Kärsiikö kukaan täysin järjettömistä peloista?

Olen ollut jo vuosia psyykkisesti sairas jossain määrin, joskus on ollut pahempia aikoja. Olen elänyt vuosia niin, että tunnen jatkuvasti jonkin pahantahtoisen olevan juuri selkäni takana. Tämän takia olen mm. paennut sukkasillani asunnostani ulos, ja joskus en voinut pestä kasvojani pitkään aikaan kun en voinut vain kumartua niin, etten näe mihinkään. Kun menin nukkumaan, huoneessa tuntui olevan toinen toistaan kammottavampia otuksia. Makasin kippurassa peiton alla ja tärisin. Unirytmi alkoi lopulta siirtyä niin, että joskus sain unta vasta kahdeksalta aamulla.

Toisinaan makuuhuoneessa jotkut paikat tuntui turvallisemmalta kuin toiset, ja usein nukuin lattialla eri kohdissa pelkkään peittoon kääriytyneenä ilman patjaa. Joskus huoneessa piti olla jatkuvasti palavia kynttilöitä, joskus radion piti olla päällä koko yön. Joskus tein jotain outoja rituaaleja. Koko elämä meni sekaisin pelon takia. Se oli kauheaa aikaa. Hain apua aika äkkiä, mutta kun "tiesin", ettei tuo voi olla todellista, en saanut mitään apua, vaikka käytännössä pelko oli syönyt mun koko elämän.

Nykyisin en juurikaan pelkää mitään. Jostain syystä olen alkaut näkemään harhoja tässä parin vuoden sisällä, joskus aika häiritseviäkin juttuja, mutta minä en enää pelkää mitään. Joskus mulle tulee kyllä semmoisia lyhyitä hetkiä, että joudun ihan tajuttoman kauhun valtaan, mutta ne menee pois kun kuvittelen itseni ison tulisen pallon keskelle turvaan. Olen oikeasti nykyään tosi kylmäpäinen ihminen.

verikokeita ja rokotuksia. Jopa neuloista puhuminen saa voimaan pahoin!!!

Eteen ilmestyviä ihmisiä, peilejä, pelkään että oma peilikuvani ilmeilee kun en itse oikeasti tee mitään jne.



Tavallaan plekoni on järkevä: teidän että nuo näyt tarkoittaisivat sitä, että olen menettänyt totaalisesti otteen todellisuuteen, en erottaisi totta ja harhaa. Mikäpä sen pelottavampi ajatus?

Pelkään pimeää, koska pimeässä elelee olioita. Viime aikoina olen, kiitos Walking Dead-sarjan, pelännyt, että pimeässä asustelee zombeja. Yleensä oliopelko ei ole näin personifioitunut (onkohan tuo sana?) eli en osaa aina ajatella kuka tai mikä siellä pimeydessä luuraa, mutta "tiedän" että siellä on jotain.



Pelkään uida järvenselällä, missä jalat eivät yllä pohjaan, koska jättikalmari tulee ja vetää veden alle. Myös Näkkiä pelkään, sekin voi hukuttaa.



Tulipaloa varten minulla on lapsesta asti ollut suunnitelma. Aina kun muutan uuteen asuntoon käyn läpi, mitä kautta pääsen turvaan. Ilmeisesti tämä on virallisestikin suositeltava tapa, mutta itsellä menee joskus vähän överiksi, kun saatan miettiä, että ehtiiköhän lakanoita sitoa köydeksi jos rappukäytävä on liekeissä. En ole ikinä nähnyt tulipaloa eikä kenenkään läheiseni koti ole palanut. Mistä lie tämänkin pelon itselleni perinyt.



Pelkojen perimisestä puheen ollen, kumma kyllä en pelkää ukkosta, vaikka äitini oli aina ihan paska jäykkänä kun rymisi. Itse pidän paukkeesta. :)

lapsena n. 15-vuotiaaksi saakka samanlaisia pelkoja kuin monilla teistä, epämääräistä pimeiden paikkojen pelkoa (jos sieltä hyökkäisi jokin), peilien pelkoa (jos silmät olisivat muuttuneet punaisiksi niin kuin vampyyreillä), kylppäreiden pelkoa (jos suihkuverhon takana olisi jotain tai viemäristä ryömisi jotain), ja ihan vain yleistä pelkoa että jotain pahaa materialisoituisi taakseni. Teini-iässä pelot keskittyivät lähinnä perheen kylpyhuoneeseen, jonka yhteydessä oli sauna. Aina kun kävin siellä vessassa, piti kurkata lauteiden alle, ettei siellä vain olisi ruumista.



Liikaa kauhuleffoja, fantasiakirjoja ja dekkarisarjoja liian nuorena ehkä? Nykyään mitään tuollaista ei enää ole. Ainoastaan ampiaisia pelkään ihan hulluna.

mutta erehdyin katsomaan Jimiltä niitä maailmanloppudokkareita ja se päivä kyllä pelottaa:(

joo, minä pelkään, että tulee jokin virus, mikä muuttaa ihmisiä ns zombieiksi. Eli vähän sama pelko kuin aplla. Uskon, että sellainen virus voisi kehittyä, että ihmiset alkavat hyökkäillä toistensa kimppuun ja puree, jokin raivotauti, jne jne... Tullut katsottua ehkä hieman liikaa kyseisenlaisia elokuvia...



Yliluonnollisia asioita pelkään. Niistä tekee sekin pelottavia, ettei sitä oikeasti voi millään todistaa, etteikö yliluonnollisia juttuja olisi.

Kun tuhoaa polvilumpion, zombie ei voi fyysisesti seistä. Nilkan tai lantion ampuminen saattaisi toimia myös jos osuu siihen nivelen kohtaan. Eli se kannattava tukirakenne pitää pilata tuhoamalla ne avainkohdat rangasta. Zombiet ovat varsin paljon harmittomampia kun ne voivat vain ryömiä. Suojatkaa kroppanne materiaalilla jonka läpi on vaikea purra. Tai sitten pamauttakaa lekalla hampaisiin. Pelkillä ikenillä on huono purra. Säästäkää ammuksenne, paitsi jos zombie on entinen poliisi tai sotilas, jolta saattaisi löytyä lisäammuksia.



Mutta lohduttautukaa ajatukseen että jos ko. hyökkäys tulee, teistä pelkureista tulee todennäköisemmin zombeja kuin eloonjääjiä.

Kaikkein järjettömin pelko on silti pyöröovet. En kerta kaikkiaan uskalla kulkea niistä, vaan etsin aina kiertotien.

Minä en haluaisi ajaa siltaa myöten. Jos olisi vaihtoehtoja, niin en ajaisi siltaa pitkin joen tai järven salmen yli. Vaan kun kiertäminen aiheuttaisi kymmenien ja satojen kilometrien kiertämistä, niin pakko on ajaa. Sitten henkeä pidätellen ajan ja öisin herään pelkoon, että mitä jos joskus auto tippuu sillalta. Joskus en käynyt vanhemmilla kolmeen kuukauteen, kun en halunnut ylittää siltaa.

En haluaisi pelätä, mutta enpä myös tiedä miten pelkoa saisi lievitettyä.

karatekostaja kostaa isäni pahat teot minulle ja iskee kalloni hajalle karatella.

Kaikkein järjettömin pelko on silti pyöröovet. En kerta kaikkiaan uskalla kulkea niistä, vaan etsin aina kiertotien.

Minä en haluaisi ajaa siltaa myöten. Jos olisi vaihtoehtoja, niin en ajaisi siltaa pitkin joen tai järven salmen yli. Vaan kun kiertäminen aiheuttaisi kymmenien ja satojen kilometrien kiertämistä, niin pakko on ajaa. Sitten henkeä pidätellen ajan ja öisin herään pelkoon, että mitä jos joskus auto tippuu sillalta. Joskus en käynyt vanhemmilla kolmeen kuukauteen, kun en halunnut ylittää siltaa.

En haluaisi pelätä, mutta enpä myös tiedä miten pelkoa saisi lievitettyä.

Määrään teille terapiaksi rakentamaan itse kerran sillan tai pyöröoven.

- edellinen zombievastainen taistelukouluttaja

karatekostaja kostaa isäni pahat teot minulle ja iskee kalloni hajalle karatella.

Kun perässäsi on karatekostaja?

karatekostaja kostaa isäni pahat teot minulle ja iskee kalloni hajalle karatella.

Kun perässäsi on karatekostaja?

Suomessa oli aikoinaan kiinalaisia ratatyömiehiä. Joukossa oli kung-fun taitaja. Voidaan sanoa että sukuni varasti häneltä kompaktin kung-fun.

Tyyli on perhesalaisuus. Sitä ei saa käyttää kukaan muu. Isäni ja hänen isänsä kokivat karatekostajan koston.

liikaa kauhuelokuvia ja saanut niistä traumoja... pelkään pimeää ihan kuollakseni ja katsottuani paranormal activity elokuvan olen alkanut pelätä että minulle käy samoin, että joku hahmo vaan tulee ja tekee hirveitä... suihkussa käyminen on hirveetä ku peil huurustuu niin pelkään että siihen ilmestyy joku yms... ihan kauhea ahdistus ja tuntuu tyhmältä mut minkä sitä itselleen voi...

liikaa kauhuelokuvia ja saanut niistä traumoja... pelkään pimeää ihan kuollakseni ja katsottuani paranormal activity elokuvan olen alkanut pelätä että minulle käy samoin, että joku hahmo vaan tulee ja tekee hirveitä... suihkussa käyminen on hirveetä ku peil huurustuu niin pelkään että siihen ilmestyy joku yms... ihan kauhea ahdistus ja tuntuu tyhmältä mut minkä sitä itselleen voi...

Just mietin yks päivä, että uskallanko katsoa Paranormal activity 4sen... En taida.

pelkään eniten, pelkään että UFO tulee ja kaappaa.



Pelkään myös kaikenlaisia pahantekijöitä mielipuolista mielikuvitusolioihin. Kun asuin yksin rivarissa, nukuin puukon kanssa. Tuo kasvojen peseminen ja kun nostan pään niin näen hirviön tms. on tuttu ilmiö mullekin. Pelkään siis että peilissä näkyy jotain kamalaa. Tätä pelkoa en koe kuin harvoin yksin ollessani.



Pimeänpelkoni on pahimmillaan pimeässä metsässä tai muuten luonnon helmassa. Siellä pimeässä kun tuntuu vaanivan myös ne kaikki pahantekijät mielipuolista mielikuvitusolentoihin :)



Vedessä pelkään että joku tarttuu jalasta ja vetää pinnan alle.

Mulla on ihan sama! Olen aina pelännyt haita ja muita mereneläviä (en kuitenkaan pikku kaloja) En ole vieläkään päässyt eroon pelista ja jopa Suomen vesistöissä uiminen pelottaa. Varsinkin jos vesi on sakeaa! En pysty katsomaan hain kuvaa kääntämättä katsettani pois tai tuntematta suunnatonta pelkoa. Kenellä muulla on tälläinen samanlainen pelko haita kohtaan?

Yliluonnollisia asioita. Sitten on turvassa kun illalla jalat ovat peiton sisässä ja sängyllä, kummitus hyökkää heti kun niin ei ole 😂 Enkä katso auton taustapeiliin pimeällä yksin ajaessani. Enkä katso kauhuelokuvia yksin.

Syvät vedet kammottavat myös. Uin vain matalissa vesissä ja järvellä veneellä ollessa ei passaa alkaa miettimään mitään järvihirviöitä ja 50kg tappajakaloja. Tai ruumiita, jotka tarttuvat uistimeen kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Itse pelkään zombeja.

Juu, tiedän että niitä ei ole olemassa.

Silti pelkään yli kaiken että eräänä kauniina päivä zombie-hyökkäys alkaa.

En pelkää tulipaloa, murhaajai, raiskaajia, tauteja tai vastaavaa.

Pelkään vain zombeja.

Uskot zombeihin, siksi pelkäät. Pelkosi ei ole sinulle järjetön koska uskot niihin. Muiden mielestä se on järjetön.

Vierailija kirjoitti:

Pelkään haita ihan järjettömästi. Varsinkin lapsena uiminen pelotti jopa uimahallissa ja Suomen vesistöissä, vaikka järki sanoi, ettei niissä mitään haita ole :D

Mua ei saisi millään rahasummalla uimaan sellaiseen haihäkkiin, oli se sitten kuinka turvallista tahansa oikeasti.

Mulla aivan täysin sama :)

Haihäkkiin menemisen pelko ei mielestäni ole järjetön pelko. Kuuluu näihin eloonjäämisvaistoihin, jotka ihmisillä ovat vahvat.