Lue keskustelun säännöt.
Nyt tiedän, miltä TODELLA KAUNIISTA naisesta tuntuu!
07.09.2007 |
Olin tulossa junalla toiselta paikkakunnalta ja viereeni istui puolimatkassa itseäni muutamia vuosia vanhempi nainen. Hän oli erittäin näyttävä, kaunis kroppa, ei mikään laiheliini vaan pikemminkin kauniilla tavalla muodokas. Vaatteet olivat melko nuorekkaat, mutta samalla tyylikkäät. Kasvot hänellä oli upeat ja kauniisti meikatut, ja hiukset pitkät ja todella paksut ja tummat. Lyhyesti sanottuna hän oli KAUNOTAR.
No, minä siinä sitten istuskelin hänen vieressään ja juttelimme niitä näitä. Äiti tuntui olevan useammalle lapselle, mutta nyt lapset eivät olleet mukana. Kiva, iloinen nainen oli.
Ja sitten sain kokea vähän aikaa, miltä tuntuu olla todella kaunis nainen. Ohitsemme nimittäin kulki väkeä melko lailla, juna oli lähes täynnä. KAIKKI, siis aivan kaikki katsoivat tätä naista ohi kulkiessaan. Miehet tietysti, mutta myös naiset ja jopa vauvat.
Olen itse tottunut siihen, että minua katsotaan joskus, joskus ei. Olen ihan tavallisen nätti, en varmaan erotu joukosta suuntaan enkä toiseen. Tuntuipa erikoiselta istua tämän naisen vieressä, kun huomasin, että häntä katsovat ihan kaikki. Miehet vieläpä niin, että kaikki pyrkivät saamaan hänen katsekontaktin ja muutamat rohkeimmat heittivät jotain flirttijuttua mennessään. Itse tunsin olevani vain junanpenkin täytettä, kukaan ei edes vilkaissut minuun päin.
Jännä kokemus.
Kommentit (6)
olla huomion keskipiste. Onko hän tottunut siihen, jättääkö hän sen huomiotta, vai erityisesti keskittyy siihen samaansa huomioon ja nauttii siitä, vaiko ei nauti, on samantekevää hänelle, tms.
Mutta hyvä kirjoitus minustakin, kirjoitatko ammatiksesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kiva saada palautetta kirjoittamisesta, tykkään nimittäin kirjoittaa ja haluaisin joskus julkaista jotain. Näköjään huomiota voi saada muullakin kuin ulkonäöllä ;)
Mutta tosiaan, tuo oli sen verran jännä kokemus, että halusin siitä tänne kirjoittaa. Kun eihän sitä osaa kuvitella omalla kohdalleen sellaista, että ihan kaikki ohikulkijat katsovat ihailevasti ja hakevat katsekontaktia. Mietin vain, tajuaako se nainen sitä itse, että monia muita naisia ei noin suuressa määrin katsella.
Että voi ihan aidosti myöntää, että joku toinen nainen oli KAUNOTAR. Harvoin me naiset pystymme sanomaan noin toisesta naisesta.
Minä olen aina ollut pyöreä, välillä ihan rehellisesti sanottuna lihavakin. Kun sitten imetyksen myötä laihduin niin oli ihmeellistä kun sai ihan vierailta miehiltä huomiota. Enkä ole kaunotar, ihan tavis mielestäni. Voin vaan kuvitella miltä tuntuisi saada paljon huomiota. Jos silti pysyy aitona ja ystävällisenä eikä nosta itseään jalustalle, niin silloin voi jo sanoa, että kyseessä on ihana ihminen.
kyllä totta, mitä viitonen kirjoitti, että en pysty tietämään mitä nainen itse ajattelee huomiosta. Mutta hetken aikaa sain ikään kuin vierestä katsoa sitä huomion määrää, joka kyllä yllätti minut. En ole osannut kuvitella, että jotkut naiset saavat noin paljon katseita osakseen.
Vitoselle vielä: en kirjoita ammatikseni, mutta olen kyllä haaveillut kirjoittavani. Ehkä vielä jonakin päivänä... Tai sitten vaan ihan harrastuksena.
En jotenkin osaa ollenkaan olla hänen seurassaan luontevasti, vaikka hän itse on aivan mutkaton ja mukava ihminen, hoitoalalla töissä ja erittäin empaattinen luonteeltaan. Hän on vain jotenkin ulkonäöltään niin virheetön, kuin taideteos, etten jotenkin osaa kohdata häntä niin kuin muita ihmisiä. En tiedä käykö muillekin samalla tavalla hänen seurassaan. Hän varmasti kyllä itsekin tietää olevansa kaunis, mutta luulen että ulkonäkö ei kuitenkaan merkitse hänelle kovin paljon. Hän on nuorena (teini-ikäisenä) tehnyt mallintöitä ja häntä kosiskeltiin aikoinaan moniin kauneuskilpailuihinkin. Jotenkin kuitenkin häpeää tätä menneisyyttään, ei koskaan tuo tätä nuoruuden uraansa julki missään yhteydessä.
Sulla näkyy olevan kirjoittamisen lahja, hienosti kuvailit kokemasi! Ihan kuin itsekin olisin istunut siellä junassa kanssanne.