SANOKAA miten suhtautua??? Yks sukulainen lähettää säännöllisin väliajoin meilejä, tekstiviestejä tyyliin:
" Meidän Nico on oppinut tänään kakkaamaan vaippaan. Nico tykkää myös banaaneista ja leluista. Kävimme hiekkalaatikolla toissapäivänä!"
Itse olen häntä nuorempi, lapseton ja mietin aina, PITÄÄKÖ noihin tekstareihin vastata ja jos, niin MITÄ?
Tyyliin, " kiva juttu, hienoa"
vai
" Tultiin just rangelta lyömästä, oli mahtava sää olla kentällä. Viikonloppuna taas juhlitaan kaks päivää putkeen.. Pian alkaa opiskelijabileet ja sitten ryypätäänkin taas monta päivää ja biletetään ja shoppaillaan.. Pian alkaa yliopistossa taas luennot ja tentit."
Hohhoijaa..
Kommentit (12)
Jotkut eivät vain tajua, että koko maailma ei pysähdy heidän vauvelinsa synnyttyä.
Itse en koskaan ole ymmärtänyt vauvavouhkaamista. Itselläni on 5-vuotias tytär enkä tajua sen enempää vauvakuumeesta kuin muustakaan lapsihömpästä.
vai vastaanko omilla kuulumisilla tyyliin " olen käynyt töissä, lukenut tenttiin, shoppaillut, bilettänyt..
ap kyselee
Vai lähettikö joku tuollaisen sepustuksen adressissa?
tekstariin voisin vaikka heittää jotain golf-tarinaa, tai mitä nyt sitten olisinkaan puuhannut...
...sellaisia juttuja mitä on tapahtunut tai tapahtumassa. Ei mitään ihmeellisiä juttuja siis eikä yleensä kysykään mitään, toteaa vaan. Mä sit laitan takas omat juttuni ja mitä oon puuhaillut. En nyt sitä että että " hirvee putki päällänsä mutta onneksi tentit taas tulee" vaikka pitäis paikkaansakin;)
Kyseessä on selvästi monistettu massaviesti, jota lähetetään samansisältöisenä kaikille osoitekirjan nimille... Kuulostaa aika köyhältä ja mielikuvituksettomalta ja ennen kaikkea ajattelemattomalta, sillä kaikkia ei tosiaankaan kiinnosta muiden lasten vaippajutut.
pitämään yhteyttä ja harrastamaan small talkia edes tekstareilla!
Mun mielestä tekstariin ei tartte koskaan vastata. jos joku oikeesti haluaa pitää yhteyttä ja olla ystävä osaa hän myös soittaa puhelimella.
Tai jos et ole kyseisestä henkilöstä lainkaan kiinnostunut etkä halua pitää yhteyttä, älä vastaa mitään. Mikä tässä olikaan se hankala kohta?
Sinusta sinun elämäsi voi olla niin kovin hienoa verrattuna tämän tuttavasi elämään, mutta veikkaanpa että hän on jo elänyt sen ajan, kun ranget ja opiskelijabileet olivat hirveän kivoja, ja on nyt onnellinen nykyisessä elämässään. Niinpä voit ihan tasavertaisena kertoa kuulumisiasi, ihan yhtälailla hän tylsistyy sinun biletysjutuistasi kuin sinä hänen vauvakuulumisistaan.
Minunkin kuulumiseni kääntyvät usein kertomiseen, mitä pojalleni kuuluu, ja mitä on tehty. Ei niihin aina tarvi mitään vastata. Mutta pienet terveiset voisivat silloin tällöin olla paikallaan. Ja kerrot, mitä sinulle kuuluu.
Niin just kun muuten olemme tuppisuita!
Helou mitäs kuuluu? Tämä kuuluisa Nico oppi kävelee!
jopa isäni hautajaisiin tuli...