Huono omatunto koska toivon niin kovasti, että odottamani lapsi olisi tyttö

Toisen kohdalla toivoinkin poikaa, tyttö tuli. Tähän ajatukseen oli hieman hankalampi sopeutua, kun sukupuoli tuli yllätyksenä (ei siis tiedetty etukäteen). Mutta eihän lapsen syntymä ollut tietenkään mikään pettymys, päinvastoin, mutta ajatus tytöstä ja nimen keksiminen tytölle oli hankalaa.



Suosittelen sukupuolen selvittämistä etukäteen. Sittenpähän tiedät kumpi tulee, eikä tarvitse myöhemmin totutella ajatukseen pojasta.

ja sain 3 poikaa ja 1 tytön. Kun tyttö syntyi, meni hetken, ennen kuin sopeuduin ajatukseen. Mutta sen hetken jälkeen olen rakastanut tyttöä kuten poikiakin.

Mutta kyllä poikien kanssa elämä on helpompaa.

Kun ensimmäinen oli ihana tyttö. Ja sain ihanan pojan! Kolmosesta olin kans psyykannut itseni et se on varmaan sit poika, koska toivoin niin kovasti tyttöä. Ja tytön sain! Olen niin onnellinen! Enempää lapsia en kaipaa.

Hoidot viimein onnistuivat ja yritin hokea itselleni, että poika on tulossa vaikka samaan aikaan halusin vain tyttöä. Tyttö tuli (selvitettiin ultrassa heti kun mahdollista että voisin totutella ajatukseen mahdollisesta pojasta) ja olen edelleen ikionnellinen siitä, että tuli tyttö sillä en saa enempää lapsia. Olis todella ikävää jos ainoa lapsi olis poika.

Nainen omii tytöt itselleen ja eletään vain tyttöelämää. Miehelle annetaan tiukat neuvot, miten leitkitään berbeilla yms.

Pikkuhiljaa mies jää syrjään tästä naisten elämästä ja potkitaan ulos. Sitä ei oikeastaan enää tarvita kun siltä on saatu siemenet ja rahat nyhdettyä. Sitten voidaankin kasvaa eroon ja alkaa katsoa uutta miestä.

Sääli.

että naisella on ehkä toiveita, haaveita tms. myös esim. lapsen sukupuolen suhteen. Itse toivoin jo paljon aikaisemmin ennen raskaaksi tuloa poikavauvaa. Muistan, että ultraääneen valmistauduin pakokauhun sekaisin tuntein. Jos lapsen sukupuoli olisi ollut tyttö olisin pettynyt ja järkyttynyt. En tiedä itsekään mistä niin vahva toiveeni tuli. Olin luonnollisesti iloinen, helpottunut ja onnellinen kun kuulin lapsen olevan varmuudella poika. Osa syy sille, että toivoin niin kovasti poikaa oli varmasti siinä, että koen tulevani paremmin ja helpommin toimeen poikien kuin tyttöjen kanssa. Vaikka stereotypioita ei tulisikaan vahvistaa millään tavalla niin mieluummin esim. leikin autoilla, urheilen, ulkoilen tms. toiminnallista eikä niinkään esim. nukeilla leikkimistä, hiusten laittoa, vaateostoksilla käyntiä tms. Lapsuus kuitenkin on pitkä ajanjakso teini-ikineen jne. Olen mieluummin pojan äiti kuin tytön silloinkin.



Enkä häpeä itseäni vieläkään....

molempien raskausaikana toivoin salaa tyttöä. Ehkä juuri samasta syystä kuin sinäkin, minulla oli todella hyvä, läheinen suhde äitiini ja haluaisin kokea saman oman tyttäreni kanssa. Rakastuin poikiini kuitenkin samantien kun heidät syliini sain. Nyt kun pojat ovat vähän kasvaneet ja ovat tietysti ;) aivan mahtavia persoonia, olen tajunnut sen, että kyse ei ole todellakaan sukupuolesta. Läheisen suhteen luomiseen vaikuttavat niin monet syyt, että sukupuoli on vain pisara meressä. Nyt odotan kolmatta lasta ja ensimmäistä kelrtaa vauvan sukupuolella ei ihan oikeasti ole mitään väliä.

Vierailija:

että naisella on ehkä toiveita, haaveita tms. myös esim. lapsen sukupuolen suhteen. Itse toivoin jo paljon aikaisemmin ennen raskaaksi tuloa poikavauvaa. Muistan, että ultraääneen valmistauduin pakokauhun sekaisin tuntein. Jos lapsen sukupuoli olisi ollut tyttö olisin pettynyt ja järkyttynyt. En tiedä itsekään mistä niin vahva toiveeni tuli. Olin luonnollisesti iloinen, helpottunut ja onnellinen kun kuulin lapsen olevan varmuudella poika. Osa syy sille, että toivoin niin kovasti poikaa oli varmasti siinä, että koen tulevani paremmin ja helpommin toimeen poikien kuin tyttöjen kanssa. Vaikka stereotypioita ei tulisikaan vahvistaa millään tavalla niin mieluummin esim. leikin autoilla, urheilen, ulkoilen tms. toiminnallista eikä niinkään esim. nukeilla leikkimistä, hiusten laittoa, vaateostoksilla käyntiä tms. Lapsuus kuitenkin on pitkä ajanjakso teini-ikineen jne. Olen mieluummin pojan äiti kuin tytön silloinkin.

Enkä häpeä itseäni vieläkään....