Suomessa nimetkin äännetään, kuten kirjoitetaan. Se oliis hyvä pitää mielessä, kun valitsee lapselleen nimen.
Kommentit (25)
Esim Pia lausutaan " piia" ja Nina " niina" .
Vierailija:
Esim Pia lausutaan " piia" ja Nina " niina" .
5! Nuo yksivokaaliset muodot tulisikin hylätä kielenvastaisina käytöstä, koska niille on suomenkieleenkin sopiva vaihtoehto.
ruotsinkielistä nimistöä myös ihmisillä, jotka itrse ehkä ovatkin suomenkielisiä, mutta joilla on vahvoja siteitä ruotsinkieliseen väestöön. Koko rannikko on myös aluetta, jossa ruotsinkielen vaikutus on niin voimakasta, että tietyt sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten käyttämät nimet lausutaan ruotsalaisittain.
Ja ei, minunkaan vaarini nimeä ei lausuttu Gösta Berg, vaikka hän itse olikin jo enemmän suomen- kuin ruotsinkielinen ja en edes kuvittelisi lausuvani tämän paikkakunnan Mikaeleja, Pioja tai Thoreja kuten heidän nimensä kirjoitetaan.
Sellaista ihmistä en ole vielä tavannut, mutta av:lla tietty kaikki on mahdollista! =)
Ja miksi ihmeessä, jos nimet kerran " lausutaan aina Suomessa kuin kirjoitetaan" , on alueittain niin hankalaa selittää, että Iida ei ole Iita, eikä Samuel ole Samueli taikka Samuli jne.
Finette:
Sellaista ihmistä en ole vielä tavannut, mutta av:lla tietty kaikki on mahdollista! =)
Tuo yksi i on vaikutusta ruotsista enkä muutenkaan ymmärrä miksi ottaa ruotsin kielestä mitään vaikutteita.
Eikä otsikko puhu maasta vaan " suomessa" voi tarkoittaa myös kieltä. Tämä sille tärkeilevälle ruotsinkieliselle olikohan nro 10 tai 9.
Äitinsä oli sanonut,että olisi antanut Neean jos olisi halunnut lausuttavan myös Neea.
Suomessa kuuluu ääntää niinkuin luetaan myös nimet.
Tärkeintä on se, miten esim. suomenkielinen Nina HALUAA nimensä sanottavan. Toiset haluaa että sanotaan Niina, toiset taas että Nina. Kun on tuollainen nimi, saa varautua kertomaan miten haluaa nimensä sanottavan. Mutta jos joku haluaa lapselleen sellaisen nimen antaa, ei se ole teidän asia kieltää!
Ei ole kenenkään vieraan asia mennä sanomaan Ninalle, että sinun nimi muuten sanotaan Nina, eikä Niina. Tai Pialle, joka haluaa nimensä sanottavan Piia, että sinun nimesi sanotaan Pia eikä Piia!
Vierailija:
Eikä otsikko puhu maasta vaan " suomessa" voi tarkoittaa myös kieltä. Tämä sille tärkeilevälle ruotsinkieliselle olikohan nro 10 tai 9.
Joten en sanoisi, että kyse on poikkeuksista. Minäkin olen suomenkielinen ihminen. Se ei silti tarkoita, etteikö isovanhemmistani yksi olisi ollut ruotsinkielinen ja toinen kaksikielinen ja isoisovanhemmistani peräti viisi olisi ollut enemmän ruotsin- kuin suomenkielisiä. Se ei tarkoita, etteikö esimerkiksi serkuistani karkeasti puolet olisi ruotsinkielisiä, samoin kavereistani ja lisäksi se suuri määrä täysin kaksikielisiä. Virallisesti paikkakunnalla on ruotsinkielisiä vain 25%, mutta käytännössä täysin suomenkielisiä vailla siteitä suomenruotsalaisuuteen on koko paikkakunnalla vain ehkä se 10% muualta tänne muuttaneita. 1900-luvun loppupuolella tapahtui valtava muutos siinä, että monet ruotsinkieliset vaihtoivat äidinkieltään, mutta ei se kaikkia siteitä ole katkaissut ja se näkyy nimenomaan esimerkiksi nimissä, koska niissä entinen kieli usein säilyy pisimpään.
Vierailija:
kyse on poikkeuksista.
Eikös se ole nimenomaan sen Ninan ongelma, jos joku sanoo nimen väärin? Ei teidän? Miksi asiasta niin paljon keuhkootte?
Sanotaan nyt, että henkilön nimi on Nina Aaltonen. Miten hänen nimensä nyt sitten äännetään? Yhdellä i:llä, koska sukunimi on suomenkielinen? Nina Lindfors sitten kahdella, koska sukunimi ruotsinkielinen? Vaikuttaako asiaan, jos kerron, että ensimmäisen Ninan äidin etunimi on Gunvor ja toisen Ninan isän nimi Seppo? Eli mistä ihmeestä te kuvittelette tietävänne toisten ihmisten äidinkielen? Kaikkein selvintä on, että nimet lausutaan sen kielen mukaan, mistä ne ovat. Suomalaiset nimet suomenkielen mukaan ja ruotsalaiset nimet ruotsin mukaan.
Vierailija:
21! Ja juuri tuolta vältyttäisiin, jos...
Omassa lapsuudessani rannikolla olivat kaikki Mariat " mariioja" , Tiat " tiioja" , Juliat " juulioita" , Cecilia " sesiilia" ja Mikaelit " miikkaeleja" .