###SUURperhellisten uusi viikko####

Taas on maanantai ja koululaiset ja eskarilainen saatettu matkalle. Saa nähdä miten ekaluokkalaisen käy, ehtiikö kouluun vai ei. Yleensä lähtevät kävelemään kahdeksalta kaverinsa kanssa, että ehtivät yhdeksäksi kouluun. Tänään lähtivät vasta vartin yli ja kun saattelin eskaria puolelta taksiin, niin olivat n. 200m päässä menossa. Ja matkaa on kaksi km. Sanoin kyllä 6-luokkalaiselle esikoiselle, että hoputtaa tyttöjä matkalla, mutta luulen, että myöhästyvät koulusta. Tästäpä sitten uutta kysymystä. Minkälainen koulumatka teillä on lapsilla? Kulkevatko kävelemällä, pyörällä vai saavatko kuljetuksen? Meillä kouluun siis matkaa 2km ja ekaluokkalainen kulkee kävelemällä ja isommat pyörällä. Eskari on päiväkodissa ja sinne sai tyttö kuljetuksen, kun en millään jaksais 2v:n ja vauvojen kans sitä kuljettaa. Koulumatka on muuten turvallinen leveää kävelytietä koko matka. Pari tien ylitystä on, toinen vähän vilkkaampi ja toinen hiljaisempi.



Mitähän gallupeita oli ollut... Ystäviä on suurperheellisiä ja pieniä perheitä. Osalla tuttavaperheistä on pari lasta, jotka on meidän isompien ikäisiä ja joillakin sitten taas meidän pienempien ikäisiä. Ei hirveesti semmosia, että löytyis kaikkien ikäistä kaveria..



Siivoamisesta... Nyt kun on 2 vauvaa niin pakko yrittää suvaita enemmän sotkua, ei vaan aika riitä. Oon kyllä pahalla päällä jos o kovin sotkuista. Päivittäin keräillään tavarat paikoilleen, keittiö siivotaan aina ruokailun jälkeen, eteset järjestellään joka päivä, imurointia ehkä n. joka toinen päivä. Olohuoneen ja keittiön otan melkeen päivittäin, nyt ku vauvat on jo aika paljon lattialla. Kerran viikossa sitten isompi siivous, että leikkihuoneessakin kaikki järjestellään paikoilleen, pölyt pyyhitään, vessat pesen joskus kaksikin kertaa viikossa.



Luminan vauvalla on tosi sievä nimi. Meillä on aika tavalliset nimet kaikilla lapsilla, ei mitään suosituimpia, muttei hirveen harvinaisiakaan. Yhden nimi ei löydy kalenterista, muiden löytyy. Oliskohan omassa ikäryhmässä kastettuja saman nimisiä n.200.



Luminalle vielä tuosta kitarisojen poistosta. Meillä aikanaan kakkoselta poistettiin kitarisat alentuneen kuulon, kuorsaamisen ja väsyneisyyden takia. Leikkaus auttoi, ja korvissa ei tosiaan ollu mitään vikaa, vaikka lääkäri aikoi ekana pistää niihin putket, kun sanoi, että varmasti on liimakorva. No, ei ollu, oli vaan erittäin suuret kitarisat, eli oli niin tukossa korvat ja sen takia ei kuullut kunnolla.



Vieläkä tulee vauvoja... Jaa, en kyllä oikeen osaa sanoa vielä. Toisena päivänä on mielessä, että olis ihana vielä joskus, toisena taas ettei kyllä enää yhtään ikinä.



Pyrytyttö: kyllähän tää on välillä melkosta hommaa. Ulkoilut on nyt onnistunu parin viikon ajan aika hyvin. Vauvat oon laittanu vaunuihin nukkumaan aamupäiväunille n. kymmeneltä. Ovat yleensä nukkuneet pari tuntia, eli tuossa välissä on ulkoiltu. Mulla pelastus on ollu tuo viides luokkalainen kavereineen, tykkäävät käyttää 2v:ta puistossa ja leikkiä pihalla. Ruoan laittaminen on nykyään kaikkein hankalin juttu, pitäis sillon aamulla esivalmistella hyvin, ettäö olis sitte helppo laittaa, mutta ku menee ulkoiluun se aika. tuntuu, että aina vähintään jompikumpi vauva itkee kun teen ruokaa. Pakko sitäkin kuitenkin tehdä...



Leviniasta olis tosiaan kiva kuulla. ja sitten oli MotherOf4 tai nykyään 6, kiva olis lukea miten teillä on kaksosarki sujunut.



Nyt hermostuu vauvat...



Pipsa ja tuplatytöt 19.04

Koulumatkasta kyseltiin, meillä 5lk ja 8lk kulkevat pyörällä tai kävellen kouluun. Matkaa noin 2km, eikä oikeestaan yhtään tien ylitystä, koulun lähellä alikulku. Amislainen menee junalla kouluun, sillä vähän pitempi matka. Silloin kun esikoinen ja toka oli ekalla luokalla niin meillä oli alle kilometri kouluun matkaa, melkein näkyi meille. Ne sai kyllä siihenkin kuulumaan tunnin että käveli sen muutaman sata metriä kouluun tai kotiin, joka ikinen oja/puu/pensas/kivi/mato ja leikkipuisto matkan varrella piti käydä läpi. Oikeesti siihen meni 5min. kun käveli sen matkan! Kyllä ne sitten oppi ajan kanssa vähän reippaamiksi. Tai no nyt ne löntystelee yhtä hitaasti kuin silloin pienenä, joku murkkuiän vaiva varmaan?



Olipahan viikonloppu, tuntui kyllä ettei se ikinä lopu! Pakko vähän valittaa täällä kun ei toi mies ihan tajua aina mitä mä selitän. Mun 14v ja miehen 13v (pojat siis) kuvitteli että voi hillua ihan miten vaan yöllä kun me nukutaan. Herättiin kumpikin niiden metelöintiin ja " pienen palaute keskustelun" jälkeen pojat meni todella liukkaasti nukkumaan. Seuraavana päivänä sitten pistettiin jääkaapin oveen viikonloppu säännöt jos niistä nyt ois jotain hyötyä. On ainakin näkyvillä mitkä säännöt meillä on kun ei niille mene jakeluun vaikka kuinka sanoo. Ja tietysti myös informoitiin mitkä säännöt on viikolla voimassa. On joskus tosi rasittavia noi teinit, tuntuu ettei mitään muuta ehdi kun jankuttaa ihan yksinkertaisista asioita. Niin se on varmaan muillakin.

Sunnuntaina mulla meni " tosi kivasti" kuumessa kaikkien viiden kanssa yksin, mies keksi että sen täytyy mennä töihin siis sen ei ois ollu mikään pakko mennä. No mä tyhmänä ajattelin ettei se nyt hirveen kauan siellä ole, että tulis vähän aikasemmin. Kun sanoin sille vielä ihan selvällä suomen kielellä olevani tosi kipeä. Jep, se lähti aamulla puoli kuusi ja tuli kotiin seitsemän aikaan. Onko muilla yhtä ajattelevaisia miehiä? Ei toi aina ole tommonen nyt sattui näin käymään. Ei ilkeyttään t

liian nopeet sormet taas! Ei ilkeyttään siis noin tehnyt mutta kun ei aina ymmärrä mimmosta on olla kotona. Tämä kun käy ihan oikeesti työstä ja huonolla palkalla vielä kaiken lisäksi. :)



Tässä vaikka galluppia seuraavaksi kertokaa mitä teidän miehet on tehny tai sanonut ihan silkkaa ajattelemattomuuttaan (kauhee sanahirviö)? Meiltä niitä löytyy vaikka kuinka, siis niitä hassuja möläytyksiä/tekoja vaikka arjen keskellä. No okei on on ne välillä raivostuttaviakin juttuja mutta jälkeen päin niille osaa jo nauraa :)



Nyt meen vihdoinkin aaamupalalle kun vauva vielä nukkuu!

Meillä esikoinen lähti kaverille kun ei tullut läksyä. Kaksi pienintä nukkuu. Kolmonen katsoo videoita kun en suostu hänelle etsimään vaatteita että pääsisi ulos ja kakkonen on vielä koulussa.



Meillä nuo kolmonen ja nelonen keksivät puuhaa aamupäivällä ja olivat sitten tyhjentäneet kaikki lelulaatikot lastenhuoneen lattialle. Lisäksi oli näiden kahden vaatteet tyhjennetty kaapista ja vielä oli kaulaliinat laatikosta vedetty esiin. Aivan kamala sotku. Vaatteet työnsin takaisin kaappiin muut saa lapset itse siivota pois. Pitää varata pesutupa illaksi ja laittaa mies vahtimaan siivous. En jaksanut vaatteita yhtään lajitella ja viikata kun menemme tänään ostamaan kaappeihin sellaiset metalliset korisysteemit Ja pitää sitten tyhjentää kuitenkin koko kaappi. Myös isojen tyttöjen vaatekaapissa on kaaos mutta sekin siivotaan kun saadaan uudet systeemit kasaan.



Meillä koulu matkaa lienee vajaa 1km. Minä kävelen tuon alle 10min. Tytöillä (eka ja tokaluokkalaiset) siihen menee 15min-1h riippuen kuinka monta kaveria saattavat ensin kotiin. Minun on kuitenkin turha valittaa kun itsellä oli koulun muutama sata metriä ja usein äiti ja isi soittelivat joka kaverin läpi kun en tullut koulusta kotiin. Siis sukuvika tuo matkaan tuhlautuva aika.



Meillä nimet on hyvin perinteisiä suomalaisia nimiä ja toiset nimet on suvusta löytyviä. Alkaa suvussa naiset loppumaan joilla olisi toiseksi nimeksi sopiva nimi =). Mutta jos tämä pienin olisi nyt viimeinen niin eipä tuo haittaa enää.



Nyt pitänee mennä herättelemään pikkuinen syömään alkaa tisut olla melko täydet taas.



nuttu

Koulumatkoista oli juttua. Meiltä koululle on matkaa 2km ja ekaluokkalainen kulkee sinne toistaiseksi pyörällä, talvikeleillä sitten kävellen. Matkaan kuuluu sekä pientä hiekkatietä, että pyörätietä isomman tien varrella. Yksi tien ylitys on matkalla. Melko takkuista oli alkuun tuo tytön yksin kulkeminen, mutta nyt jo alkaa sujua. Viime talvena kulki eskariin taksilla, kun en jaksanut pienempien ja vauvamahan kanssa kuskata. Matkaa eskarille on vähän enemmän kuin koululle eli reilu 2 km. Emme saaneet maksutonta kuljetusta, mutta maksoimme itse taksikuskille, joka koukkasi meidän kautta lapsia kuskatessa. Oli iso helpotus ja toivon, että onnistuu ensi vuonnakin, kun on taas eskarilainen.



Miehistäkin oli kyselyä. =) Meillä mies on kyllä niin skarpisti mukana arjen pyörityksessä, ettei heti ainakaan tule mieleen mitään älytöntä, mitä olisi tehnyt. Meillä taidan minä olla se, joka väsyneenä tekee kummia juttuja, kuten vie lapsia kerhoon, vaikka piti mennä neuvolaan, käynnistää autoa, joka on jo käynnissä jne.



Vauva kutsuu taas. Mukavaa viikon jatkoa!

Meiramiina

Puoli porukkaa räkätaudissa...



Kouluista:meillä koulu näkyy tuossa 50 m päässä.Eli vain tien ylitys ja koulun mäkeä ylös.Ihanan helppoa on kun ei tarvitse lasten koulumatkaa jännittää.3kipaletta tyttöjä on nyt kys koulussa 2lk,3lk ja 5lk.Ensivuonna neljäskin meidän lapsista=)



Yläaste sitten on hieman kauempana,noin 1km,muttei kaukana sekään siis.



Vakuutustarkastaja kävi katsomassa putkivuodon vahingot,nyt odotamme raporttia,korvaako vakuutus sokkelit ym.



Mun vatsaa jomottaa inhasti,taitaa menkat kolkutella ovella ekaa kertaa synnytyksestä=/Ei kiva,olis saaneet pysyä pidempää poissa.



Miten te muut äidit olette palautuneet raskauksista?

Kilot karisseet herkästi ja menkat alkaneet ajoissa,valmiina uuteen kierrokseen=)?



Mulla aina alkanut menkat mielestäni liian aikaisin 3-6kk synnytyksestä.Olis niin kivaa kun olisivat vaikka vuodenkin poissa.

Kilojen kanssa ei oo koskaan tarvinnut tapella,kaikki mikä tullut on ihan itsestään sitten aikanaan lähtenyt,viimeistään myös siihen 6kk mennessä.Nytkin olen jo omissa mitoissani!



Kuulasta syyspäivää kaikille!!

Mietin kokoajan oonko unohtanut pakata matkalle jotain tärkeää,kunhan passit ja rahat ja lentoliput ois mukana.



Ensin tytön korvapolikuulumisiin,mitään vikaa ei näyttäis olevan kita,eikä nielurisoissa,mikä selittäis tytön kuorsaamista,nyt tutkimukset jatkuu unilaboratoriossa,jossa selvitetään,onko kyseessä uniapneaa.



Menkat alkaneen n. 5kk-9kk kuluessa synnytyksestä,raskauskilot on jääneet yleensä laitokselle,nyt tosin on vielä 3,6kg jäljellä...lihoin eniten,päälle 11kg tässä raskaudessa.Kilot on jäänyt reisiin ja etumukseen.





Koulumatkaa lapsilla on 10km,koulukyyditys on 2 km päässä olevalta pysäkiltä,jonne lapset menee pyörällä(tie on rauhallinen liikenteeltä)usein vien lapset kuitenkin kouluun asti itse.



Lumiela nukahti juuri,ja taapero piirtää niin keskittyneesti,et nyt kotihommien pariin.Illalla pitää mennä jo 19-20 nukkumaan,herätys klo 5 aamulla,6:lta lähdetään ajamaan kohti lentokenttää.



Lumina

Pikaisesti ehdin koneelle ruuanlaiton lomassa. Kotona vaan kaksi nuorinta, kun poika on kerhossa. Tuntuu työläämmältä kahden kuin kolmen lapsen kanssa ja kaikkein helpoimmalla pääsee, kun kaikki neljä ovat kotona. =) Touhuavat niin hyvin keskenään silloin. Onko muilla samoin? Näin kun on vaan nämä kaksi kotona niin muistuu mieleen aika, jolloin kaksi ekaa oli pieniä ja tuntui, että työtä oli paljon. Sitä vahtimista ja viihdytystä on kahden pienen kanssa paljon.



Palautumisesta sen verran, että mulla vasta jälkivuoto loppui viikonloppuna kestettyään yli seitsemän viikkoa. Tympeetä, mutta mulla on kaikista tiputellut kauan ja kahdesta viimeisestä erityisesti. Toivon mukaan vuotelut on nyt poissa ensi kesään asti. Aikaisemmin ainakin kuukautiset ovat alkaneet vasta noin vuoden kuluttua synnytyksestä, kun imetystä olen reilusti vähentänyt. Se on kivaa. Eipä mulla niitä kuukautisia sitten niin kovin monia ole viime vuosina ollutkaan, kun lapsilla ikäerot parin vuoden paikkeilla. =) Painoa ei raskausaikana ole koskaan liiemmin tullut (3-7kg, nyt muistaakseni viitisen kiloa), mutta imetysaikana ruoka maistuu ja paino palaa sinne synnytystä edeltäviin lukuihin. Sieltä sitten on tippunut, minkä on ehtinyt ennen uutta raskautta. Pitäisi kai tarkkailla syömisiään, mutta toisaalta maidon tuotannon kannalta on syötävä hyvin... Ja onneksi paino on kumminkin pysynyt kohtuullisena niin en ole ottanut paineita.



Mies tulee kohta syömään, joten takaisin ruuanlaiton pariin. Palailen myöhemmin.

M

Kuukautiset tulevat noin puoli vuotta imetyksen lopetuksesta eli viimeksi tulivat 1,5v synnytyksen jälkeen =).Viimeksi synnytys kilot lähtivät imetys aikana. Tai nekin kilot mitä kakkosen odotuksesta oli jäänyt. Minulla tuota painoa joko tulee kunnolla tai sitten vain muutama kilo raskausaikana. Kolmosesta ja nelosesta tuli n.5kg ja muista 15-20kg. Nyt ei ole imetys vielä ehtinyt kiloja pudottaa joten lähtöpainoon on vielä 10 kg matkaa. Housuissa tuon huomaa kun ei löydy mitään sopivaa kaapista =/.



Minä jo olin niin tottunut että vauva nukkuu aamupäivät klo7-11 sain laittaa isot kouluun rauhassa ja käydä keskikokoisten kanssa kerhoissa. Nyt sitten on parina aamuna riekkunut aamut ja nukkunut sitten illalla enemmän. Minä ole sitten ihan ihmessäni aamulla kun ei ehdi aamupalaa laittamaan tai tarkistamaan mitä lapset laittaa päälle kouluun. Kerhomatkat neiti huutaa vaunusissa tyyntyy onneksi tuttiin. Illalla en osaa mennä ajoissa nukkumaan kun odottelen milloin neiti aloittaa tankaamisen kunnolla. Ei tämmöisiä rytmin vaihdoksia montaa kiitos! Toivataan että pian löytää oman rytminsä.



Nyt ruuan laittoon meillä on tänään uunilenkkiä ja perunamuusia.



nuttu ja neiti reilu 2vk

Ei kerrassaan mitään asiaa, mutta kirjoitan nyt jonkun rivin pinoa nostaakseni. =)



Sateinen päivä kului ihan mukavasti, kun iltapäivällä kyläiltiin. Piristää ihan mukavasti nuo kyläilyt aina. Meillä oli kahden ekan ollessa pienempiä tapana tavata oikein pitkän kaavan mukaan eli aamupäivällä ulkoiltiin ja syötiin, pienemmät nukkumaan ja isommat leikki sisällä ja äidit jutteli. Lapset ovat niin sopivasti saman ikäisiä ja päivärytmit ja leikit kävi yksiin. Nykyään, kun toinen äiti on töissä ja meillä näitten pienten kanssa on omat kuviot, niin tavatan harvakseltaan. Noihin aikoihin mulla oli muitakin vastaavanlaisia kyläilypaikkoja. Kun nuo äidit palasivat työelämään, en ole sitten saanut vastaavanlaisia ystäviä näiden pienempien ikäisten äideistä. Onneksi yhteen noista perheistä tuli nyt myös vauva ja sitten on yksi kaltaiseni " suurperheellinen" . Työssäkäyviä kun tapaa huomattavasti harvemmin...



Nutun vauvan " rytmistä" tai sen muutoksesta. Ihmeen ennakoitava vauva teillä on ollut, jos on ensimmäiset viikkonsa nukkunut noin säännöllisesti. Meillä ei kaksikuisellakaan ole vielä mitään ennakoitavaa päivärytmiä. Yöt on nukkunut alusta asti hyvin, mutta päivällä on mahdoton tietää, nukkuuko minuutin vai kaksi tuntia, kun on nukahtanut. Sama juttu meillä on ollut muillakin ensimmäisinä viikkoina. Vähitellen sitten on alkanut tulla jonkinlaista rytmiä, joka sitten on kehityksen myötä moneen kertaan muuttunut.



Mutta nyt lopetan, kun ei mulla ollut mitään asiaa... =) Aivot ei kehitä nyt mitään kysyttävääkään. Keksipä Leanna (tai joku muu) meille taas jotain gallupia.



Hyviä öitä!

Meiramiina



Niin ja minä kaipailen Ulmeria. Mitenkäs teidän poika jakselee?

Täällä ollaan hengissä. Vauva on hoidattavaa tyyppiä. Nyt just hiljaa- mikä on aikas harvinaista herkkua pojan hereillä ollessa! Ukkokin kysyi että mikäs pojalla ku on hiljaa.... Toivottavasti alkaa oleen useammin tyytyväisiä hereilläolo pätkiä. Imettäessä aina ekaks huutaa kun tulee liikaa ja hotkii ja sitten huudetaan syönnin jälkeenkin kun kipristelee hotkimiset. Poskista päätellen kuitenkin poika on tarpeeksi evästä saanut. ;) Mulla alkaa olla niskat aika jumissa kantamisesta.



Poika on alkanut löytään rytmiä sen verran että joka aamu heräilee ennenkuin mulla kello herättää. Ehdin siis syöttämään hyvin ennenkuin alan laittamaan koululaisia ja eskarilaista ja kerholaista. " Aamurundin" jälkeen poika nukkuu pihalla noin 1,5 tunnin unet. Ihana rauhallinen hetki tehdä päivän pakolliset. Sitten kun vauva herää, meneekin useampi tunti syöttämiseen, ruuanlaittoon ja lasten läksyhommiin... Välillä tuntuu että tää on nyt pelkkää kaaoksenhallintaa tää elo.



Mulla jälkivuoto loppui kans vasta pari viikkoa sitten, eli reilut 5 viikkoa kesti. Ja menkat on alkanut viimesiltä noin 8-9 kuukauden päästä synnytyksestä. Kilot olen joutunut itsestäni pudottamaan kovalla työllä. Nyt on vielä noin 8 kg jäljellä. Eikä mulla ne lähde pelkällä imetyksellä, olen imettänyt viimeisiä noin vuoden.



Nyt taidan mennä nukkumaan. Meiramiinalle terkut!

Ulmeri ja poika huomenna 8 viikkoa

Minä kirjoittelekin (ehkä) ensimmäistä kertaa tällä puolen nyt uusimman vauvan syntymän jälkeen. Neiti syntyi 4.8. rv 32+1. Kotona elämistä on nyt totuteltu viime viikon tiistaista saakka. Kuten Ulmeri (? anteeksi jos sotkin nikit) sanoi, melkoista kaaoksen hallintaahan tämä on! Meillä esikoinen siis 2. lk, kakkonen eskarissa, kolmonen 3v, nelonen 1v4kk ja sit tämä nyytti 5vk. Mies tekee meillä 3-vuorotyötä, joten välillä tuntuu että yksin kotona on arki pyöritettävä, mutta samassa veneessä taitaa olla moni muukin äiti ;o)



Eilen oli nyytin ensimmäinen neuvola sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Oli pudonnut yli 100g paino viikossa :-( Toki vaakoissakin on eroja, joten ensi viikolla uusi kontrolli! Vähän olin pettynyt kun kuvittelin imetyksen lähteneen kotona tosi hyvin käyntiin, mutta todellisuudessa nyytti ei jaksakaan riittävästi rinnalta imeä. Maidon puutteesta ei ole kyse, kun luovutukseen asti maitoa nyt tulee!



Meillä nuo isot lapset on olleet flunssassa jo pitkään ja eikös eilen nyytinkin nenä alkanut tursuta :-( Toivottavasti ei pahaksi mene!



Koulumatkasta oli puhetta ollut: Meillä esikoisella on 3km koulumatkaa jonka saa kulkea pyörällä. Esikoisella on eskariin matkaa reilu kilometri ja se kuljetetaan pääasiassa kävellen.



Mutta nyt pitää mennä aamupalalle itse kun isot jo koulussa/eskarissa ja pienet leikkii!



Hattara ja nyytti 5vko (+isot 4/99, 3/01, 7/04, 5/06)

G:Kauanko olet ollut kotona lasten kanssa?

Miten pitkään ajattelit/suunnittelit olevasi kotona?

Miten olet viihtynyt kotona?

Onko työ odottamassa,koulutuksesi?





Itse palaan vastailemaan myöhemmin tänään.Nyt lapset pukeisiin!

Vastailenpa gallupiin...

:Kauanko olet ollut kotona lasten kanssa?

Miten pitkään ajattelit/suunnittelit olevasi kotona?

Miten olet viihtynyt kotona?

Onko työ odottamassa,koulutuksesi?



Olen ollut ensimmäistä lukuunottamatta, kotona niin pitkään kuin mahdollista. Toisin sanoen en ole ollut töissä kuin ekan jälkeen. Nyt jo yli 10 vuotta olen ollut kotiäitinä. Ja olen ainakin siihen asti kun kuopus täyttää kolme. (Ja kukaanhan ei tiedä kuka meidän kuopus on ;))

Olen viihtynyt ihan hienosti kotona. Nyt olen alkanut miettimään mitä haluaisin sen jälkeen tehdä kun tää " uraputki" päättyy. Koulutusta vastaavaan työhön en taida haluta. Työpaikkaa mulla ei ole odottamassa.



Nyt hermostuu vauva ja neiti 2 v (maailman mustasu7kkaisin pikku-akka!!!)

see you...

Olipa kiva nähdä näin pitkä pino ja paljon luettavaa :)



Meillä päivystää täällä sairastupa :( Nelonen on ollut koko viikon flunssassa (jo toinen flunssa tänä syksynä) ja viime yönä alkoi kolmonen oksentaa, yök! Ja minä kun kammoan tuota jälkimmäistä tautia kuin ruttoa, pelkään nyt täällä, kuka on seuraava ja saako vauva taudin :(



Paljon oli ollut galluppeja, varmaan kaikkiin en muista/ehdi nyt vastailla, mutta jos jotakin...



Perhekoosta kyseli Leanna josssain kohtaa. Minä olen varmaan sitä sorttia, että perhe ei ole ainakaan ajatuksen tasolla koskaan valmis :) Mutta toteutuksen tasolla vaihtoehdot ovat joko tämä nykyinen kokoonpano tai sitten se yksi, ja viimeinen tottakai :), joskus. Pienestä tytöstä asti olen nimittäin sanonut haluavani kuusi lasta ja se olisi nyt sitten yhden päässä ;) No, aika näyttäköön ja mikäänhän ei koskaan näissä asioissa ole itsestään selvää edes.



Huushollin siivoamisesta/siisteydestä. Meillä on sellainen jatkuva projekti sen asian suhteen menossa. Eli koko ajan saisi tehdä jotain ja nyt taas, kun ei iso vatsa ole esteenä, yritänkin päivittäin tehdä jotakin, ettei ihan kamala kaaos pääsisi syntymään. Meillä vaan neiti 3v on aivan mahdoton tavaroiden levittelijä. Hän ihan kuin huomaamatta kuljettaa tavaroita huoneesta ja kerroksesta toiseen ja jättää ne milloin mihinkin. Huoneensa siivoaminen on kuin tervan juontia, vaikka aikuinen auttaisikin. Isommat meillä tekevät hommia omien huoneidensa kanssa, välillä paremmin, välillä huonommin. Ja oman osuutensa siivouksiin tuovat myös meidän karvaiset lapset, eli koira ja kolme häkkieläintä. Marsut ja hamsteri ovat kyllä esikoisen huoneessa ja vastuulla, joten niihin hommiin ei minun tarvitse puuttua. Koiran karvaa saa kyllä sitten imuroida ihan tämän tämän.



Koulumatkoista. Meillä on sekä ala- että yläkoulu n. 500m matkan päässä. Kumpikin eri suunnissa tosin :) Meillä ei alakouluun saa mennä pyörällä kuin vasta kolmannella luokalla, joten ekaluokkalainen kulkee jalan ja nelosella oleva saa polkaista matkan pyörällä. Onneksi lukkarit ovat erit, niin ei tule siitä kinaa, että isompi " joutuisi" pienempäänsä odottamaan :)



Synnytyksestä palautuminen. Jälkivuotoa on mulla ollut, yhtä kertaa lukuunottamatta, aina monen monta viikkoa, niin nytkin. Ja kilojakin on aina kertynyt 17-20kg, joten tälläkin kerralla imetykselle jäi tehtävää :) Onneksi imetys on aina auttanut, eikä ole tarvinut dieeteille ryhtyä.



Kotonaolosta vielä. Esikoisen jälkeen minäkin palasin opintojeni pariin jo ennen neidin 1v syntymäpäivää. Ei ollut mukava ratkaisu, mutta silloin pakollinen. Kakkosen jälkeen olin 4,5v kotona, joten kolmonenkin oli n. 1½v, kun läksin töihin. Olen lastentarhanopettaja ja molemmat silloin päiväkoti-ikäiset pojat meillä pääsivät samaan päiväkotiin kanssani, joten se kerta ei niinkään kirpaissut. Parin vuoden työssäolon jälkeen jäin nelosesta ä-lomalle ja sillä reissulla olen edelleen :) Tosin nelosen ollessa reilun vuoden aloitin jälleen opinnot, mutta saimme onneksi lapsille hoitajan kotiin, joten nelosen ei ole tarvinnut olla lainkaan kodin ulkopuolella hoidossa. Ja viime joululta jäinkin sitten jo nykyisistä opinnoistani tauolle ja palailen takaisin luultavasti vuoden kuluttua syksyllä. Edellyttäen, että hoitaja järjestyy taas kotiin.



Tässäpä näitä vastauksia, nyt on pakko jättää muut kommentit ja käydä välillä katsomassa nukkuvaa poikaa (sitä vatsatautista siis). Poitsu sai äskettäin otettua särkylääkkeen, joten nyt varmasti uni maittaa. Oli kova päänsärky hänellä myös :(



Hyviä vointeja kaikille teille!



M ja viisikko



p.s. Jokos Levinia on tänne puolelle päässyt?

Minä jäin vakipaikasta äitiyslomalle reilu seitsemän vuotta sitten, kun esikoinen syntyi. Äitiyslomalta jatkoin hoitovapaalle ja uudelle äitiyslomalle jne. Jossain vaiheessa irtisanouduin tuosta työstä, kun olimme muuttaneet monen sadan kilometrin päähän ja paluuaikeita ei ollut edes huonoina päivinä. =)



Olen viihtynyt tosi hyvin kotiäitinä, vaikka joskus tietysti tympii tämäkin. Kolmosen ollessa vähän reilun vuoden ikäinen, sain osa-aikaisen työn, jossa ehdin olla reilun vuoden ennen äitiyslomaa. Työssäkäynti oli ihan mukavaa vaihtelua ja enimmäkseen ihan kivaa. Hermoja sen sijaan kuluttivat lastenhoitojärjestelyt. Pääasiassa sumplimme miehen kanssa työt niin, että hoidimme lapsia vuorotellen. Ulkopuolisen lastenhoitoavun saaminen on meillä kiven alla, joten välillä oli kyllä paineita saada hommat hoidettua. Paljon sain onneksi tehdä töitä kotoa käsin, mutta ei sekään lapsiperheessä ole niin yksinkertaista... Aika usein istuin koneella illalla, kun lapset ja mies nukkuivat.



Tulevaisuuden suunnitelmia ei ole kovin pitkälle. Vuoden vaihteessa pitäisi palata tuohon osa-aikatyöhön, kun mies on vanhempainvapaalla. En uskalla ajatellakaan, miten käytännössä sujuu alle puolivuotiaan vauvan kanssa töiden aloitus. Toivottavasti viihtyy silloinkin kantoliinassa niin voin ottaa töihin mukaan. Paljon varmaan koitan tehdä töitä kotoa käsin ja muutenkin työskennellä vauvan tahtiin. Eiköhän se suju. Enemmän ongelmia tulee sitten, kun mies loppukeväästä palaa töihin ja koko porukka+työt pitäisi hoitaa. Siihen onneksi on pitkä aika...



Tätä kotiäidin uraa tuolla osa-aikatyöllä terästettynä aion jatkaa ainakin siihen asti, kun kuopus on kolmevuotias. Eikä sitä meilläkään tiedä kuka se kuopus on. =) Kotona olisi kiva olla kyllä niin kauan kuin viimeinenkin menee eskariin, mutta en tiedä onnistuuko mitenkään. Toivon mukaan kumminkin saan vielä vuosia jatkaa tässä unelma-ammatissani kotiäitinä. Sitä en tiedä, mitä kotiäitiurani jälkeen haluaisin tehdä. Koulutusta olisi useampaankin erilaiseen hommaan, mutta ihan uudenlaisetkin jutut kiinnostaisivat. Aika näyttää...



Nyt onkin ollut rauhallinen aamu. Kaksi nuorinta vasta heräilevät. Pitää ryhtyä työhön. Mukavaa viikonlopun odotusta!

Meiramiina

Kotona olen ollut yli 11v.

Jäin töistä pois esikoista odottaessa rv 22.Minulta leikattiin umpisuoli rv 16 ja sairasloman jälkeen yritin työhön paluuta mutta leikkaushaavan kiinnikkeet ja kasvava vatsa eivät mahdollistaneet parturi-kampaajan hommia(käsien nostoa ja korkealla pitoa kun leikkaa hiuksia)Joten olen ollut " kotiäitinä" jo ennen kuin ensimmäinenkään lapsi syntyi.Välissä olen piipahdellut perheyrityksessä mutten laske niitä keikkoja pois kotona olemisesta.

Ja sama linja jatkuu siihen kunnes nuorin täyttää kolme ja lainataksen aijempia sanoja,sitä ei kuitenkaan vielä tiedä kuka se nuorin on=)Vaikka nyt keskityn tähän,tämänhetkiseen nuorimpaan.

Kotona teen " omia" hommiani välillä,sukulaisten hiusten muodossa ja tietty oma perhe myös saa kampaamopalvelut.



Synnytyksestä palautumiseen vielä.Mulla myös jälkivuoto kesti tästä viimeisestä 10(!)viikkoa.Ihan kamalaa.Muut kestäneet 4-6vko max.

Jossain kohdin olin jo ihan epätoivoinen,loppuuko vuoto ikinä.Kun näytti loppuvat ja sitten taas alkoi uudelleen.Söin kuurinkin tulehdukseen kun kävin vuodon takia polilla.



Ja ei ne mun kk vaan tuu.Vatsaa jomottaa hirveesti ja olo on että kota,koska tahansa ,lirahtaa,mutta ei mitään.Ja raskaana en siis ole(varmistettu sekin,vaikkei kyllä ole edes mahdollisuutta sille annettu.Mikään kun ei ole 100%)

Mitä tämä jomottelu voi olla??





Leviniaa minäkin kaipaan tälle puolen!!!!Mahtaa linjat olleet huonot sieläpäin maailmaa kun ei edes syys sisseissä ole kirjoitellut??

Eikös hällä la ihan käsillä,muistaakseni 16.9?



Mutta nyt vääntämään karjalanpiirakoita,niin kauan kuin nuorin nukkuu!

Niin hienoilta pinomme jo ehtivät näyttää.

Huhuu!!!!!



Olen kotona vauvan kanssa kaksin.Isommat 3 ovat miehen mukana ja pojat anoppi vei=)

Hiljaista on kuin huopatossutehtaassa...Ihmeellistä;0)



Meidän pienen neidon korvatulehdus ei siten parantunut ja 2 viikon sisään toinenkin kuuri.Ja tämä uusi kuuri sitten sekoitti,maitohappobakteereista huolimatta,pienen massun.Ihan vesiripulilla on ollut ja vaipasta vuotanut sivusta vaatteille useamman kerran=/

Yöt on olleet ihan hajanaiset ja nyt siirsin pinniksen meidän sängyn viereen jotta en joudu niin " kauas" yöllä juoksemaan,ne monet itku kerrat.Nukkukoot nyt meidän huoneessa niin kauan että yö uni taas hitusenkin pidempi.Muuten kyllä minä nukun paremmin kun vauva omassa huoneessaan...





Kaikki kiireiset,suurten perheitten äidit,huikatkaa nyt edes moit pinon jatkeeksi!!!

Yli viikon ollut tämä flunssa päällä, pahin jo väistynyt mutta väsyttää niin pirusti vielä. Kai tämä tästä :) Onneksi nuo lapsoset on jo terveempiä.



Galluppia oli yritän muistaa mitä siinä kysyttiin. Isopien lasten kanssa olin melkein kahdeksan vuotta kotona, kunnes nuorimmasta loppui kotihoidon tuki. Lähdin opiskelemaan ensin mutta jostain syystä jäi sitten kesken ja menin töihin. Olin monta vuotta samalla alalla, ei mikään unelma homma. Enkä palaa sen alan töihin enään ikinä. Jäin kotiin viime vuoden lopussa ensin sairaslomalle rv20 ja sitten irtisanoin itseni vielä tammikuussa vaki työpaikasta. Päätin etten siihen työ paikkaan koskaan ikinä enään jalallani astu, vaan äitysloman jälkeen keksin jotain ihan muuta. En ole vielä keksinyt kyllä että mitä sitä tekisi? Kun ei ole mitään ammatillista koulutusta vieläkään ja ikääkin on jo tarpeeksi. Oisin halunnut kyllä opiskella merkonomiksi ja joskus silloin kauan sitten mun unelma ammatti oli parturi-kampaaja.

Ei kyllä yhtään haittaa jos tässä seuraava vielä tulisi koska voisin olla ihan hyvin vielä kotona keksimässä mikä musta tulee isona :))



Nyt ei tule muuta mieleen, jatkan kun ehdin taas...

On jäänyt tuo kirjoittelu ihan kokonaan vaikka niin ajattelin, että muutaman rivin aina tänne yritän kirjoitella.. No, nyt mies palannut töihin isyyslomalta, josko olisi enemmän aikaa.. =)

Osa lapsista laitettu jo matkaan, se on koulu aamu taas.. Aika kurja ilma..

Eilen sain pieniä hepuleita meidän kohta 13v. tytön takia, kun koko ajan oltaisiin menossa sinne tänne, mutta huone on kuin pyörremyrskyn jäljiltä.. Onneksi kuitenkin hoitaa koulunsa kunnialla.. Mutta miten ne roskat ei löydä roskikseen ja paperia ja kirjaa lojuu lattioilla, sängyllä ja joka ainoalla tasolla, mitä huoneesta löytyy.. Ehkä olen ollut itse samanlainen..?? =) Itse hän ei luonnollisestikkaan näe asiassa mitään ongelmaa.. No, sitten oli paha mieli kun tuli korotettua ääntä.. Tää on niin tätä..

Vauva itkee.. Mentävä taas..