Suositelkaa koirarotua, keskikoista tai jopa suurempaa:)

Kaikki tietämäni tollerit ovat fiksuja, kilttejä ja lapsiystävällisiä. Rakastavat tokoa, agilitya, no siis ihan mitä vaan harrastusta.



Itseäni tosin hieman häiritsee tollerin ominaishaju (vahva koiran haju), mutta jos teillä on ollut Kultainen noutaja aiemmin niin sittenhän ette edes huomaa eroa.

meillä on kolme pientä lasta ja tuossa sohvalla makoilee venäjänvinttikoira. venakkoa ei ehkä ensimmäisenä tule ajatelleeksi lapsiperheen rotuna, mutta omasta puolestani en voi kuin suositella!



tokikaan vinttikoira ei ole palveluskoira, mutta kyllä venakon kanssa voi harrastaa myös tokoa ja agilityä. tosin jos niissä lajeissa huipulle tähtää, kannattaa valita toinen rotu.



mutta niitä hyviä puolia: todella rauhallinen sisällä, kunhan liikunnantarve on tyydytetty. ei hauku. viihtyy omalla pihalla, ja tarkenee talvellakin hyvin ulkona. ystävällinen, ehkä vähän pidättyväinen vieraita kohtaan. tulee hyvin lasten kanssa toimeen siinä mielessä että sietää niitä hyvin, mutta ei ole niistä hirveän kiinnostunut. venakolle on mielestäni helppo opettaa perusasiat ja luonnollisesti ison koiran ollessa kyseessä jotkut asiat, esim.hihnassa kulkeminen on syytä opettaa hyvin. rotu ei ole " kova" , joten kovia otteita ei tarvitse/saa käyttää. johdonmukainen ja napakka oltava tietysti...



venakko tarvitsee suht.paljon liikuntaa ja mahdollisimman paljon vapaana juoksemista! nauttii siis juoksemisesta, siinä kun pk-rotu jostain niille ominaisesta touhuista... plussana tietysti upea ulkonäkö, borzoi on maailman kaunein koira!



ja vielä miinukset: karvaa irtoaa jokin verran. muuten turkki on aika helppo, harjaus kerran viikossa/parissa. on aika itsepäinen rotu, eikä erityisen miellyttämisenhaluinen. meidän koira esim " oppi" varastamaan ruokaa pöydiltä, hyllyilta (yltää 2m korkeuteen) ym. emme ole onnistuneet kitkemään tätä tapaa pois millään konstilla, tilaisuus tekee aina varkaan.. lapsiperheessä kun sitä syötävää tuppaa unohtumaan milloin minnekin...



voin kertoa lisääkin, jos joku kiinnostui! alla linkki borzoi-klubin sivuille



http://www.sci.fi/~sbk/

Meillä kotona onpi 1-vuotias staffi, eli Staffordshirenbullterrieri. Koira on rakenteeltaan jäntevä ja noin 40cm säkäkorkeutta. Rakastaa ihmisiä, varsinkin lapsia.



Ovat hieman hössöjä, mutta aivan valloittavia kotipossuja. Myös kiitokinkuiksi kutsutaan. Ei ole niin sanottu kaunis koira..

Meillä kotona myös pieni pojan-alku, nyt täyttää 6kk ihan kohta.



Staffit on hyvin vahvoja koiria, joten ei sovi lapsen ulkoilutettavaksi. Mutta leikkikaveriksi sitäkin enemmän.



Mutta netistähän sitä tietoa saa lisää, joten ei muutakun hakemaan.. Tämä rotu on hyvin haluttu, joten kannattaa alkaa ajoissa soittelemaan kenneleihin.



Ja nyt ne kaikki jotka ajattelee, " Hui mikä tappajakoira!!!!" . Niin tutustukaapa purutilastoihin. Kärkipäässä kultaiset noutajat ynnä muut perheiden suosikit....

Meillä on Newfoundlandinkoira ja saksanpaimenkoira ja lapsia.Molemmat on hyvin lapsirakkaita ja helppoja koiria.Ja nöffi on hyvä halattava,tyyny telkkarin katteluun ym.

Ihmetteli tuo kommentti on ollut kultsu ja ei uskalla ottaa sakemannia,kun on niin vaativa..No en menis sanomaan.Me otettiin ystäväni kanssa suht samaan aikaan koirat.Meille sakemanni ja kaverille kultsu ja mä olen päässy 100 kertaa helpommalla.

Vaativankin koiran kanssa pärjää,kun se saa perheen kanssa touhuta pihalla ja käytää energiaa puuhailuun eikä yksin olemiseen.

Niin ja ennen meillä oli spanieleita(siis kun itse olin pieni) ja ne sopii myös todella hyvin lapsiperheeseen..Walesinspringerspanieli on huippu!

Meillä on kolme koiraa snautseri ja kaksi terrieriä. Mielestäni snaku on oikein sopiva lapsiperheeseen. Meillä on myöskin lapsi 3,5v. Onhan snautseri aika vilkas nuorena, mutta niin on monet muutkin koirat. Ja onneksi teillä on piha, jossa koira saa purkaa energiaa.

Täytyy aina doggia mainostaa:) Tosi mahtava lapsiperheen koira,ei mikään hösö ja kyllä doginkin kans voi harrastaa..Tietty se voi olla jo liianki iso,en vaan ite osaa nähä sitä niin isona enää:)

Kultainen noutaja on yksi hyvä vaihtoehto, mutta toisaalta vähän houkuttaisi joku " haastavampi" rotu. Toisaalta esim. Saksanpaimenkoira tuntuu vähän liian haastavalta;) Vaikka upea rotu sinänsä onkin.

Tuossa kultsissa vähän ärsyttävä piirre on " hössötys" eli ei haittaisi vaikka koira olisi vähän pidättyväisempi. Tärkeää olisi, että on reipas/rohkea ja tietysti lapsiystävällinen rotu.



Laittakaapas suosituksia, ja mielellään hyviä perusteluja:)



*** Hössötys/reippaus/rohkeus ja toisaalta pidättyväisyys ovat vähän sellaisia ominaisuuksia, joita ei helpolla samaan koiraan saa :D Jos on hössöttävä ja rohkea ei välttämättä ole pidättyävinen ja toisinpäin. Ihan varmasti tuon itsekin tiedät! Jos kultsua haastavampaa mutta vähemmän hössöä haet niin voi olla hankala yhdistelmä.



Mä päädyin aikoinani suursnautsereihin just sen takia, että niiden kanssa voi tehdä _ihan_mitä_vaan, hössöttävät ulkona ja rauhoittuvat sisällä. Lapsiystävällistä rotua ovat kaikki jotka lapsiin tottuvat jo pentun aja joilla on vain positiivisia kokemuksia lapsista. Ison koiran kanssa on omat hyvät ja huonot puolensa lapsiperheessä. Nämä meidän koirat ovat melko " kovia" ja vaativat jämptiyttä ja järjestystä, mutta palkitsevat moninkerroin vilpittömyydellään ja työinnollaan.



Haastetta riittää, mutta sitähän mä pk-harrastuskoiralta kaipaankin. Hakua ,jälkeä, tokoa...niitä harrastetaan. Paljon vaatii ja paljon antaa. Kokemusta muistakin roduista mulla on, mutta en enää vaihda.



Hyviä rotuja on lukematon määrä varmasti teidänkin kriteereillänne. Mutta kannattaa tosiaan tarkkaan puntaroida, jaksaako pk-koiran kans puuhailla tarpeeksi metsässä ja kentillä. Mulla menee 2-4h/pv metsälenkkeihin ja treeneihin, eipä siinä paljoa muuta harrasteta. Ja 4 pientä lasta kulkee usein mukana...



Mutta onnea valintaan, kannattaa puntaroida tarkkaan!

Vilijonkka: Tanskandoggi on kyllä mielettömän upean näköinen koira, mutta vähän liian iso;)



Helmiurho(?): Myös suursnautseri on mieheni ja miun mielestä aivan upea ja leikitelty ollaan ajatuksella, että sellainen otettaisiin. Mutta ei taideta uskaltaa tällä koirakokemuksella kuitenkaan ainakaan vielä ottaa.. Se rotu vaatii varmasti todella paljon paneutumista ja aikaa, jota meillä ei nyt ehkä ole tarpeeksi koska lapset on niin pieniä. Ja ehkä arveluttaa osaisiko sen kouluttaa yhteiskuntakelpoiseksi?! Tuon kultsikan kyllä osasin, mutta aika erilaisia ovat rodut. Mutta eihän sitä tiedä, jos vaikka joskus... Saanko udella minkäikäisiä lapsia siulla on?



Ehkä tuo " hössötys" oli vähän huono adjektiivi kuvaamaan koiraa;) Tarkoitin sillä kultsikan " yliystävällisyyttä (eli hössö!)" , sehän on kaikkien kaveri;) Ei pelkästään huono-ominaisuus, mutta nyt kaivataan vähän pidättyväisempää ja tietyllä tavalla rauhallisempaa koiraa. Toki ulkona ja harrastuksissa koiralla saa (ja pitää!) olla " virtaa" !

Tälläiseltä rodulta kuulostaa kiharakarvainen noutaja, johon oikeastaan ihan sattumalta olen tässä perehtynyt. Aiemmin olen rodun sivuuttanut sen takia, että olen pitänyt sitä omituisen näköisenä;) Nyt se ei näytäkään enää omituiselta vaan itseasiassa aika kivalta ja luonne tosiaan kuulostaa varsin hyvältä:) Mutta lisää ehdotuksia perusteluineen saa laittaa!



tikru

Meillä nuorempi oli alle vuoden ja vanhempi n.2,5-vuotias, kun hankittiin tämä koira. Haluttiin sellainen " sopivan kokoinen" koira, jonka kanssa voisi tehdä ja harrastaa kaikenlaista, joka on sopivasti miellyttämisen haluinen ja sopisi lapsiperheeseen. Vielä kun mies metsästää, niin sprinkusta on metsäkoiraksikin. Aluksi ajateltiin noutajaa, mutta jotenkin se " jätti kylmäksi" .



Ollaan kyllä oltu tosi tyytyväisiä valintaamme. Koira on sopeutunut perheseemme loistavasti, sen kanssa on kiva harrastaa ja mikä parasta se ei vähästä hätkähdä, vaikka lapsetkin " hoitavat" sitä. Tulee myös hyvin toimeen toisten koirien ja kissojenkin kanssa. Todella monipuolinen koira ja aina iloinen ja ystävällinen.

Muutamalla tutulla lapsiperheessa ko. rotua ja aivan ihana. Jostain syystä maine menneiltä vuosilta huono, mutta nykyisin luonteet mitä ihanampia.



tai



bullmastiffi

Suursnautserikin on aivan ihana, nartut pehmeämpiä

bordercollie

australianpaimenkoira

collie ( myös lyhytkarvainen!)

Bouvier

katalonianpaimenkoira

tai joku vesikoirista ( amerikan, irlannin jne...)

Isovillakoira

Edellinen suositteli yhtenä australianpaimenkoiraa, jota en missään tapauksessa suosittele, jollet ole kokenut harrastaja ja teet koirasi kanssa kaikkea muutakin kuin tokoa ja agilityä viikottain.

Muuten on ongelmia luvassa, rotuna ei todellakaan sovellu perhekoiraksi, jonka kanssa tehdään jotain silloin kun ehditään. Aussieilla on kova paimennusvietti, sekä vartiointivietti, ovat luontaisesti vieraita kohtaan varautuneita ja tulevat hulluksi jolleivät saa tehdä työtä, joten ovat kovilta työominaisuuksiltaan ihannerotu työkoiraksi maatilalle, tai kokeneelle pk-ihmiselle, siinä missä bordercolliet ja saksanpaimenkoirat.



Noutajista tulee mieleen kiharakarvaisen lisäksi tolleri ja flatti, jotka ovat varmasti vilkkaita, mutta kivaluonteisia koiria ja sopivat varmasti lapsiperheeseen, jossa koiran kanssa tehdään vaikka tokoa ja agilityä.

Pakko suositella. Ystävällinen, rohkea. Puolustustahtoinen olematta hyökkäävä. Rakastaa toimintaa, ei silti hössötä. Älykäs, helppo kouluttaa. Sopivasti miellyttämisenhalua, saattaa olla hieman itsepäinen, nartut vähemmän kuin urokset. Terrieri ryhmän vähiten terrieri, tarkoittaen juuri itsepäisyyttä. Ei lähde karvaa lainkaan, ei tarvitse nyppiä, trimmataan. Pehmeä turkki.

Tuota noin... hoffiakaan en kyllä mene suosittelemaan, jos saksanpaimenkoira tuntuu ehkä turhan vaativalta. Miksi ottaa vahti-/työkoira (jolla nämä ominaisuudet jopa säilyneet) pelkäksi seurakoiraksi? Sitä trendiä en yleensäkään tajua, onpa rotu mikä hyvänsä. Hovawart on vahtikoira, jolla vahtiminen menee helposti " yli" ellei pidä huolta asiasta. Hoffi tarvitsee tekemistä, etenkin nuorena virtaa riittää vaikka muille jakaa... ;) Hoffilla ei ole paimenkoirille tyypillistä miellyttämisen halua, vaan sellainen täytyy " luoda" itse :)



Hovawart on hieno koira ja lapsiperheeseenkin mitä mainioin, JOS sille on tarpeeksi aikaa, riittävät rajat ja se koulutetaan hyvin. Teidän kriteereillä minulle tuli mieleen collie, kunhan on tarkkana ettei ota arkaa pentua. Monia muitakin hyviä vaihtoehtoja varmasti on. Ja tosiaan, eivät kultaiset noutajatkaan kaikki ole niitä hössöjä.

kiitos vastauksista:)



Hovawart on hieno rotu, oikeastaan lähes kaikki pk-rodut ovat upeita:) Mutta en usko, että ainakaan vielä tässä elämäntilanteessa ovat meidän rotuja. Mielestäni tarvitsevat aktiviteettia enemmän kuin tällä hetkellä voimme järjestää;) Ja haluaisin olla hieman kokeneempi koiraharrastajana uskaltaakseni ottaa Hovawartin tai sakemannin, koska haluan ehdottomasti että koirani on yhteiskuntakelpoinen:)



Terrierit eivät ainakaan tällä hetkellä tunnu meidän koiruuksilta..



tikru

-Lapinkoira

-Eurasier

-Beauceron

-Sileäkarvainen noutaja

-chesapeakelahdennoutaja

Meillä on tällä hetkellä neljä (4) lasta. Vanhin on pian 9v. täyttävä Lotta, 7v. ekaluokkalainen Ronja, 2v. Minttu sekä kuopuksemme työnimeltään " Tarmo" 4pv vanha ;).

Meiltä löytyy tällä hetkellä kolme sileäkarvaista noutajaa Nala, Maxi ja Jånas. Maxista leivottiin muotovalio viime elokuussa, joka oli siis toinen koiramme. Emme halunneet ensimmäiseksi yhteiseksi koiraksemme urosta, lastenkin takia sekä nartut on " jotenkin" kivempiä;). Uroksia käytämme käytännön metsästyksessä narttujen kanssa sitten harrastamme enemmän mm. tokoa;) vaikka eihän se sukupuolta katso!

Jotkus sanovat flattien olevan vaikeita kouluttaa mutta sitä ne eivät ole! Oppivat asiat silmänrärpäyksessä!Siitä kertookin että kaikki koiramme kisaavatkin EVL-luokassa Tokossa.



Minusta flatit ovat ihania koiria kannattaa edes harkita!

Eli Novascotian noutaja ja sileäkarvainen noutaja tulevat mieleen. Nuo ovat mahtavia rotuja, itse en niin välitä " perinteisemmistä noutajista" eli Labbiksesta ja Kultsusta.



Kehotan tutustumaan vielä uudemman kerran myös tiettyihin terriereihin. Ryhmä on tosi iso ja sieltä löytyy karvaisia kavereita laidasta laitaan, kaikki eivät ole pienikokoisia karvaisia räksyttäjiä.

Vehnä on kiva koira, samoin Airedalen terrieri. Itselläni on varmaan ryhmän vähiten " terrierimäinen" (eli ei missään nimessä itsepäinen pörröinen räksyttäjä), hyvin sileäkarvainen terrieri, mutta rotu on teille liian pienikokoinen, jos isoa koiraa etsitte.

Tikru: Utelit, minkäikäiset lapset mulla on. No, vanhin on kohta 8v eli tokaluokkalainen, sit eskari 6v, just 3v täyttänyt ja reilu vuoden ikäinen kuopus. Koirista vanhempi on 4v ja tämä penska nyt vajaa 4kk. Melkoinen härdelli ja vaatii säätämistä, mutta treeneistä, lenkeistä ja muista touhuista tulee sit otettua kaikki irti :D



Onnea rotuvalintaan!

T:Helmiurho