ADHD vai autismin joku muoto?
Meillä on 3v. 2kk vanha poika, joka sai nyt kesällä neurologin lähetteen TAYSiin tutkimuksiin. Epäilynä ADHD tai jokun autismin muoto.
Poika on aina ollut oikea duracel - menossa tai tulossa juoksu jalkaa. Puhetta tulee kuin papupadasta ja on iloinen, eläväinen herra, johon kaikki tutut ja tuntemattomat ihastuvat. Siis aivan ihana tapaus, mutta...
Paljon on myös ongelmia. Päivähoidossa suositeltiin pienempää ryhmää, mutta vielä mitään ei ole asian hyväksi tehty, itsekään en ole innostunut ryhmänvaihdoksesta ennen kuin tiedetään, mikä pojallamme on. Lisäksi pk-ryhmässä hyvä kaverisuhde, joka rauhoittaa poikaamme. Suurimpia vaikeuksia tuottaa siirtymävaiheet eli rupeaa riehumaan, tönii kumoon ja menee muiden päälle. Muutenkin kovin levoton, leikkii muutaman minuutin yhtä leikkiä ja siirtyy sitten seuraavaan.
Olen vielä äitiyslomalla, mutta menossa jo tällä viikolla töihin. Viime keväänä poika oli osittain hoidossa, mutta paljon myös kotona. Kävimme silloin kerhoissa ja avoimissa päiväkodeissa. Niissä poika villiintyy täysin. Saa kuin hullun katseen silmiin. Ryntää leikistä toiseen ja parin tunnin levottoman leikin lopettaa niin raju riehuminen, että pakko kantaa poika autoon. Myös yöunet menivät kerhojen myötä (paljon kauhukohtaustyyppisiä heräämisiä) ja näin ollen lakkasimme käymästä kerhoissa. Neurologi tuumi, että kerhoissa on liikaa virikkeitä, eivätkä ne varmaankaan sovi pojalle.
Välillä tuntuu, ettei puhe mene perille. Sanon jotain, poika myöntää ja tekee kuitenkin toisin. Tuntuu, ettei tee tahalleen, ei vaan jotenkin ymmärrä. Jatkuvasti täytyy jotain hypistellä, laittaa vieläkin paljon kaikkea suuhun: leluja, kirjoja, ulkona kiviä, keppejää....
Musiikkia ei voi kuunnella (ei tarhassakaan) ja vain joitain videoita voi katsoa - suurin osa pelottaa (esim. Muumit tai Rölli ei sovi, Puuha Petestä tykkää). Ostimme aika värikkään olkkarin maton, sillä hän ei voinut kävellä, väisti sen ainakin kuukauden, nyt on jo tottunut. Jos kylpyvedessä on jokin roska (esim sukkanöyhtää) ei suostu kylpemään ennen kuin nukka on poistettu. Ruuan kanssa myös tarkka. Paljon asioita mitä ei syö: raasteita, mausteita, kurkkua, mehukeittoa ja saa hirveän slaagin jos esim. marjoissa on jotain roskia. Kaikki ruka-aineet kannattaa laittaa lautaselle erikseen, niin syö parhaiten. Kamalan tarkka monissa asioissa vaikka toisaalta niin raju!
Paljon haluaa kehnätä/painia ja tykkää heitellä tavaroita. Ottaa vaikka 5 tavaraa käteen ja heittelee niitä vuoronperään sohvalle, kerää ne ja heittää taas. Saattaa tällasta touhuta 10 min vaikka muuten ei juuri yksi leiki vaan vaatii aina vanhemman tuen.
Tässä nyt joitain juttuja, paljon jäi laittamatta, mutta nyt siihen kysymykseeni. Mikä erottaa ADHD-lapsen autismi-lapsesta? Vai voiko sitä tietää ennen testejä? Pääsemme TAYSiin ensimmäiselle käynnille jo ensi kuussa, mutta en milllään jaksaisi enää odottaa diagnoosia. Olen arvellut jo kaksi vuotta, ettei kaikki ole kunnossa ja nykyisin tunnen olevani tosi väsynyt hänen koukutteluihinsa, mitkä kyllä ymmärän sairaudeksi - mutta aina ei vaan jaksaisi.
Jos jollain vastaavia kokemuksia, kuulisin mielelläni, kuinka selvisit arjen haasteista. Kiitos jo etukäteen!
t. päivikki
Kommentit (12)
ADHD kuuluu autismin kirjoon myöskin. Kuten siihen kuuluu ihan kalssinen autismi, asperger, ADD jne.
Kyse ei siis välttämättä ole autismi tai ADHD, vaan joku välimuoto.
Ylivilkkaalta kaverilta poika kuulostaa. Samoin tuntuu olevan aika paljon aistiyliherkkyyksiä, kuten tuo matto juttu, ruoan syöminen ja kylpyvesi. Nämä on aika tavallisia neurologisista häiriöistä " kärsivillä" lapsilla.
Samoin ehkä puheen ymmärtämisessä saattaa teillä olla ongelmaa.
Lapsella voi olla autistisa piirteitä ja se ei tarkoita että lapsi olisi autistinen.
Autistinen lapsi on yleensä vaikea saada kontaktiin. Ei katso silmiin kuin omasta tahdostaan. Usein lapsella on jotain " outoja" kiinnostuksen kohteita tai on pakonomaista laittaa tavarat riviin, jonoon, pinoon tms. Samoin erilaiset maneerit ovat yleisiä mm. pitää juosta aina kolme kertaa pöydän ympäri ennen kuin voi istua tms. outoa.
Puhe on usein ikä tasoaan jäljessä. Se on yksinkertaista ja toistelevaa. Lapsella on paljon jumiutumista erilaisiin asioihin esim. aika usein vesi kiehtoo ja toimintaa on vaikea lopettaa.
Tässä joitakin kysymyskiä joita voi miettiä sopiiko ne lapseenne.
Miten lapsi reagoi mekaaniseen ääneen esim. puhelimen soittoon, ovikellon ääneen, lelujen ääniin, ohi ajavan auton ääneen tms., jos ne tulevat yllättäen?
Autistinen lapsi ei usein reagoi mitenkään.
2.Miten reagoi puheesen?
3. Onko jotaikin seuraavista: varvaskävely, pakonomaista esineiden/ihmisten maistelua, haistelua, sivelyä, tavaroiden katsomista hyvin läheltä?
4. Miten reagoi, kun tavara otetaan häneltä pois?
Reagoiko normaalisti esim. itkee tai suuttuu? Vai onko reagoimatta mitenkään?
5. Onko puhetta, onko puhe pelkästään omaa kieltä(siansaksaa), vai puhuuko ihan kuin olisi oikea kieli mutta sitä ei kukaan ulkopuolinen ymmärrä?
6. Miten lapsi reagoi kipuun? Esim. jos nipistät häntä?
Autistisilla lapsilla on usein aistisäätelyn ongelmia he joko ali tai ylireagoivat.
En ole neurologi, mutta poika ei minusta kuulosta autistiselta tuon kuvauksen perusteella. Usein lapsilla diagnoosi saattaa vaihtua useamman kerran, kun pientä lasta on usein vaikea tutkia.
Minulla itselläni on 4v.7kk ikäinen autistinen poika, joka on myös ylivilkas. Käyppäs kurkkaamassa perheklubin sivuja siellä on ihan oma keskustelu kohta missä voi kysellä juuri tähän liittyviä asioita.
mutta noin pienestä on vaikea sanoa mikä lapsella on. ikää tulee lisää ja jotkin piirteet voimistuu ja jotkin laimenee.
mitä arkeen tulee, niin suosittelen rutiineja ja rytmiä. tasaista elämää, mahdollisemman vähän ärsykkeitä.
meillä vältellään varsinkin noita ärsykkeitä, niin meijän poika pysyy mahdollisemman tasaisena, erityisyyttä ei silloin edes huomaa.
eletään tasaista ja voisko sanoa vähän tylsääkin elämää. ärsykkeitä tuodaan pojan elämään vähitellen.
mennään ja liikutaan, mutta paikkoja ei kauheesti vaihdella.
meidän poika villiintyy lääkärissä ja muissa virastoissa. Tarha on lapsellesi hyvä, koska siellä on rytmi, rutiinit, rauhoittaa varmasti lastasi.
Se on parhaaksi lapsellesi - oli diagnoosi sitten mikä tahansa tai ei mikään. Eniten häntä rauhoittaa, jos pääsee pienempään ryhmää, jossa on suhteessa enemmän henkilökuntaa ja henkilökunta vielä perehtyneempää erityislapsiin. Pienessä ryhmässä ne vaikeuksia tuottavat siirtymätilanteet etc. voidaan rauhoittaa ja hoitaa yksilöllisemmin.
Isossa ryhmässä lapsi saa turhaan paljon negatiivista palautetta, kun en pysty toimimaan odotetulla tavalla. Pienemmässä ryhmässä vaikeuksia tuottavien tilanteiden harjoittelua voidaan paremmin tukea, ja lapsi saa positiivisia kokemuksia harjoittelun tueksi.
Terv. AS-pojan äiti
ADHD ja ADD eivät kuulu Autismi kirjoon, johon kuuluu esim asperger ja autismi. Alkuperäiselle: poikasi piirteet voisivat sopia esim ADHD:lle, tietyiltä osilta aspergeriin ja sensooriseen internaatioon. Kannattaa lukasta:
-Tahatonta tohellusta
- Aspergerin oireyhtymä - opas vanhemmille ja asiantuntioille (Tony Adwood)
- MBD ja ADHD - diagnosointi, kuntoutus ja sopeutuminen (Michelsson, Miettinen, Valkama, Virtanen)
virallisesti neuropsykiatrisiin oireyhtymiin, joihin luetaan myös Asperger sekä Touretten syndrooma. Toisaalta tuo Asperger on myös yksi autismin kirjoon kuuluva sairaus...
Mm. täällä http://www.autismisaatio.fi/?s1=6&s2=28 autismin kirjoon luetaan kuuluvaksi ADD sekä ilman että kera ylivilkkauden (eli tuo ADD:han tarkoittaa juuri sitä tarkkavaisuuden ongelmaa, H välissä hyperaktiivisuutta).
Tämä johtuu varmasti siitä, että näillä neuropsykiatrisilla oireyhtymillä on niin paljon yhteistä, että joskus diagnoosin rajakin on vain veteen piirretty viiva. Diagnoosi tehdään aina siten, että eniten vaikuttava diagnoosi tulee ensimmäiseksi. Niinpä löytyy myös ADHD+autismi yhdistelmää, sekä ADHD-autistisin piirtein tai Autismi-ADHD piirtein jne.
Kuvaamasi oireet ovat paljolti samanlaisia kuin meidän ADHD tytöllä, nuo aistiyliherkkyydet (ruuat, värit jne.) ovat ns. autistisia piirteitä, jotka usein kulkevat käsikädessä ADHD:n kanssa.
Kuten joku tässä aiemmin mainitsikin, varsinaisessa autismissa, lapsen kontakti on aina poikkeava (kuten eilen tv1 esittämässä autismidokumentissakin, uusinta muuten tulossa)... Autismin lievempi muoto, myös usein ADHD:n kanssa käsi kädessä kulkeva on juuri tuo Aspergerin oireyhtymä, jossa lapsella on poikkeuksellisen suuria ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä ja toisten ihmisten tunnetilojen " lukemisessa" , mutta joiden kontakti kuitenkin voidaan laskea " normaaliksi" ja jotka usein toimivat kuitenkin suhteellisen hyvin " normaaliyhteiskunnassa" .
Aiheesta on paljon erinomaista keskustelua ja vertaistukea Matesunkin mainitsemalla perheklubin palstalla http://perheklubi.net/index.php?showforum=13
Tarkennan vastausta sen verran, että autismisäätiön mukaan autismin kirjoon (autismiin kuuluvia neurobiologisia häiriöitä) kuuluu: HFA, asperger, ADD, Tourette.
Tässä autismisäätiön määritelmä.
Autismi on keskushermoston neurobiologinen kehityshäiriö, jonka tarkempia syitä ei toistaiseksi tunneta. Se ilmenee aivojen " tietoliikenteessä" eli hermosolujen ja hermosoluverkkojen välisissä yhteyksissä.
Autismia ja autismin kaltaisia piirteitä kutsutaan yleisnimityksellä autismin kirjo. Siihen kuuluvat mm. autismi, HFA (High Functioning Autism), Aspergerin oireyhtymä (AS), Tourettes, ADD (Attention Deficit Disorder) sekä kehitysvammaisuuteen tai muihin samankaltaisiin sairauksiin liittyvät autistiset häiriöt.
Myös seuraava sairaudet/kehityshäiriöt mielletään autismin kirjoon.
Autismin kirjon oireyhtymät ovat keskushermoston kehityshäiriöitä.
Autismin kirjoon kuuluvataut1
* autistinen oireyhtymä
* Aspergerin oireyhtymä
* Rettin oireyhtymä
* disintegratiivinen kehityshäiriö sinipala2
* laaja-alainen kehityshäiriö.
Minun alkuperäinen poinnti kuitenkin oli se, että neurologiset ongelmat ovat usein sellaisia, että voi olla oireita useista eri sairaudesta/häiriöstä ja monesti on aika vaikea sanoa onko tämä nyt juuri esim. autistinen lapsi vai vaikko vaikeasti kielihäiriöinen lapsi jolla kielenkehityksen viiveen takia on autistisa piirteitä. Tämän vuoksi diagnoosi saattaa muuttua pienellä lapsella vaikka joka vuosi (ei tietystikkään kaikilla).
Tulipa monta hyvää kommenttia. Tuolla perheklubin puolella kävin jo pyörimässä ja näin heti, että monella lapsella on useampi diagnoosi. Asiat on mulle vielä tosi uusia, mutta hiljalleen opin ymmärtämään, mistä oikein on kysymys.
t. päivikki
Kiinnostsisi tietää millaista elämänne on nyt. Lapseni sai autismin piirteet diagnoosin viime perjantaina, nyt 2.5-vuotiaana. Kehitysviivettä on myös. Tulevaisuus pelottaa.
Aihe vapaan puolelle kannatta kopioida tämä kysymys?
Carol Stock Kranowitzin kirja Tahatonta tohellusta - sensorisen integraation häiriö arkielämässä. Löydät siitä toivottavasti jotakin tuttua ja saat selkeytystä sille, mikä on mitäkin. Poikasi on vielä niin pieni, että " varmaa" diagnoosia tuskin ensimmäisellä käynnillä löytyy. Autismin erottaa ADHD:sta vuorovaikutus: autistin vuorovaikutus toisten kanssa on laadultaan selvästi poikkeavaa tai puutteellista. Mutta suosittelen tosiaan lämpimästi tuota kirjaa, se aukaisee hyvin näitä erityispiirteitä ja niiden suhteita toisiinsa!
-Aranja-