Mitä tekisin? Kylläpä jaksaa olla mitätön olo.

Ja kun jaksat yrittää vaan, niin kyllä jossakin vaiheessa tärppää. Ihan varmasti. Älä lannistu.



Mulla on itselläni kaksi korkeakoulututkintoa ja kun 90-luvun alussa hain töitä, en meinannut mistään saada mitään. Että ei se ole aina helppoa.



Kannattaa myös miettiä, mitä vielä ns. virallisesti puuttuu cv:stä, jotta tulisi valituksi niihin töihin, joita olet hakenut. Joku voi ehkä auttaa sinua tekemään vielä toimivammat työhakemukset. Esim. työkkärissä osataan neuvoa näitä asioita. Ota tukea vastaan.



Tsemppiä vaan!

Voit olla ahkera ja aikaansaava esimerkiksi pitämällä kodin siistinä ja leipomalla ja kokkaamalla kunnon sapuskat.



Ovatko koulut joihin olet hakenut, kovatasoisia? Oliko joukossa yhtään " varmaa nakkia" johon pääsee vähän huonommillakin papereilla. Vaikka linja ei olisikaan kiinnostuksen osalta se ykkösvaihtoehto, on vähemmän mielenkiintoinen opiskelupaikkakin parempi cv:ssä kuin tyhjä.



Oletko kysellyt peruutuspaikkoja? Sellaiselle voi päästä myös kouluun johon et ole hakenutkaan.



Tsemppiä sinulle kuitenkin!

En ymmärrä mikä minussa on vikana. Olen ihan fiksu, normaalinnäköinen ja -kokoinen. Tavallisen puhelias, en siis suunapäänä missään, mutta en liian hiljainenkaan. Haluaisin todella töihin tai edes opiskelemaan jotain uutta, kun ei töitäkään saa. Mutta en tiedä mitä pitäisi sitten tehdä. Tuntuu, että ympärillä kaikki muut saavat haluamansa. Vastakin eräs tuttu ilmoitti, että on tarjottu töitä alalta, josta ei ole edes kokemusta saatikka koulutusta. Miksi jotkut ihmiset halutaan joka paikkaan, ja minua ei mihinkään.