muita jotka inhoavat raskaana oloa?

Pitkän harkinnan jälkeen toinen raskaus. Eka oli kaamea, samoin tämä. Kaikki mahdolliset vaivat ja kivut; sairaalassa oloa, sairaslomaa ja labraa. Enää n. 20-viikkoa jäljellä. Kiitos ja näkemiin.

Lapsiani rakastan ja koska olen heidät halunnut, olen sen vuoksi valmis ollut kärsimään. Inhoan raskautta, mutta kun olen sanonut sen ääneen, olen saanut kuulla vaikka millaisia syytöksiä siitä, että niin siinä käy jos lapsi ei ole toivottu. Lapseni todellakin ovat olleet enemmän kuin toivotut, en vain pidä raskaana olosta. Olen pieni ja raskausmasu ollut vaikea aina kantaa, vaikka painoa ei paljoa tulekaan ja masukin aika pieni, lapset alle 3kg. Ei silti mitään hyviä muistoja. Vauvat ovat kuitenkin ihania ja heitä rakastan!!!

Oli ikävää olla pahoinvoiva ja kireä ja kutiseva ja särkevä ja huonouninen, eikä saanut edes syödä mitään lempiruokiaan eikä juoda viinaa...



Mutta kyllä se siitä. Se on jotenkin puoliksi unohtunut, vaikka etukäteen olin sitä mieltä etten unohda sitä koskaan.



Raskaus oli minulle PALJON isompi koettelemus kuin synnytys.