensi oksu kun raukka veti maitoa väärään kurkkuun... Toivotaan, että menee pian ohi.



Nyt on minulla tuo vauvakuume(!) iskenyt niin pahasti, että miehen kanssa sovittiin, että toinen lapsi saisi tulla. Meen poistattamaan kierukan 3päivä ensi kuuta. Vähän jännittää, mutta hyvällä tavalla. Mietityttää vaan miten sitä kahden pienen kanssa pärjää, mutta eiköhän me selvitä :) Olen aina halunnut enemmän kuin yhden lapsen, mutta tietysti olen onnellinen tuosta yhdestäkin, jos meille ei lapsia enään siunaannu. Oliko täällä muita muruja jotka kuumeilevat...?



Me mennään huomenna tyttelin kanssa semmoiseen Äiti Lapsi- ryhmään, siellä leikitään, lauletaan ym. Odotan sitä innolla!



tin-zu ja typy 10kk <3

Milloinkohan sitä viimeksi kirjoitti... Tahtoo olla vaan tämä nettisurffailu tällä hetkellä enemmän työnhakua. Lukaisen aina välillä pinoja. Mutta en siis tosiaan muista, milloin kirjoitin tai mitä. Mikä taas ei tarkoita sitä, etteikö se olisi voinut olla vasta eilen ;-P



Meillä oli 10kk neuvola tuossa jokunen aika sitten. Mitat oli 70,6cm ja 8100g. Eli parissa kuukaudessa sentin luokkaa pituutta ja paino aavistus pudonnut. Ja kun hemppakin on liian alhainen, niin ensi kuussa uudet mittaukset. Neiti on minusta kyllä aivan hyvässä lihassa, mutta koska käyrien suunta on ollut jo parilla kerralla vain alaspäin, niin " vahditaan" . Lisäksi olen nyt sitten kovasti yrittänyt vähentää tissiä ja tarjota ruokaa enemmän. Kohtalaisesti jo välillä menee, mutta vieläkään ei voi todellakaan sanoa, että neiti söisi. Kunnolla. Mutta taitaa olla äitinsä kopio, sillä tuo vähäinenkin ruoka tuntuu tarttuneen tosi reippaasti neidin masuun ja peppuun :-O



Kun se 10kk tuli mittariin, niin neitokaisemme päätti ryhtyä nousemaan ylös. Ja nyt sitten joka paikassa. Se hurjin vaihe, kun haluja on enemmän kuin kykyjä ja älliä :-) Alastulo on vielä hakusessa. Ja sitten noustaan karhukävelyasentoon. Peppukiidolla suorastaan liidetään. Eikä jää kyllä epäselväksi, jos neiti ei saa mitä haluaa. Alkaa olla aikamoiset drama queenin eleet... Veljesten perässä leikitään autoilla ja kommennetaan :-) Lisäksi " lauletaan" ja tanssitaan, leikitään piilosta, laitetaan purkkia toisen sisään, tungetaan pieniin koloihin, luetaan... Alkaa olla aika iso neiti jo!



Minulla on krooninen vauvakuume, joka alkaa jo synnytyslaitoksella. Tuskin siis edellisen olen saanut punnerrettua pihalle, kun jo kaipaa uutta... ;-O Meillä ei ole ehkäisyä, mutta eipä ole kuukautisiakaan vielä! Eli tokkopa tässä vielä hyvään aikaan raskautuu. Hiukan joutuu vielä miestä " silittämään myötäkarvaan" . Siihen tosin riittää, kun on rahaa... Eli siksi töihin on pakkosuunta nyt. Vaikka oikeasti koko sydän ei ole haluamassa. Ihan pieni osa vain ja sekin osa, koska meinaa hermot mennä täysin ja sitä on kadottamassa itsensä, kun ei ole omaa aikaa ollenkaan...



Ja mitä siihen tulee, kuinka pärjää kahden pienen kanssa, niin pärjää. Tosin kaikki on niin monesta seikasta kiinni. Itse ihmettelen sitä, miten pärjäävät ne, joilla on neljä/viisikin vuoden välein! Siis ne hermot, kun " kaikki" ovat erivaiheisissa uhmiksissa... huhuh...



Hiljaistahan täällä pinossa nykyisin on. Mutta tietenkin, kun moni töissä. Ja muutama varmasti odotuspuolella, jonne itselläkin siis kova kaipuu :-)



Raikasta viikkoa muruset!





TalviSalama kera vauhtitrion

Täälä ollaan edelleen kipeenä,taas korva on tulehtunut ja kuuri vasta syötiin loppuun?



Sitten oli Joelille tullu myöskin keuhkoputken tulehdus :(

Eli nyt sitten on 2 tulehdusta poitsulla samalla kertaa...



sitten mulla itselläni on molemmatkorvat tulehtunut,ja olen siitä syystä melkein kuuro joka onneksi lähtee paranemaan myös lääkkeitten vaikuttaessa ja sitten korvatulehduksen lisäksi minulla on poskiontelo tulehdus ja keuhkoputken tulehdus...



Mies on vaan ihmetelly että miten olen niin väsynyt vaikka nukun...no se selvis sit tänä aamuna lääkärissä että nuo 3 samanaikaista tulehdusta saa mut väsyneeksi.



Muilla kuin Joelilla ja mulla ei ole mitään,toivottavasti ei tulekkaan.



Olitkohan Joelaa perhekahvilassa tänään?

Mä olisin muuten tullu mielellään ja olis ollu autokin mutta kun kerran sairaana ollaan niin eipä voi lähteä...

Pääsetkös sinne seuraavalla viikolla?



Sit semmoista kyselisin kaikilta äideiltä että missä vaiheessa puhutaan vauvan/lapset korvakierteestä?



Nimittäin mulle sanottiin että jos tuo ulehdus ei nyt parane molemmista korvista Joelilla niin saa lähetteen korvalääkärille ja sit mahdollisesti putket...

Olis kiva tietää missä vaiheessa niitä putkituksia laitetaan ja montako tulehdusta katsotaan ennen toimenpidettä.

Joelilla on nyt siis 3korvatulehdus 1.5kk aikana :(



Mutta vastailkaa ja kirjoitelkaa tosiaan muutkin täälä on niin kiva käydä aina välillä lukemassa toistenkin juttuja.



M@@.Vi ja Joel

Kurja kuulla että muruja kipeenä, flunssaa ja korvatulehduksia. Meillä on ihmeesti selvitty ilman noita vitsauksia, kumpikin vanhemmista (nyt 7 ja 9 v ) sairastaneet vain yhden korvatulehduksen molemmat pieninä. Jossain lomakkeessa kun hiljattain kysyttiin lääkeyliherkkyyksiä niin enpä voinnut varmuudella mitään sanoa kun antibiotti kuureja eivät meidän lapset ole lainkaan saanneet koskaan. Täytyy kyllä olla tästä asiasta tosi tyytyväinen. Terveenä on Veetikin pysynyt toistaiseksi. Oksennustauteja meilläkin kyllä sitten sairastellaan välillä, ei tosin Veeti vielä.

Kova asunnon etsiminen meillä käynissä. alkaa käydä 3 h ja k ahtaaksi todenteolla. Toistaiseksi asutaan vuokralla mutta kyllä tässä nyt eri vaihtoehtoja punnitaan.

Vauvakuumeesta en tiedä, toisaalta joo ja toisaalta sitten taas ei, ehkäpä vähän ajan kuluttua. Vähän sellainen krooninen kuumeilija olen minäkin, loppuisikohan se kuumeilu neljänteen vauvaan..

Nyt perheelle ruokaa pöytään ja sen jälkeen kauppaan viikon ruoka ostokset tekemään arggggh.....

Mukavaa viikkoa kaikille

Varmasti täällä on muitakin ja kenties paremminkin asiasta tietäviä kuin minä. Sillä tuo putkitus lienee melkoisen yleistä. Siis. Meille lääkäri sanoi, että kolme tulehdusta puolessa vuodessa ja neljä vuodessa, niin tutkitaan ja kenties putkitus. Aina siis kuitenkin tapauskohtaisesti. Aikas pienille niitä myös tehdään. Itse toimenpidehän ei ole kummoinen. Periaatteessa sen voisi tehdä paikallispuudutuksessa, mutta koska siis välineet mikroskooppi ja laser, niin oltava liikkumattomia. Siksi nukutus. Suurimmalle osalle riittää kerta putkitus, mutta joillekin on toimenpide uusittava. Yleensähän putket ovat paikallaan noin puoli vuotta ja tulevat sitten itsestään pois. Mikäli ei, niin poistetaan, olikohan se viimeistään kahden vuoden kuluttua...

Jos nyt ehtis taas vähän jotain kirjotella tännekin. Tuntuu taas et aika ei kertakaikkiaan riitä mihinkään...



M@@.Vi: Voi kun sua ja Joelia koetellaan! Koittakaa parantua pian. Kävin joo maanantaina perhekahvilassa. Ei ollu kauheesti porukkaa, mut jonkun verran kuiteskin.



Mekin ollaan Niksun kanssa vähän räkätautisia. Mut ihmeen pirteenä on poika pysynyt. Kuumetta ei oo ollu, mut räkätappia saa olla pyyhkimässä tuon tuostakin ja pikkasen on yskiskelly, mut eipä nyt sen kummempaa. Itteeni yskittää vähän enempi ja räkä valuu myös, eikä kuumetta. Pientä lämpöö on välillä ollu, mut tosiaan ihan pientä vaan...



Mulla oli olevinaan asiaakin, mut pää lyö kyllä ihan tyhjää! :P Täytys se kai kohta mennä nukkumaankin, kun huomenna menen aamukuuteen töihin..



Tää juttu jäi nyt näköjään vähän lyhyeksi, mut lyhyestä virsi kaunis, eiks vaa? :D



Pikaisia paranemisia kaikille kipeille ja muut koittakaa pysyä terveinä! :)



joelaa ja Niklas (yöunilla)

Kivasti täällä jo murut liikkuvat. Meillä otetaan jo pari askelta tukea vasten ja ahkerasti noustaan ylös. Kädet tuntuvat ylettyvän ihan kaikkialle :)



Voi kurja, miten täällä on nyt flunssaa monilla :( ja korvatulehdukset ovat kyllä inhottavia. Täällä on jo toivuttu ensimmäisestä, tosin jälkitarkastuksessa ei ole vielä käyty. M@@vi:lle jaksamista! Talvisalama kirjoitti ihan asiaa noista putkituksista. Meillä taisi olla esikoinen 1v kun ekat putket laitettiin. Ne olivatkin sitten paikoillaan pari vuotta ja ne sitten poistettiin sieltä viimein kun tärykalvo oli jotenkin revennyt molemmissa korvissa ja ne putket olivat jääneet kiinni kristallinkovaan eritteeseen :( Ei mikään miellyttävä juttu. Älkää milloinkaan suostuko niiden poistamiseen paikallispuudutuksessa! Tosiaan lapset nukutetaan laittoa varten, varmaan myös siksi, että lapsi on tuolloin täysin liikkumaton eikä rimpuile vastaan :) Niiden putkien laitto on mikroskooppista hommaa :)



Nyt kun meillä on päästy eroon taudeista, niin jostakin syystä yöt ovat yhä rikkonaisia :(. Viime yönäkin heräsin parin tunnin välein antamaan tuttia tai rintaa kun neiti seisoi pinnasängyn laitaa vasten ja huusi kuin palosireeni. Aamuyöstä otin sitten neidin viereeni nukkumaan, muttei se uni siinä sen paremmin tainnut tulla.



Mitäs täällä muuten. Jollakin oli vauvakuume. Kivaa! Itse tässä jännäilen tarvitseeko huomenna testata, vai tuleeko tätsykkä kylään...toivoisin pääseväni testaamaan. Nyt on menossa kp28/29 :) Sitten vaan kesäkuisiin, jos ei toukokuulle tullut tärppiä...Elämä on...! Mietin tässä yksi päivä, että olemme säästäneet pitkän pennin sillä, ettemme ole käyttäneet mitään ehkäisyä pitkään aikaan :) Näin helppoa se raskaaksi tuleminen on, kun sitä oikein toivoo...eli ei toivoakaan raskaaksi tulemisesta ;)



Nyt pitää lopettaa. Aino heräsi.



Tsemppiä kaikille!



Kanelisokeri

Moikka kaikille!



Olisin kysynyt teiltä joilla jo useampi lapsi tuosta vierastamisesta,.elikä kauankohan se mahtaa kestää ja näin. Mitä mieltä olette siitä miten lapsen jatkuvaan jalassa roikkumiseen pitäisi suhtautua? Onko oikein vain jatkaa omia hommia vai pitäisikö aina ottaa syliin? Itselläni kun ei ole oikein kokemusta....



Tuntuu vaan nykyään että en saa enää sitäkään pientä tehtyä kotona kun koko ajan pitäisi olla näkyvillä, ja sit jos onkin samassa paikassa esim. tiskaamassa, niin Jade vaan roikkuu jalassa ja huutaa. Itse olen tehnyt homman loppuun ja vaan antanut tuttia suuhun, mutta mitenkä muut?

Aika rankkaa....



T: Ressukat P ja Jade

Moikka,



Vierastamisesta: Meillä on jokainen noista kolmesta ollut omanlaisensa lapsi :) Kaksi ensimmäistä eivät ole vierastaneet koskaan. Mitä nyt vasta vanhemmiten on iskenyt ihmeellisiä ujouspuuskia kun ikää on 8- ja 9-vuotta :)



Mutta Aino on vierastanut hurjasti jo vajaan 5kk ikäisestä lähtien. Nyt alkaa jo helpottaa kun mittarissa on 10kk, tosin pienen hetken vaatii totta kai tutustuakseen uuteen ihmiseen, ennen kuin hymy heltiää ja päästään porutta tekemään lähempää tuttavuutta.



Puntissa roikkuminen: Meillä on ollut jonkin verran eroahdistusta ilmassa, muttei todellakaan ihan tuollaisessa kuvailemassasi mittakaavassa :). Olen yrittänyt välttää tilanteen sillä, että ennen omia puuhiani, otan aikaa lapsen kanssa. Puuhailen hänen kanssaan yhdessä jotakin, loruleikkejä, hassuttelua tmv. kun Aino on saanut osansa huomiostani, hän jaksaa taas leikkiä hetken aikaa itsekseen, tosin silmistähän tuota ei voi päästää hetkeksikään :p.



Toinen vaihtoehto olisi varmaan hankkia rintareppu tai kantoliina. Olen esim. imuroinut ja samalla kantanut Ainoa Patapum-repussa ja sekin on onnistunut ihan hienosti :)



Voihan toki olla, että nuokaan keinot eivät auta, vaan lapsi on yksinkertaisesti tavallista vaativampi.

Eli mulla molemmat, isoveli 4v. ja nyt tyttönen 11kk ovat olleet kovia roikkumaan lahkeessa. Isoveli ei nyt sentään enää :)



Mä olen huomannut saman, minkä Kanelisokeri. Eli vauvalle pitää antaa sitä huomiota tarpeeksi, sitten _ehkä_ saa tehtyä hommat. Mä teen yleensä niin, että jos on vaikka pyykkien laitto kesken ja tyttö tulee kitisemään ja roikkumaan lahkeessa, niin lopetan oman työni ja keskityn tyttöön. Pyykit voi odottaa, itkevä vauva mielestäni ei. Se on eri asia jos tyytyy vaikka siihen tuttiin, mutta meillä ei näissä tilanteissä tutti auta. Höpsötetään ja leikitään hetki, sitten koitetaan uudestaan, jos nyt olis äitin vuoro tehdä hommat. Ruoanlaitossa tyttö on yleensä kainalossa, jos ei lattialla viihdy. Aina puoleksi minuutiksi sitten tarpeen mukaan laitan lattialle, jos esim. pitää jotain leikata puukolla tmv.



Tuo vaihe menee kuitenkin ohi, vaikka onhan se rasittavaa ja hermoja raastavaa, kun vessaankaan ei saa mennä rauhassa... Ohimenevää, sitä yritän itselleni aina näissä tilanteissa sanoa =) Tytöllä on ollut tää vähän kauemmin kestävää ja rajumpaa kuin isoveljellään aikanaan. Silti uskon, että kuukauden päästä tilanne on jo ihan eri.



Meille tuli antibiooteista näpyt tytölle, nyt olis 8. päivä 10 päivän kuurista menossa. Sain ohjeen, että vois tähän jo lopettaa. Tiedä sitten, miten käy =/



Mutta nyt taas kutsu käy...



Marrastoive

Oltiin tänään käymässä Perhekahvilassa... Meidän tytteli ei yleensä vierasta ketään, mutta tuolla perhekahvilassa se olikin ihan toinen juttu :/ Tytsy hermostui, kun äiti hävisi näköpiiristä(kävin hakemassa kahvia)niin itkuhan siinä toiselle tuli. Rauhottui kyllä heti syliin päästyä, sieltä ylhäältä oli turvallisempaa katsella muiden lasten leikkejä. Noh, ensiviikolla uudestaan, täytyy mennä aikaisemmin. : )



Nyt tuli kyllä lyhyt juttu, mutta empä mä ikinä mitään romaaneja kirjottelekkaan :D



Puuron tekoon---->



tin-zu ja typy

Kiitosta vinkeistä! Tuo vauvan kanssa ensin leikkiminen täytyy nyt ottaa kokeiluun. Rintareppu on poissa kuvioista, koska selkä ei kestä kantamista, myös tyttö potkii ja heiluu siinä niin paljon että ei onnistuis muutenkaan. Tuleekohan vielä aika että tuo helpottaa vai onkohan tämä täti vaativaa sorttia tässä(kin) asiassa :/ Noh, kyllä kai noi kotityöt odottaa vaikka seuraavaankin päivään :)



Hyviä öitä!

Meillä nämä kaikki kolme ovat olleet kukin puntissa roikkujia. Kaikki ovat vierastaneet, alkaen n.5-6kk. Äiti on aina ollut se " pelastus" . Hyviä vinkkejä täällä jo olikin! Meidän esikoinen on ollut kaikista sosiaalisin ja reippain kaveri, mutta siltikin pienellä varauksella ja äidin on oltava tietyllä etäisyydellä. Vauvana leikki itsekseen pidempään kuin nuorempansa. Tosin oppi jo niin varhain liikkumaan, että tuli perässä joka paikkaan :-) Kakkonen on ollut (ja on) vaativa ja rankkakin persoona. Huutoa, huutoa ja huutoa. Tai no... karjumista ;-( Ja tämä neitonen on sitten aivan iilimato, jolle isikin vasta nyt kelpaa muutaman minuutin =:-O Perhekerhossa tai kylässä tms. saattaa Tiiti leikkiä hyvänkin tovin, mutta riippuu päivästä. Ja jos äiti ei ole näköpiirissä riitävän lähellä, tulee suuri suru.



Minä koen suurta ahdistusta toisinaan, kun meillä huudetaan niin " paljon" . Aina vain ei ehdi tai pysty ottamaan oitis syliin. Siis oikeasti on sellaisia tilanteita ja silloin pieni joutuu vain hetken odottamaan. Mutta tosiaan syliin periaatteessa aina kun haluaa. Eipä nuo murkkuiässä enää niin syliin tunge :-)



Mutta se täytyy sanoa, että siihen on totuttava, jotta oli lapsi minkä ikäinen vaan (ainakin yleisesti ottaen leikki-ikäinen), niin viereen ne leikit tulee. Kun teen ruokaa, ovat lapset keittiössä. Kun laitan pyykkiä, koko kööri tulee perässäni kylppäriin. Kun siivoan, kulkee kolmen letka imurin perässä... Kumpa sama " imu" toimisi kaupassa ;-P



Nyt nukkumaan!





TalviSalama kera nukkuvan pesueen

Sateista (taas) päivää, hyvin Veeti tuolla sateessa unta vetelee onneksi saa vaunuja vähän katoksen suojaan pihalla.

Meilläkin vierastetaan mutta ei enää hirveästi, äidin tai isin sylistä on turvallista hymyillä kaikille, tietyllä varauksella tietysti suhtautuu kaikkiin vieraisiin mutta ei ihan huutoon asti yllä aina kuitenkaan. Toisista lapsista on hyvin kiinostunut, koululaiset kun tuo kavereitaan välillä kotiin niin Veetinkin pitää olla siellä sitten kokoajan " seurustelemassa"

Eroahdistusta on nyt meilläkin ja äidin mieluiten pitäisi pysyä näkösällä kokoajan tosin isikin kelpaa melkein yhtä hyvin onneksi. Kanelisokerin vinkki jakamattoman huomion antamisesta toimii meilläkin tosin ei aina, vaikka saakin paljon huomiota ensin ja sitten yrittäisin saada jotain kotihommia tehtyä niin puntissa roikutaan kumminkin. Paremmin meillä toimii ehkä se että Veeti " osallistuu" kaikkeen, ruokaa laittaessa saa " omasta" keittiön laatikosta kaivella työvälineitä ja pyykkiä kun ripustan niin Veeti " auttaa" ja kiskoo jo ripustetut pyykit telineestä. Imuri on muutenkin pop niin sen perässä konttaa innoissaan, kaikki vie nyt vähän enemmän aikaa mutta tulee kuitenkin tehtyä ja tosiaan osan voi jättää huomiseksikin.

BB on ihan mieletön tällä viikolla, loistava tuo viikkotehtävä!

Unikouluun ryhtyneiltä olisi kiva kuulla miten on sujunut ja onko yöt rauhoittuneet, täällä nimittäin joka yö vannon että nyt saa riittää ja unikouluun on nyt ryhdyttävä mutta aikaiseksi en vieläkään ole saannut.

Hyvää loppuviikkoa kaikille!

silvain

Huh, olipas viikko... Meilläkin poika on ollut flunssainen ja valvotti yöt, oli ressu ihan tukossa. Käytiin lääkärissäkin, mutta onneksi ei ollut korvatulehdusta ja nyt on jo terve muutenkin. Kävi vaan vähän raskaaksi kun itsellä oli poikkeuksellisen rankka työviikko samalla, oli tänään töissä jo paukut aika lopussa.



No, nyt jäbä vetää jo tyytyväisenä ja terveenä unia, ja pitää itsekin käydä ajoissa nukkumaan.



Me lähdetään miehen kanssa huomenna viettämään todella kaivattua parisuhdeviikonloppua, miehen vanhemmat tulevat meille hoitamaan poikaa. Ollaan yö Tallinnassa hyvässä hotellissa, käydään syömässä, illalla keikalle ja baariin - aamulla nukutaan piiitkään ja iltapäivällä kotiin. Täytyy sanoa että tekee tähän väliin todella hyvää, kun tuntuu että koko ajan on joku ollut vaatimassa jotakin... Nyt ollaan itsekkäitä ja nautitaan!!



Tietty tuntuu vähän pahalta työviikon jälkeen lähteä pois pojan luota, mutta ei se ole kuitenkaan kuin vuorokausi - eikä Joel ole ollut tätäkään viikkoa hoidossa vaan isän kanssa kotona.



No mutta, katsellaan kuinka kova syysmyrsky huomiselle iskee - päästäänkö ollenkaan matkaan!



Mukavaa viikonloppua muruille!



Anyara & Joel (10 kk ja 1 päivä!)

Niin vierastamisesta piti vielä kertoilla:



Joel tunnistaa jo melko laajan porukan; isovanhemmat sekä enon tyttöystävineen & tädin. Näistä kuka vaan kelpaa hoitajaksi siinä missä äitikin, eli ei roiku äipän puntissa kiinni. Vieraampia ihmisiä vierastaa hieman, mutta se ilmenee lähinnä sillä, että on vakavaa poikaa hetken aikaa ennen kuin suostuu juttelemaan tai hymyilemään.



En tiedä sitten onko hyvä vai huono asia, että esim. isä kelpaa ihan yhtälailla kaikkeen siinä missä äitikin. Sikäli luonnollista että ollaan poikaa hoidettu yhtä paljon. Välillä vaan saa lukea, että vauvalla pitäisi olla vain yksi ensisijainen hoitaja jne...



Sitten iskee taas maalaisjärki kehiin: on kai niitä suurempiakin ongelmia kuin se, että lapsella on paljon rakastavia ihmisiä ympärillä, ja että isä on läsnä lapsen elämässä - siitä kai ei vielä mene lapsi piloille ;-). Kaikesta sitä äitinä stressiä ottaakin...



Anyara

Joelaa:lle oletkos maanantaina menossa perhekahvilaan Niklaksen kanssa?

Mä pääsisin sinne nyt Joelin kanssa tulemaan... ellei sit ilmaannu taas jotain.



Nyt siis minä ja nuorin voimme jo ihan hyvin ja pojalla on kuuri loppunut jo torstaina vaiko keskiviikkona ja sit itelläni loppuu maanataina.

Isommalla pojalla oli kyllä eilen kuumetta...38 astetta joten eilen eivät sit päässeetkään isänsä kanssa uimahalliin.

Itkuhan pojalle tuli siitä syystä että pettyi kun eivät päässeet...



meillä herättiin taas tänä aamuna ennen klo:05.00.

Kivasti on menny ja ei kovin ole pikkumies kiukutellu vaikka heräs niin aikaisin.

Isompi poika kanssa nousi juuri klo:06.00 vaikka kuumeessa eilen olikin...

mutta nyt aamupalalle...



M@@.Vi ja miehet

Ekaks M@@.Vi:lle: en oo tulossa perhekahvilaan, kun oon aamuvuorossa. Toki pääsen jo yhdeltätoista, mut en silti taida tulla. Meinaan saatan joutua olemaan Niksun kanssa kotona. Mies käytti poikaa eilen päivystyksessä, kun oli kuumetta vähän päälle 38. Noh, molemmissa korvissa on tulehdus. Sai sitten poika ensimmäisen lääkekuurinsa.



Enempää en nyt oikeen voikaan kirjotella, kun on itkuinen poika sylissä...



joelaa ja kipeä pikkumies

Heippa kaikki!



Pitkästä aika kirjoittelen. Olen ihan tietoisesti pitänyt taukoa palstailusta sen em keskenmenon takia.

Nyt on asia omassa päässä käsitelty ja papa kokeessa käyty (en ollut käynyt Vilin syntymän jälkeen) ja nokka suunnattu kohti tulevaisuutta =o)



En mä nyt mitenkään masentunut tuosta ollut, mutta tuntui hyvältä olla vähän aikaa pois täältä. En siis yhtään tiedä mitä muille kuuluu nykyään!!



Ainakin kovasti on murut olleet kipeinä =o(



Meilläkin Vilillä on ollut nyt viikon nuha, mutta ei mitään kummempaa.



Vili on kävellyt jo reilun kolme viikkoa. Eli oppi kävelemään heti täytettyään 9kk.

En viikolla oliskin jo 10kk neuvola, hui!



Olen viime aikoina käyttänyt kaiken aikani sisustamiseen...

Uudet verhot on olkkarissa, keittiössä, meidän makkarisa ja lisäksi muita uusia tekstiilejä olen myös ostellut ja saanut kotiin kivan syksy tunnelman. Saadaan myös uusi sohva lokakuun alussa, kivaa!



Mut nyt alkaa BB, pitää alkaa katsomaan.



mam80

Wilmalle iski kamala vaippaihottuma viikko sitten,siitä lähtien yöt olleet erityisen vaikeita.Kävin näyttämässä sairaanhoitajalle joka suositteli kortisonivoidetta.Jännää sinänsä,koskaan aikaisemmin ei ole tarvinnut neidin peppua rasvata millään.Liittyisikö flunssaan kun 8v tyttömme sai punaiset,kutisevat posket??

Odotan innolla keskiviikon neuvolakäyntiä,tänään on 10kk mittarissa ja tuntuu että neiti on kasvanut valtavasti viimeisen kahden kuukauden aikana.

Taidot ovat ennallaan;kävelee tukea myöten,konttaa,kiipeää sänkyihin,sanoo hei-hei ja vilkuttaa :)

Imetyksellä mennään edelleen,lisänä puuro ja soseet.Aika basic-ruokia edelleen.



Hyviä vointeja kaikille!