Lue keskustelun säännöt.
paluu työelämään 5v kotivuoden jälkeen....
24.08.2007 |
juttelin työkaverin kanssa joka on vierestä seurannut mun tuuraajan (ollut sama koko tuon ajan) työntekoa ja määrää. Työkamu sanoi, että sillä töitä ihan hemmetisti ja välillä tarvis kaksi ihmistä tekemään sitä työmäärää. Eli työkuviot muuttuneet paljo tuona aikana kun olen ollut poissa jne...Nyt tuli pieni ramppikuume, että miten musta on siihen.....;(
Onko ihan normaali fiilis näin vuosien kotonaolon jälkeen, että hirvitttää palata omaan työpaikkaan?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle sama paniikki iski ekalla kerralla jo vuodessa, ja alku olikin aika shokki, mutta pikkuhiljaa työelämästä pääsi taas jyvälle. Onhan se tosi iso muutos! Olin ensimmäistä kertaa elämässäni siinä tilanteessa, että yritin yhdistää jotenkin järkevästi työn, perheen ja haaveissani edes pienen osan harrastuksistanikin. Viimeisestä luovuin alkuun suosiolla, vuoden työrupeaman jälkeen palasin kerran viikossa salille.
Nyt toisella kerralla hirvitti ehkä vähän vähemmän, mutta toisaalta sitä aikaakin oli vielä vähemmän... Ja välissä oli vierähtänyt 3 vuotta, eli kyllä taaskin hirvitti. Samaan aikaan toisaalta odotti työelämää ja toisaalta pelotti palata. Ja surettikin, kun tiesin sen tarkoittavan paljon vähempää aikaa lapsille ja miehelle ja itselleni, kun työ vie osansa. Toisaalta työ on myös sitä kuuluisaa " omaa aikaa" , jos se suinkin on mielekästä ja palkitsevaa :)
Pelko pois ja hihat ylös, kyllä se siitä lähtee rullaamaan! Ja etenkin nuorilla ihmisillä on siitä hyvä tilanne, että aina voi vaikka vaihtaa työpaikkaa tai kokonaan alaa, jos alkaa liikaa ahdistaa. Hyvin se menee, tsemppiä :) Et ole taatusti ainoa.