Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Vein lapseni 2v äsken ensimmäistä kertaa hoitoon pph:lle :(

Vierailija
05.09.2007 |

Nyt vaan itkettää ja olo on surullinen. Ei niinkään sen takia että hoito alkoi vaan sen takia että lapseni on ollut sairaana perjantaista lähtien, eilen oli ensimmäinen kuumeeton päivä mutta räkää valuu silti aika lailla. Olen itsekin ihan puhki näistä edellisistä päivistä ja itku ollu tosi herkässä...Hoitotäti sanoi että voidaan silti viedä hoitoon.



No, lapsi on ollu tosi kiukkuinen perjantaista lähtien ja aamut varsinkin on ollu tosi hankalia. Lapsi ei ole suostunut syömään, juomaan, ei mitään muuta kuin huutaa hysteerisenä lattialla vähintään tunnin eikä suostu syliinkään. Ei ole auttanut mikään. koko aamupäivä on voinut mennä niin että kiukutaan koko ajan (välillä on niinkuin ei mitään ja leikkii hetken normaalisti) ja ruokakaan ei ole sitten uponnut ennen päikkäreitä. Näin ollaan menty tasan kolme päivää. Tänä aamuna taas sama tilanne. Vaikka lapsella selvästi olo parempi ei taaskaan suostunut ottamaan pätkääkään aamupalaa ja huuto alkoi taas; 40min suoraa kirkumista ja lohdutonta nyyhkytystä lattialla. Itkettiin taas molemmat. Mietin jo hetken että en vie hoitoon ollenkaan mutta lapsella kummasti ilme kirkastui kun sanoin että lähetään ulos, hoitotädin luokse. Lapsen paha olo meni ohi sen sileän tien ja hymyssä suin lähti hakemaan kenkiään. Ilman aamupalaa sitten lähdettiin hoitoon ja jäi sinne ihan hyvillä mielin mutta mulle jäi aivan kauhea olo.



Se, etten ole monena päivänä voinut auttaa lastani ja olen itse menettänyt hermoni monta kertaa ja huutanut sairaalle lapselleni, jättänyt lapsen huutamaan, niistänyt väkisin räkää kirkuvan lapsen nenästä, tuntuu että lapsi on ollut niin itkuinen pelkästään sen takia että en ole osannut hoitaa sitä oikein :( On taas niin semmonen olo että olen maailman surkein äiti. Tiedän, ettei näin ole mutta minkäs omille ajatuksillesi mahdat. Olen muutenki ollu kauhean väsynyt, raskaus on puolivälissä ja ajatukset ihan sekaisin. Olisin niin halunnut että tänä aamuna kun on eka hoitopäivä niin aamu olisi mennyt hyvin ja oltais molemmat oltu hyvillä mielin hoitoon menemisestä. Nyt vaan itkettää.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
05.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos lapsi kiukuttelee. Sillä on uhmaikä alkanut ja lapsi toivois kalliota jota ei heivauta kiukuttelut. Tiedän, se on niiiin vaikeaa, mutta usko vaan että kiukuttelu pahenee tosi paljon, jos menet siihen mukaan. Keskustele miehesi kanssa että tilanne on nyt tämä ja tarvitset tosi paljon tukea että jaksat olla tarpeeksi vahvana.

Vierailija
2/2 |
05.09.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siellä kirjoitetaan tosi hyvin ja käytännönläheisesti miten toimia uhmiksen kanssa. Netistä löytyy samantapaista MML:n sivuilta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla