2v nukkumisongelmat

Anteeksi pitkä sepostus, toivottavasti jaksatte lukea loppuun ja auttaa¿

Nyt alkaa olla mitta täysi ja jotain tarvis tehdä, mutta auttakaa kertomalla, mikä teidän mielestä olisi parasta.



Tyttö 2v1kk on aina ollut melkoisen huono nukkumaan, läpi yön nukkumiset on laskettavissa yhden käden sormin.



Tyttö nukkuu isoveljensä kanssa samassa huoneessa ja me vanhemmat sitten viereisessä.

Viikko sitten siirryttiin pinnasängystä jatkettavaan sänkyyn.

Useamman kerran yössä tyttö heräilee ja huutelee ja käyn silittämässä/peittelemässä. Nyt tosin tuokaan ei enää riitä, vaan kuuluu vaatimus ¿äiti viereen¿. Aiemmin jäin helposti loppuyöksi patjalle sängyn viereen nukkumaan ja yleensä vaati vielä käden päällensä turvaksi(?). Nyt olen vain ollut sen aikaa, että nukahtaa ja hiivin sitten takaisin omaan sänkyyn. Mutta tämä kun saattaa toistua muutaman kerran yössä, niin lopulta otan tyynyn ja peiton ja jään koko loppuyöksi viereen, niin saan itsekin nukuttua paremmin. On tosi rasittavaa herätä ja nousta muutamaan kertaa yössä (aamuisin lähdettävä töihin).

Nyt ei jää iltaisin enää ollenkaan sänkyynsä ja viikon ajan ollaan vuorotellen miehen kanssa jääty viereen ¿nukuttamaan¿, jatkettavassa kun ei väkisin pysy. Välillä on pitänyt laittaa kättä päälle ja välillä on riittänyt pelkkä vieressä olo.

Tyttö aloitti kyllä päiväkodissa elokuun alussa (oli jo kevään naapurissa yksityisellä pph:lla, joten hoitohommat sinänsä ei uusia), mutta huonot illat ja yöt olivat jo loman aikana heinäkuussa. Ja peittelemisiä on jatkunut ties kuinka kauan jo.



Nyt aletaankin olla miehen kanssa jo tosi väsyneitä tähän ja olen miettinyt, että mitä tehdä.

Pitäisikö siirtää tytön sänky takaisin meidän makuuhuoneeseen (vuosi sitten siirrettiin veljensä huoneeseen, samalla jätettiin vipakin imetyskerta pois).Olisiko turvallisempaa, kun herätessään näkisi aina äidin vierellään? Mutta saadaanko tyttöä enää sitten omaan huoneeseen ollenkaan (muuta kuin rippikouluiässä¿)?

Toinen vaihtoehto mielessäni on ollut, että jatketaan suosilla nukuttamista ja vieressä olemista. Jos vaikka nukkuisin koko yön aina vieressä. Olisiko tämä vain joku (lyhyt) ohimenevä vaihe, vai jatkuuko pidempään? Ja meneekö tilanne vain vielä huonommaksi ja vaikemmaksi?

Tyttö on aina ollut tosi paljon mun perään ja aika ¿takiainen¿ koko ajan. Mies yrittää parhaansa, mutta aina kun ei kelpaa, niin ei kelpaa.



Antakaa neuvoja ja omia näkemyksiänne. Kiitos jo etukäteen!