3,5 v.eikä tietoakaan uhmasta...
Poika on ollut viimeisen vuoden kuin enkeli. Sitä ennen yhteiselo oli jatkuvaa tappelua kaikesta mahdollisesta. Nyt suvantoa on kestänyt niin pitkään, että pelkään etten kestä sitten taas toisenlaista menoa. Milloin teidän lapsille on tullut uhmat? Milloin siis odottaa sellaista? Vai voiko se aina olla näin helppoa, olenko saanut helpon lapsen?
Kommentit (6)
muistan tuon noin selvästi, koska se alkoi ja loppui kuin veitsellä leikaten.
Se oli kuitenkin lasten leikkiä verrattuna uhmaan joka alkoi aika tasan 4-vuotiaana. Oksat pois. Käytin lapsen perheneuvolassakin kun olin varma että sillä on jotain vakavasti vikana. Sai aivan holtittomia raivareita ja oli täysin yhteistyökyvytön. Tätä kesti puoli vuotta, jonka jälkeen on ollut pieni sydänkäpynen, kiltti, reipas, avulias, ihana pieni tyttö. Huoh. Tyyntä myrskyn edellä.....
Totteli puhetta ja ymmärsi minua puolesta lauseesta. Kun tuli vajaa 6v niin sitten alkoi taivaat repeämään. Täytyy sanoa että on kuitenkin helpompi riidellä/keskustella/väitellä 6v kanssa jolla jo enemmän järkeä kuin 3v kanssa.
Asiantuntijat ovat sanoneet että on patologista jos lapsi ei elä tiettyjä kehitysvaiheita läpi. Uhma on yksi niistä. En voi perustella kun olen tyhmä enkä kasvatusalan ihminen. Lähde: erityislastentarhanopettaja ja psykologi.
Juuri kirjoitin kipakasta nelivuotiaasta. Vaikka meillä on uhmattu aiemminkin niin MIKÄÄn ei ole ollut tällaista kuin heinäkuusta asti päällä ollut megauhma. Lapsi nyt tasan neljä.
huhhuh