Kuinka usein olet yhteydessä äitiisi?
Kommentit (11)
Me kyllä asumme niin lähekkäin, että voisimme vaikka kyläillä päivittäin, mutta emme ole tänä vuonna kyläilleet kertaakaan. Joskus pari vuotta sitten keskustelimme jostain vähän syvällisemmästä kuin että olisimme vain tervehtineet, mahdoimmekohan silloin puhua lasten syömisistä tms.
Näemme varmaan kerran viikossa. Olemme läheiset, mutta en nyt ihan joka asiaa kerro. Rakkaus- tai seksiasioista en puhu hänen kanssaan, mutta olen saattanut kysyä neuvoa ja puhua syvällisesti esim lapsenkasvatus- ja työongelmista.
ja silloin tuleekin rupateltua puolesta tunnista tuntiin. Nuorempana soittelin useammin, nyt perhe-elämä pitää kiireisenä...
On ainoastaan hyvä asia, jos välit äitiisi ovat lämpimät, jatka samaan malliin ja olkaa ylpeitä läheisistä väleistänne : )
Me käydään siellä ehkä 2 kk välein (80 km völimatkaa). Välit on aika etäiset, mut ihan hyvät kuitenkin. Mieheni pitää yhteyttä äitiinsä lähes päivittäin puhelimitse, se vähän häritsee. Mutta voisin itsekin kyllä useemmin pitää yheyttä äitiini, jos hän olisi kiinnostuneempi asioistamme. Ehkä pari kwrtaa viikossa soittelu tuntuis ok.
4-5 kertaa viikossa näemme. Minusta olemme erittäin läheisiä, mutta silti ihan normaali suhde meillä on.
kato yhteisöllisyys on päivän sana.
musta kaverini, jotka soittaa kerran vuodessa vanhemmilleen (tai edes vaan kerran kuussa) on outoja.
musta kaverini, jotka soittaa kerran vuodessa vanhemmilleen (tai edes vaan kerran kuussa) on outoja.
kyllä minulla on tummaihoinen serkku, jota myös mustaksi kutsutaan.
kun ihmisellä ei ole av-puolella MITÄÄN muuta sanottavaa, hän alkaa korjaamaan kirjoitusvirheitä, joista kukaan ei välitä.
Olen äitiini yhteydessä myös päivittäin soitoin tai tekstarein. Hän on hyvä ystäväni, ei "äitini".
äitini hoitaa aamu ja iltapäivät lastani ja ennenkuin kukaan ehtii älähtää niin on halunnut itse näin. Ei halunnut että "joutuu" menemään koulun jälkeen ip kerhoon vaan saa mennä joka päivä mummon luo aamulla ja iltapäivällä!
On jäänyt hiljattain eläkkeelle ja sanoo olevansa todella onnellinen kun saa olla lapseni kanssa että päivissä on jotakin "hohtoa" ja olen tästä TODELLA kiitollinen!
Me soittelemme oikeastaan päivittäin ja mietin, onko se jotenkin epänormaalia? Olemme todella läheiset ja höpisemme yleensä kaikesta. Itselläni on kaksi lasta ja minusta ainakin olisi ihana, jos heistä tulisi yhtä läheiset minun kanssani. Olenko jotenkin napanuorassa äitiini vielä? Tuli mieleen tuosta bb-keskustelusta äsken.