Omituinen ongelma :-(
Kärsin omituisesta ongelmasta: en jaksa aina puhua lapsistani työpaikan naisten kanssa keskustellessa, näen heitä harvoin yhteisissä tilaisuuksissa (oma yksikköni toimii erillään "emotyöpaikasta" )enkä niin välitä jakaa perheasioitani heidän kanssaan. Lisäksi potuttaa ihmisten ikuinen kauhistelu vanhimman poikani iästä, hän on siis jo 18-vuotias ja minä itse 36-vuotias jota AINA luullaan ikäistäni nuoremmaksi. Siis aina. Siksi en ole kauheasti mainostanut että minulla on niin iso poika näille vieraammille ihmisille, en jaksa sitä voivottelua jota on kestänyt 18-vuotta: "ai kauheata, niin iso poika, ei ikinä uskoisi, blaa blaa.." Ihmiset eivät tarkoita pahaa, mutta minä koen sen kiusallisena.
Olenko outo nainen? Oletteko kaikki muut avoimia perheasioissanne?
oikeastaan kahteen porukkaan. Toiset ovat näistä kotiasioistaan höpöttäjiä ja toiset sitten taas keskustelevat kaikesta muusta paitsi kotiasioista. Nämä jälkimmäiset yleensä kahvittelevat yhdessä miesten kanssa.