Mitä ajattelisit jos saisit entiseltä koulukaveriltasi sähköpostin jossa hän kertoisi

Mutta se siitä, ei kannata ryhtyä mihinkään enempään. Life is life, elämä jatkuu...

En tiedä vastaisinko meiliin vai en. Jos ei juur oltu tekemisissä niin en ehkä vastaisi. Jos oltiin kavereita niin vastaisin varmaan ja kertoisin että sinäkin olit hyvä tyyppi ja kyselisin kuulumisia ja kertoisin omistani.

Paitsi tietty jos olisin inhonnu ko. tyyppiä, en varmaankaan sitä kertois. Sanoisin ehkä neutraalisti, etten häntä paljon huomannutkaan... Kertoisin myös oman elämäntilanteen (naimisissa, lapsia jne.).



Toivottaisin hyvät jatkot.



Ja toivoisin, ettei hemmo oo mikään stalkkeri.



Niin ja olen jo 35v. enkä usko, että kouluajoilta kukaan enää minuun ottaisi yhteyttä :-) Enkä kyllä usko, että kukaan kouluaikoina olisi ollut minuun mitenkään ihastunut. Harmaavarpunen ja vielä tosi ujo.

sen raasuparan elämä ei varmaan olisi ihan kunnossa nykyään. Itseä kun ei mitkään 15v takaiset kouluihastukset jaksa enää liikuttaa. Paljon on vettä virrannut Tammerkoskessa sen jälkeen ja asiat on taatusti nyt paremmin kuin silloin.



Tämän mietinnän jälkeen mä heittäisin sen kirjeen arkistoon ja jatkaisin elämääni. VOi kyllä olla, että pimeällä liikkuessani katselisin jonkun aikaa varjoja vähän tavallista tarkemmin.

Jos muistaisin kestä kyse niin voisin ehkä vaihtaa kuulumiset, mutta tosiaan en usko että tuntisin edes koko tyyppiä.



Mun koulussa oli suurin osa tyttöjä eikä hyvännäköisiä poikia juuri näkynyt..... valitettavasti :(

Ajattelisin ettei hänellä ole ehkä elämässään kaikki asiat sujuneet toivotulla tavalla, kun pitää epätoivoisesti alkaa ottamaan yhteyttä vanhoihin koulukavereihin " ihastumisen" tiimoilta. Tai sitten tosiaan kouluajoista ei ole kulunut vuotta kauempaa ;)

Meillä oli 10 vuotta sitten ensimmäinen luokkakokous sitten peruskouluajan. Olimme jatkopaikassa yökerhossa ja tein kotiin lähtöä ja ääneen mietin meneväni taksilla kun en uskaltaisi lyhyttäkään matkaa yöllä yksin kävellä.

Yllätyksekseni luokan suosituin poika (johon KAIKKI tytöt oli lääpällään aikanaan) ilmoitti lähtevänsä mielellään saattamaan minut kotiin. (Hänellä oli avovaimo ja minulla avomies (mutta matkoilla))

Matkalla hän kysyi saako kysyä mitä hajuvettä käytän kun tuoksun edelleen ihan samalle kuin kouluaikoina!!?? Vastasin käyttäväni cocochannelia ja totesi siihen, että kookos on aina ollut hänen lempituoksu.

Hän vei minut kotiovelle asti ja siellä halasi vielä lämpimästi hyvän yön toivotuksineen ja lähti läheiselle taksiasemalle ottamaan taksin omaan kotiinsa.



Jäänyt vain tämä kiva muisto vuosien takaa lämpimästi mieleeni.

tapaamisessa jotain 35-vuotiaina yksi nainen jutteli yhdelle miehelle nuo asiat. Olin ällikällä lyöty. En olisi uskonut.