Pitääkö lapselle kertoa, jos hän on saanut alkunsa koeputkihedelmöityksellä?
Ja milloin mielestäsi asia pitäisi kertoa?
Ja miksi?
Kommentit (14)
lapsen oman lapsettomuuden mahdollisuus) kertoisin vasta aikuisena. 18-vuotiaana tms.
Eikä siitä tarvitse tehdä sen suurempaa peikkoa.
jos munasolut/siittiöt luovutettuja,olisi mietinnän paikka?
koeputkihedelmöityksestä?? Miksi ihmeessä?
asiantuntija oli sitä mieltä, että ehdottomasti pitää ja alusta alkaen.
Itse olen eri mieltä ainakin jos kyseessä omat sukusolut.
Siis jossain vaiheessa on hyvä kertoa (jos vaikka perinnöllistä ja muutenkin kertoo mielestäni vanhemmista ja kuinka paljon lasta on kaivattu), mutta ei mielestäni kiire ennen murrosikää.
Meillä eka on luomu ja toka hoidoilla. Mielestäni leikki-ikäiselle (kuten asiantuntijan mukaan jo pitää tietää) asiasta kertominen vain sotkisi tilannetta. Ihan kuin meidän lapset olisivat jotenkin erilaisia keskenään. Sinä tulit tavallisesti ja sinä taas koeputkesta... Enkä muuten halua, että lapset selvittäisivät asiaa hiekkalaatikolla ja päiväkodissa, koska kanssaihmisiä on niin erilaisia...
En käsitä, mitä lapsi sillä tiedolla tekisi.
Murrosikäiselle tai aikuiselle voisin kertoa. Ei se ole mikään iso juttu.
Vaikka eihän siinä yhteydessä oikeasti seksistä tarvitse puhua sanallakaan.
Että nussivatko isä ja äiti teltassa vai sängyssä vai yhtyivätkö sukusolut laboratoriossa. Jos syy ivf:ään on jokin sellainen joka voi vaikuttaa lapsen itsensä hedelmällisyyteen aikuisena, on hyvä kertoa.
Itse kertoisin, mutten tiedä miksi kaikkien olisi pakko. Toivon, että jos on käytetty luovutettuja, silloin oltaisiin avoimia. Kuten meidän perheessä.
kohonnut todennäköisyys kärsiä itse lapsettomuudesta, vaikka vanhempien diagnoosi olis ollut selittämätön lapsettomuus. Eli siinä mielessä vois olla lapsen kiinnostava tietää.
Jos jompikumpi olis ollu koeputkihedelmöitys, niin varmasti kertoisin senkin!
ainakaan vielä lapselle. Sitten joskus aikuisempana, kun pojat esim. itse seurustelee tai miettii lapsentekoasioita. Meillä kuitenkin eka koeputkesta ja toka luomuna, joten en halua korostaa millään tavalla poikien erilaista alkuperää. Muutenkaan tieto ei taida olla kovin olennainen. Tuskin murrosikäinen haluaa edes kuulla miten hänet on tehty. Siinä iässähän muutenkin ajatellaan, että ei meidän vanhemmat harrasta seksiä. Miksi hämmentää lasta asioilla, joita he eivät pysty ymmärtämään. Tietenkään asiaa ei ole myöskään tarkoitus salata. Jos lapsi kysyy suoraan tai kuulee esim. jonkun asiasta tietävän sukulaisen puhuvan siitä, niin totta kai kerrotaan.
Siinä parinkympin tienoilla voisin kertoa. Tai esimurkkuikäisellekin, riippuu lapsesta. Sehän voisi olla hauskakin yhdessä katsoa sitä kuvaa alkiosta, joka sitten laitettiin äitiin kasvamaan. :-) Ihan leikki-ikäinen ei tajua mitään asiasta, joten en kertoisi vielä silloin.
Minusta tuo ei ole olennainen asia muulta osin kuin tosiaan siltä, että lapsella/nuorella voi olla sitten itselläkin ongelmia hedelmällisyyden suhteen. Näinhän ei ole, jos lapsettomuus on johtunut esim. sukupuolitaudista.
Sen sijaan, jos lapsi saisi alkunsa luovutetuilla soluilla, kertoisin asiasta pienestä alkaen. On hirveä järkytys saada tietää asiasta esim. vahingossa aikuisena kuin että jos on tiennyt koko ajan. Adoptoiduillekin lapsille pitäisi nykysuositusten mukaan kertoa alkuperästään heti alusta asti, salailematta. Sama juttu luovutetuilla soluilla alkunsa saaneella lapsella.
toisaalta en ymmärrä, miksei voisi kertoa. Ihan mitätön seikka minusta.